Millaista psykan opiskelu käytännössä on?

Osalla teistä on varmasti jo kokemusta yliopisto-opiskelusta muiden alojen opinnoista tai avoimesta yliopistosta, mutta suoraan toisen asteen koulutuksesta tulevia mietityttää usein se, minkälaista psykologian opiskelu käytännössä on. Nyt siis ajattelin hieman avata omia kokemuksiani siitä, minkälaista opiskelu on ja mitä opintoihin kuuluu. Omat kokemukseni perustuvat Jyväskylän psykologian opintoihin, ja yliopistoittain on eroja kurssitarjonnassa. Pääpiirteittäin opinnot ovat kuitenkin melko samanlaiset.

Psykologian opintoihin kuuluu sekä teoriaopintoja että käytännönläheisempiä työelämään valmentavia opintoja. Psykologian perus- ja aineopinnoissa, jotka opiskellaan ensimmäisinä opiskeluvuosina, perehdytään laajasti alan teoriaan. Opiskelu on melko perinteistä: luentoja, tenttejä, esseitä ja oppimispäiväkirjoja. Nykyään osa luennoista järjestetään verkkoluentoina, jolloin luentoa voi halutessaan katsoa vaikka kotisohvalta käsin. Kirjallisuutta on sekä suomeksi että englanniksi.

 

cof

 

Loppuvaiheen teoriakursseilla samoihin teemoihin pääsee tutustumaan vielä syvällisemmin. Itse olen tänä vuonna ollut muun muassa kliinisen psykologian kurssilla, missä olen päässyt seuraamaan psykoterapiatapaamisia ja kirjoittamaan tapausselostetta. Kehityspsykologian syventävällä teoriakurssilla taas haastattelin erästä ihmistä, ja peilailin hänen kehitystään teorioihin. Näin teoriaosaaminen on syventynyt käytännön kautta.

Yliopistossa opetellaan myös tekemään tutkimusta. Kursseilla opitaan tiedonetsintää, tieteellistä kirjoittamista sekä erilaisia tutkimusmenetelmiä, ja taidot pääsevät käytäntöön kandidaatin tutkielmaa ja gradua kirjoittaessa. Tutkiminen ei ole koskaan ollut oma intohimoni, mutta mielenkiintoinen lukuvuosi gradun parissa on herättänyt pienen innostuksen kipinän myös sitä kohtaan.

 

sdr

 

Opintoihin kuuluu myös vapaavalintaisia opintoja ja sivuaineita, joiden tarjonta vaihtelee yliopistoittain. Psykologian valinnaisissa opinnoissa olen opiskellut muun muassa geropsykologiaa ja kriisipsykologiaa. Vapaavalintaisten psykologian opintojen lisäksi saa opiskella mitä tahansa yliopiston tarjonnasta, tai jopa ottaa opintokokonaisuuksia muista yliopistoista. Itse olen lukenut psykologian ohella kasvatuspsykologiaa, ranskaa, kauppatieteitä sekä henkilöstöjohtamista.

Teoreettisen opiskelun lisäksi opintoihin kuuluu myös käytännönläheisempiä juttuja, jotka suurimman osan mielestä ovat niitä mielenkiintoisimpia. Ensimmäiset ammattiin valmentavat opinnot alkavat jo heti opintojen alussa, vaikka ne enemmän painottuvatkin opintojen loppuvaiheeseen. Kursseihin kuuluu muun muassa psykologin työelämään tutustumista ja haastattelutaitojen harjoittelua. Loppuvaiheen opintoihin kuuluu kursseja psykoterapista ja interventiosta sekä arviointimenetelmistä, kuten esimerkiksi työkyvyn tai mielenterveyden arvioinnista. Viimeisenä vaiheena opintoihin kuuluu 5 kuukauden mittainen harjoittelu jossain psykologian alan työpaikassa.

Kaiken kaikkiaan opiskelu on ollut todella mielenkiintoista ja monipuolista. Mitä pidemmälle opinnot ovat menneet, sitä mielenkiintoisemmaksi aiheet ovat käyneet. Jos haluat perehtyä tarkemmin eri yliopistojen opintoihin, voit etsiä opinto-oppaita yliopistojen nettisivuilta. Esimerkiksi täältä löydät Tampereen psykologian opinto-oppaan ja täältä Helsingin.

Siinä lyhyt tiivistys siitä, mitä kaikkea opinnot pitävät sisällään. Jos herää kysymyksiä niin laita kommenttia tai viestiä!

– Anna

Mainokset

Psykalla 2012-2017 pt. 2

Viime postauksessa kerroin kolmesta ensimmäisestä opiskeluvuodestani psykalla ja tällä kertaa jatkan tarinani tähän päivään. Yleensä vappu enemmän tai vähemmän päättää lukuvuoden, joten mikä olisikaan otollisempi hetki koota vielä viimeisimmätkin vuodet!

Jyväskylän yliopistossa gradu kirjoitetaan perinteisesti neljännen lukuvuoden aikana, jolloin varmistutaan siitä, ettei se jää roikkumaan ja hidastuttamaan valmistumista. Kyseiselle vuodelle ei ole paljoa muita opintoja, joten tavallisesti gradun saakin pakettiin tehokkaasti lukuvuoden aikana. Tutkielma on myös helppo puuhata heti kandin jälkeen, ku kerran on päässyt hyvin vauhtiin tieteellisen kirjoittamisen suhteen. Näin myös itse tein. Kirjoitin parini kanssa gradun neljäntenä vuonna ja kävin sen lisäksi tekemässä pari kehityspsykan kirjatenttiä ja yhden neuropsykan kurssin. Kalenterissa oli todella paljon väljyyttä läpi vuoden ja neljäs opintovuosi olikin aikataulullisesti kevyin kaikista.

Kalenterin näennäisen tyhjyyden vuoksi päädyin hakemaan opintojen ohelle tutkimusavustajan töitä ja pääsinkin mukaan laajaan tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan lasten lukemisen ja laskemisen sujuvuuden kehitystä ensimmäiseltä luokalta kolmannelle. Työnkuvaani kuului käydä eräällä alakoululla yksilötestaamassa lapsia, tarkistaa tuloksia ja koodata niitä tutkittavaan muotoon. Samat työt ovat jatkuneet tähän päivään asti ja niiden kautta olen oppinut melkein enemmän kuin yhdelläkään kurssilla. Kun näkee ilmiöitä käytännössä ja pääsee puuhailemaan lasten kanssa, kaikki tieto oppimisvaikeuksista, kouluvalmiuksista ja lasten kehityksestä konkretisoituu ja kirkastuu. Jos vain ikinä teille tarjoutuu mahdollisuus tehdä tutkimusavustajan töitä, tarttukaa siihen!

Viides opiskeluvuoteni on ollut ylivoimaisesti mielenkiintoisin ja opettavaisin. Jyväskylän opetussuunnitelmassa viidennelle vuodelle on aikataulutettu kaikki ammattiin valmistavat kurssit (kurssit, joilla opiskellaan psykologisia testimenetelmiä) syksyyn ja kevääksi harjoittelu, jonka jälkeen valmistutaan kesällä. Itse päädyin siirtämään oman harjoitteluni vasta tulevalle syksylle, joten ammatillisten opintojen jälkeen tämä kevät on opintojen puolesta ollut hieman hiljaisempi.

Syksyn opinnot konkretisoivat aikaisemmin opiskeltua teoriaa mainiosti ja todensi sitä, kuinka lähellä ammattilaisuutta alamme todella olla. Luennoilla opiskelimme erilaisia testejä, harjoittelimme niiden käyttöä tutkimushenkilön kanssa (harjoitushenkilö oli tutun tuttu tms.) ja lopuksi kirjoitimme lausunnon, joka tiivisti tutkimusrupeamamme. Keväällä suuri osa opiskelukavereistani lähti harjoitteluun ja itse jäin vielä viimeistelemään omia opintojani Jyväskylään. Tein alkuvuodesta orientoivan harjoittelun, joka on viiden opintopisteen kurssi, jonka aikana voi tutustua psykologin ja sidosryhmien työhön sivusta seuraillen. Seurasin kolme viikkoa koulu- ja neuvolapyskologin, terveydenhoitajien, puhe- ja toimintaterapeuttien sekä sosiaalityöntekijöiden ja kuraattorien työtä. Lisäksi opiskelin keväällä perheterapiaa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja kävin oppimisvaikeuksien kuntoutuskurssin sekä tein toista orientoivaa harjoittelua Niilo Mäki Instituutissa, joka on myös ainakin Jyväskylän pääsykoeartikkeleissa vilahtanut. Näiden lisäksi olen tehnyt töitä Psykalle.fi parissa sekä jatkanut tutkimusavustajana sujuvuushankkeessa.


Kaikki se käytännöllisyys, joka on ollut opinnoissa viidentenä vuonna läsnä, on ollut korvaamatonta. Seuraavaksi edessäni on harjoittelu, jossa pitäisi pystyä hyödyntämään kaikkea aikaisemmin opittua ja omaksumaan nopeasti uutta samalla, kun koittaa jotenkin olla avuksi ihmisten todellisissa tapauksissa. Kuulostaa hurjalta. Kuitenkin kaiken sen perusteella, mitä olen oppinut viimeisen vuoden aikana, koen olevani jotakuinkin valmis ainakin yrittämään. Opintojen ensimmäiset vuoden eivät tee kenestäkään psykologia, mutta ne opettavat näkemään asiat monelta eri kannalta ja saavat arvostamaan kaikkien yksilöllisyyttä. Viimeiset vuodet tuovat jo joitakin työkaluja tulevaan työhön, mutta suurin oppiminen tapahtunee harjoittelussa, josta on aikanaan hyvä ponnistaa psykologiksi.

Kaiken kaikkiaan opintoni ovat olleet yksi iso kasvamisen paikka. Alkuvuosien hämmennys kurssien ja muiden suhteen kuvaa hyvin sitä ihmettelyä, jota tein myös omassa 20-vuotisessa elämässäni. Nyt viisi vuotta myöhemmin olen saanut opinnoista paljon valmiuksia työhön, mutta eniten on opettanut kaikki opintojen ympäriltä. Kun pääsette opiskelemaan, tehkää paljon muutakin kuin kursseja toisensa perään.

Ja nyt, monsteritekstin päätteeksi; ILOISTA VAPPUA KAIKILLE!

Terveisin,
Karoliina

Tällaista psykalla on

Kysyin eilen rakkaimmilta opiskelukavereiltani, miten he kuvailisivat opiskeluvuosiaan psykalla – mikä on ollut kivaa, miksi kannatti pänttää hullun lailla pääsykokeeseen ja mitä he eivät vaihtaisi? Vastaukset eivät olleet kovin yllättäviä, mutta sitäkin suurempia nuoren ihmisen elämän kannalta.

Tulosten mukaan jokainen vastanneista (n = 4) nosti opiskeluvuosien parhaaksi anniksi ystävät, joiden kanssa on saanut jakaa niin suuret ja kurjat kuin pienet ja sitäkin iloisemmat kokemukset. 50% vastanneista mainitsi jonkinlaisen opintoihin liittyvän ajoittaisen panikoinnin, mutta toisaalta 50% piti tärkeänä myös koettua hauskanpitoa (ja sitähän yliopistossa riittää!). Neljäsosalle kyselyyn osallistuneista kasvaminen ihmisenä ja elämän oppiminen tenttikirjojen ulkopuolelta oli yliopisto-opintojen suurin anti. 75% osallistuneista kertoi opiskeluajan olleen vaatimattomasti heidän elämänsä parasta aikaa ja ainutlaatuinen mahdollisuus oppia äärettömän mielenkiintoisesta alasta sekä tutustua tuleviin kollegoihin. Vastanneista ¼ kertoi, että on saanut rohkeutta tehdä haluamiaan valintoja ja ¼ oli kiitollinen siitä, että crazybailaamisen ohella on pystynyt puhumaan myös elämän isoista asioista. 100% kyselyyn osallistuneista ei vaihtaisi opiskeluvuosiaan tai valittua alaa mihinkään.

Psykalla on hyvä olla ja väitän, että kanssaopiskelijat saavat sen aikaan, kuten on todistettu myös edellä kuvatussa kyselytutkimuksessa. Kun saa olla osa yhteisöä, jossa on naurua, nokkeluutta ja hulluutta, voi tuoda esiin myös omaa hulluutta, harmautta ja epävarmuutta. Elämän värien tasapaino on näin taattu.

Tämän kirjoituksen piti kertoa, millaista psykologian opiskelu voi olla ja siitä tämä kertoikin. Psykologian opiskelu on jokaiselle enemmän tai vähemmän matka itseensä sekä muihin ihmisiin. Opiskellessa ihmismielen asiantuntijaksi ei voi välttyä pohtimasta itsekseen myös oman elämän asioita, mutta parhaat kokemukset syntyy kuitenkin ihmissuhteissa, joita psykalta takuulla löytyy.

 

Terveisin,
Karoliina

Psykalle.fi tukenasi pääsykokeisiin lukemisessa

Jotta voit päästä maksimaaliseen suoritukseen pääsykokeessa, on sinun opiskelua aloittaessa tarkasteltava itseäsi oppijana ja määritettävä millaista apua tarvitset valmistautumiseen. Sen määritettyäsi seuraava askel on löytää tarvitsemasi apu. Valmennuskurssit tarjoavat perinteisesti apua lukuprosessiin, mutta valmennuskurssille osallistuminen ei riitä takaamaan riittävää osaamista. Pääsykoemateriaalit on luettava huolellisesti ja osattava hyvin, joten työtä on tehtävä ahkerasti myös valmennuskurssin ulkopuolella. Perinteisen pääsykoevalmennuksen haasteita ovat sidonnaisuus tiettyyn paikkaan ja aikaan, joka voi olla ajankäytöllisesti haastavaa tai elämäntilanteen vuoksi tavoittamattomissa. Psykalle.fi haluaa tarjota ketterän vaihtoehdon näihin haasteisiin ja olla apuna ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi vaikka osallistuisit valmennuskurssille, niin lisäharjoituksista ei varmasti ole haittaa silloinkaan. Loppujen lopuksi kuitenkin oma tekeminen ja itsenäinen työskentely ratkaisevat onnistuneen suorituksen pääsykokeissa, joten me haluamme olla apuna juuri silloin kun sitä tarvitset!

Toivottu uutuus tuotevalikoimassamme on mobiilisovellus, jonka ostamalla saat rajoittamattoman käyttöoikeuden harjoitusmonivalintoihin ja valmennusvideoihin sekä valmennusviestit ja pääsyn foorumille. Appin tulet löytämään Play-kaupasta ja App Storesta. Sen kautta harjoitusmonivalinnat ovat käytettävissäsi myös offline-tilassa, joten edes nettiyhteyden puute ei estä sinua harjoittelemasta.

Tuotteet ovat ostettavissa myös perinteiseen tapaan nettisivujen kautta, mikäli esimerkiksi haluat ostaa vain muutaman harjoituskokeen tai pelkän valmennusvideopaketin tai jos käytössäsi ei ole laitetta, jonka kautta käyttää mobiilisovellusta. Tällöin tehtävät ovat tehtävissä vain nettisivujen kautta. Tämän vuoksi ennen ostopäätöstä kannattaa harkita kumpi on omaan tilanteeseen sopivampi käyttötapa, mobiilisovelluksen vai nettisivujen kautta.

Tuotevalikoimamme koostuu harjoitusmonivalinnoista, tilastotieteen videovalmennuksesta, valmennusviesteistä sekä soveltuvuuskoesimulaatiosta. Näistä voit valita itsellesi sopivimmat yksittäiset tuotteet tai koostaa kokonaisen verkkovalmennuskurssin.

Harjoitusmonivalinnat

Harjoitusmonivalinnat ovat monella tapaa hyödyllisiä pääsykokeeseen valmistautuessa. Pääset testaamaan omaa osaamistasi ja niiden avulla voit seurata miten lukeminen edistyy. Lisäksi harjoitusmonivalintojen avulla tulet käytännössä jo kerranneeksi ison määrän asioita, joita voidaan mahdollisesti kysyä pääsykokeessa. Niiden tekeminen kehittää myös vastausrutiinia ja saat tuntumaa monivalintakysymyksiin tehtävätyyppinä.

Tilastotieteen valmennusvideot

Valmennusvideot perustuvat Helsingin, Tampereen ja Turun valintakoeyhteistyön valintakoekirjaan, mutta asiat ovat aivan samoja kuin mitä Joensuun ja Jyväskylän valintakoekirjassa esitetään. Näin ollen haitpa sitten mihin kaupunkiin tahansa, voit hyödyntää valmennusvideoita oman opiskelusi tukena. Valmennusvideoilla saat asiantuntevaa tilasto-opetusta vaikka omalla kotisohvallasi. Käy tutustumassa ilmaiseksi katsottavissa oleviin videoihin, jotka ovat videot 19 ja 22.

Valmennusviestit ja foorum

Valmennusviestien tavoitteena on tukea sinua omassa lukuprosessissasi. Ne tarjoavat ohjeita ja vinkkejä lukemisen aikatauluttamiseen ja lukusuunnitelman tekoon, lukuvinkkejä ja tietoa pääsykokeesta. Valmennusviestien lisäksi pääset kirjautumaan foorumille, jossa sinulla on mahdollisuus kysyä, kommentoida ja keskustella pääsykokeeseen liittyvistä asioista. Foorumilla vastaa kanssahakijoiden lisäksi tilastotieteen ja psykologian asiantuntijat.

Soveltuvuuskoesimulaatio

Jyväskylän pääsykokeet ovat kaksivaiheiset, jossa kirjallisen osion perusteella hakijat valitaan soveltuvuuskokeisiin. Soveltuvuuskoesimulaatio tarjoaa tukea tätä toista vaihetta varten stressinhallintamenetelmien, käytännön harjoitusten ja vertaistuen muodossa. Lisäksi se pitää sisällään hyvän mahdollisuuden saada tukea myös kirjallista koetta varten, sillä paikalla on tilastotieteen ja psykologian asiantuntijat.

Facebookkia seuraamalla saat tiedon tuotteiden päivittymisestä nettikauppaan ja mobiilisovelluksen julkaisusta. Käyhän tutustumassa tuotteisiin ja käyttäjäkokemuksiin nettisivuillamme!

Missä psykologiaa voi opiskella?

Suomessa psykologiaa voi opiskella viidessä eri kaupungissa, joista Turussa myös toisella kotimaisella kielellämme. Tämä tarkoittaa siis kuutta eri hakukohdetta, joista voi valita itselleen sopivimman. Valintaan vaikuttavat varmasti paljon omat toiveet ja ajatukset siitä, missä päin Suomea haluaisi asua opiskeluajan. Se on iso valinta, sillä psykologian opinnot ovat ohjeellisesti noin viiden ja puolen vuoden mittaiset. Siinä ajassa ehtii paljon muutakin kuin vain opiskella. Parhaimmillaan opiskeluaika tarjoaa uuden kotikaupungin, paljon uusia kavereita ja verkostoitumista tulevien kollegoiden kanssa. Ja jos opiskelupaikkakunnaksi valikoituu se oma kotikaupunki, tarjoaa opiskelijaelämä  halutessasi aivan uuden ulottuvuuden tuttuihin ympyröihin.

Puhtaasti kaupunkinäkökulman lisäksi asiaa kannattaa ehdottomasti pohtia siltä kantilta, mikä psykologian laitoksista tuntuisi itselleen sopivimmalta. Suomessa eri yliopistot tekevät yhteistyötä ja kaikista yliopistoista saa yhdenvertaiset tutkinnot. Eri kaupunkien psykologian laitosten välillä on kuitenkin myös hieman eroja. Niissä tehdään hieman eri painotusaloilla tutkimusta ja opetusta järjestetään pieneltä osin eri tavoin. Nämä heijastuvat siellä suoritettaviin psykologian opintoihin. Perehdy siis huolella siihen voisiko joku yliopisto erityisesti tarjota juuri sinun kiinnostuksen kohteita parhaiten vastaavaa opetusta.

Jyväskylän yliopistossa psykologian laitos toimii kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa. Sen opetus on jaettu sektoreihin, jotka ovat kehityspsykologia, neuropsykologia, kliininen psykologia ja persoonallisuus- ja työpsykologia. Tänä keväänä aloituspaikkoja on 77:lle uudelle opiskelijalle. Jyväskylän psykan laitos on opiskelijamääriltään muihin verrattuna melko jättiläinen! Lue lisää! 

Helsingin yliopistossa psykolgian laitos siirtyi 1.1.2017 osaksi lääketieteellistä tiedekuntaa. Sisään otetaan tänä vuonna 50 uutta opiskelijaa. Opinnoissa ja tutkimuksessa on edustettuna havainto- ja kognitiivinen psykologia, kehityspsykologia, kliininen psykologia, liikennepsykologia, neuropsykologia, persoonallisuuspsykologia, psykometriikka ja metodologia. Lue lisää!

Tampereen yliopistossa psykologiaa opiskellaan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä. Psykologian tutkimus kattaa monia eri osa-alueita: kehitys- ja persoonallisuuspsykologia, terveyden ja mielenterveyden psykologia, kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia, työ- ja organisaatiopsykologia ja psykologian tutkimusmenetelmät. Aloituspaikkoja Tampereella on 30. Lue lisää!

Turun yliopistossa psykologiaa opiskellaan yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Turussa on erikoisosaamista kognitiivisen neurotieteen, oppimisen ja vertaissuhteiden tutkimuksesta. Lisäksi opinnot sisältävät viisi valinnaista jatkumoa, jotka ovat kehityspsykologia, kognitiivinen ja neuropsykologia, persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia, kliininen psykologia ja menetelmäopinnot. Turkuun otetaan sisään 31 uutta opiskelijaa. Lue lisää!

Joensuussa psykologiaa opiskellaan Itä-Suomen yliopistossa filosofisessa tiedekunnassa. Aloituspaikkoja on tarjolla 40. Joensuussa psykologian opinnoissa on näkökulmana kehitys, elämänkulku, terveys ja mielenterveys, joita tarkastellaan yksilönnäkökulmaa laajemmin myös sosiaaliselta, yhteiskunnalliselta, kulttuuriselta ja historialliselta kantilta. Joensuussa voi myös opiskella oikeuspsykologiaa. Lue lisää! 

Åbo Akademissa psykologiaa voi opiskella ruotsiksi.  Vuonna 2017 on tarjolla 20 aloituspaikkaa. Lue lisää!  Lue lisää 2 !

Summa summarum: Omaa ykköshakuvaihtoehtoa miettiessäsi surffaile eri yliopistojen sivuilla ja fiilistele mikä voisi olla se itselle houkuttavin.  Toisaalta kannattaa huomioida, että Suomessa yliopistot tekevät paljon yhteistyötä perusopetuksen järjestämisessä ja kaikista saatavat tutkinnot ovat saman arvoisia, joten turhaa stressiä ei kannata kantaa siitä missä opintonsa suorittaa. Edellisten linkkien lisäksi olennaiset perustiedot löytyvät koottuna myös opintopolku.fi sivustolta.

Psykalle 2017

Aika käynnistää psykologian pääsykoekevät 2017, tervetuloa mukaan!

Vaikka voi tuntua siltä, että kevääseen ja pääsykokeeseen on vielä paljon aikaa, on hyvä hetki aloittaa koitokseen valmistautuminen nyt heti. Aloitetaan se luomalla kokonaiskatsaus kevään keskeisimpiin askelmerkkeihin:

Tammikuu

  • Tutustu eri yliopistojen psykologian laitoksiin ja valintakoevaatimuksiin. Osoitteesta opintopolku.fi löydät kaiken tarvitsemasi tiedon opiskelijavalintaan liittyen yhteenkoottuna. Psykologin ammattiin johtava tutkinto on psykologian kandidaatti ja maisteri (3 v + 2,5 v), yhteensä 330 opintopistettä. Opintoja tarjoaa suomen kielellä Jyväskylän, Helsingin, Tampereen, Turun ja Itä-Suomen (Joensuun kampus) yliopistot. Löydät jokaisen kaupungin koulutusohjelman kirjoittamalla hakukenttään esimerkiksi  ”psykologia” ja ”kaupungin nimi”. Valitse hyvissä ajoin oma hakukohteesi, jotta voit alusta asti orientoitua heidän valintakoevaatimuksiinsa.
    • Tarkista hakukohteesta ainakin seuraavat tiedot:
      • aloituspaikkojen määrä
      • valintakoemateriaalit ja mahdolliset julkaisupäivät
      • mitä kerrotaan itse valintakokeesta
      • valintamenettely (ensikertalaiskiintiöt)
      • valintakoepäivä
  • Tutustumisesi perusteella tee suunnitelma pääsykokeisiin valmistautumiseen. Millaista tukea tarvitset, jotta luot itsellesi parhaat puitteet onnistua? Tutustu valmennuskurssitarjontaan ja esimerkiksi psykalle.fi:n valmennustuotteisiin.
  • Hanki jo saatavilla olevat pääsykoemateriaalit.

Helmikuu

  • Opiskelu on suositeltavaa aloittaa heti, kun muun elämän aikataulujen puitteissa on mahdollista. Tämä on haastava osa pääsykoekevättä varsinkin lukiolaisilla ja hakijoilla, joilla on muita opintoja ja töitä keväällä. Sen vuoksi on tärkeää hyvissä ajoin raivata itselleen kalenteriin riittävästi aikaa pääsykokeisiin lukemiselle. Tämän realiteetin kanssa moni hakija elää, eikä se ole este onnistumiselle. Se kuitenkin vaatii asian huomioimista, päättäväisyyttä, priorisoimista ja lukemiseen omistautumista sen ajan mitä siihen on käytettävissä!
    • Mahdollisuuksien mukaan aloita tilastotieteen opiskelu jo hyvissä ajoin ennen psykologian materiaalien julkaisua. Varsinkin Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun hakiessa on tärkeää huomioida tämä, sillä loput valintakoemateriaaleista julkaistaan vain kuukausi ennen pääsykoetta, jolloin tuo kuukausi on hyvä käyttää niiden parissa.
    • Huomioithan, että tilastotieteen valmennusvideot ovat käytettävissä jo vuoden alusta alkaen.

Maaliskuu

  • Jyväskylän pääsykoekirjallisuus julkaistaan 1.3.2017 (huomioithan, että tilastotieteen pääsykoekirja on jo ilmoitettu)
  • Yhteishaku alkaa 15.3.2017 klo 8:00

Huhtikuu

  • Psykalle.fi:n Jyväskylän harjoitusmonivalintatehtävät julkaistaan
  • Helsingin, Tampereen ja Turun valintakoeyhteistyön loput pääsykoemateriaalit julkaistaan 10.4.2017
  • Muista hakea yhteishaussa viimeistään 5.4.2017 klo 15:00

Toukokuu

  • Psykalle.fi järjestää Jyväskylään hakeville soveltuvuuskoesimulaation 6.5.2017. Tarkempaa infoa päivittyy nettisivuille myöhemmin.
  • Helsingin, Tampereen ja Turun pääsykoe 9.5.2017 
  • Joensuun pääsykoe 22.5.2017
  • Jyväskylän pääsykoe 23.5.2017

Kesäkuu

  • Jyväskylän ja Turun soveltuvuuskokeet järjestetään kesäkuussa.

 

Psykalle 2017-kisat voi julistaa alkaneeksi!