Psykologian valintakoe ja tilastotiede

Miksi psykologian valintakokeessa vaaditaan tilastotieteen ymmärrystä?

Tilastotieteen osuus psykologian pääsykokeissa saattaa tulla yllätyksenä. Tämä on kuitenkin perusteltua, sillä tilastotiede kuuluu psykologian opintoihin merkittävissä määrin. Psykologia on tiede, joka pyrkii mittaamaan ja todentamaan ilmiöitään objektiivisesti ja yleistettävästi. Tämä tapahtuu hyödyntäen tilastollisia menetelmiä. Näin erotetaan psykologia niin kutsutusta keittiöpsykologiasta. Tilastollisten menetelmien osaaminen kuuluu ammattiin riippumatta siitä millä psykologian sovellusalalla työskennellään.

Aiempina vuosina tilastotieteen osuus on vaatinut pääsykoemateriaalien ja kokeessa jaettavan materiaalin hyvää ymmärtämistä ja soveltamiskykyä. Jännityksellä odotamme, että miten vaatimus tilastotieteen perusteiden ymmärryksestä tullaan huomioimaan osana julkaistavia valintakoemateriaaleja. Tämän postauksen pohdinnat perustuvat kokemukseen aikaisempien vuosien kokeista ja yliopistojen julkaisemiin tietoihin tämän vuoden kokeesta. 

Valintakokeeseen valmistautuminen tilastotieteen näkökulmasta

Valintakokeen rajalliseen aikaan nähden tilastotieteen tehtävät voivat olla työläitä. Tämän vuoksi asiat todella pitää osata ja ymmärtää, jotta voi täysipainoisesti käyttää ajan laskemiseen ja tehtävien ratkaisemiseen.

Valintakokeessa on hyvä valmistautua laskemista vaativiin tehtäviin, sillä opintopolussa on mainittu, että kokeessa saa käyttöön perustaskulaskimen eli ns.  nelitaskulaskimen. Yleensä nelitaskulaskin pitää sisällään toiminnot vain neljälle peruslaskutoimitukselle (plus, miinus, jako ja kerto) ja mahdollisesti neliöjuuritoiminnon. Tällainen laskin kannattaa ottaa käyttöön heti alusta asti ja pitää funktio- ja grafiikkalaskimet pöytälaatikossa. Kokeessa tottumattomuus laskimeen ja sen myötä tuleva hitaus voivat lisätä huomattavasti virheiden mahdollisuutta ja kuluttaa tärkeitä koeminuutteja hukkaan.

Pääsykokeeseen valmistautuessa on ensiarvoisen tärkeää hioa omaa laskurutiinia, jotta kallisarvoista koeaikaa ei mene hukkaan perusasioiden muisteluun. Lukuvaiheessa laskemisen avulla perusteiden ymmärtäminen ja oppiminen tapahtuu luonnollisesti. Esimerkiksi tilastollisten tunnuslukujen, kuten keskiarvon käsite on paljon helpompi ymmärtää, kun tietää miten se lasketaan.

 

Valmistautuminen materiaalien julkaisuun

Aiemmassa postauksessa oli hieman vinkkejä mitä kenties voi jo lukea ennen materiaalien julkaisua. Näiden lisäksi jäljellä olevan kahden viikon aikana voi ajatuksia ja suunnitelmia lähteä suuntaamaan jo voimakkaammin kohti 9.4. starttaavaa luku-urakkaa. Tässä kolme keskeisintä vinkkiä seuraaville viikoille:

• Tarkastele kalenteriasi ja raivaa tilaa opiskelulle: Kalenteria ei tarvitse saada täysin tyhjäksi muista asioista, mutta on silti mielekästä priorisoida neljäksi viikoksi valintakokeisiin lukua. Neljän viikon panostuksella on saavutettavissa huomattavia hyötyjä mielekkään opiskelupaikan ja tulevaisuuden ammatin kautta, joten on tärkeää miettiä minkä edelle pääsykokeisiin luku kannattaa laittaa. 

• Nuku, liiku, syö hyvin, tee kivoja ja mielekkäitä asioita: Itsestä huolehtiminen ja tasapainoinen vointi luo oppimiselle parhaat puitteet.  

• Laita hakemus mieluisaan yliopistoon 3.4.2019 klo 15.00 mennessä.

 

 

 

Advertisement

Psykalle 2019

Tavoitteena psykologian opinnot syksyllä 2019?

Joko olet aloittanut valintakokeeseen valmistautumisen? Tervetuloa psykalle.fi :n matkaan kohti psykologian opintoja! Tässä postauksessa kerrotaan miten voit alkaa valmistautumaan pääsykokeisiin. Opintopolku.fi tarjoaa kaiken olennaisen tiedon koulutusalaan, opiskelijavalintaan ja valintakokeisiin liittyen. Psykologiaa voit opiskella Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa. Psykologin ammattiin johtava koulutus on yhdistelmä psykologian kandidaatin ja psykologian maisterin tutkinnoista. Tiedätkö jo mihin yliopistoon aiot ensisijaisesti hakea opiskelemaan psykologiaa?  Tutustu ja vertaile eri yliopistoja rauhassa, niin saat parhaimman kuvan mitä yhtäläisyyksiä ja eroja yliopistojen välillä on.

 

Psykologian valintakoe 2019

Tänä keväänä psykologian valintakoeyhteistyössä ovat mukana Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot. Soveltuvuuskokeista on luovuttu kokonaan, eli opiskelupaikat jaetaan vain valintakokeen ja ylioppilaskokeiden pisteiden perusteella. Tämä on iso muutos verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin yhteistyötä ovat tehneet vain Helsingin, Tampereen ja Turun yliopisto Jyväskylän ja Joensuun yliopistojen pitäessä omat täysin erilliset valintakokeensa. Jyväskylän ja Joensuun kokeet ovat olleet hyvin erilaisia verrattuna valintakoeyhteistyön kokeeseen ja lisäksi Jyväskylässä ja Turussa on ollut käytössä soveltuvuuskokeet. Nyt yhteistyön myötä kaikki hakijat asettuvat aidosti samalle viivalle valintakoevaatimusten suhteen.

Opiskelijavalinnoissa puhaltavat voimakkaat muutoksen tuulet laajemminkin. Vuonna 2020 korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu siten, että todistusvalinta tulee olemaan isoin väylä opintoihin. Todistusvalinnan ohella valintakoe tulee jatkossakin olemaan vaihtoehtoinen tapa päästä opiskelemaan, mutta vaatimuksena valintakokeelle on, ettei se saa edellyttää pitkää valmistautumista. Voit lukea korkeakouluvalinnan uudistuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://minedu.fi/opiskelijavalinnat-ja-yhteistyo

Vaatimus siitä, ettei valintakoe edellytä pitkää ennakkovalmistautumista vaikuttaa jo tämän kevään psykologian pääsykokeessa. Valintakoemateriaalit julkaistaan 9.4.2019 eli vain kuukautta ennen pääsykoepäivää, joka on 7.5.2019. Toisin sanoen elämme jännityksessä huhtikuun alkuun asti, että millainen aineisto pääsykokeeseen tulee opiskeltavaksi. Aiemmasta poiketen edes tilastotieteen oppikirjaa ei ole ennakkoon julkaistu pääsykoemateriaalina.  

Valintamenettelyssä on lisäksi suuri rooli sekä ensikertalaisuudella että ylioppilaskokeiden arvosanoilla. Opiskelupaikoista iso osa on kiintiöity ensikertalaisille ja ensisijaisesti sisään valitaan ne, jotka menestyvät valintakokeen ja ylioppilaskokeiden perusteella laskettavien yhteispisteiden perusteella. Kun ensikertalaiskiintiön kaikki paikat on täytetty, siirtyvät kaikki hakijat samalle viivalle, josta paremmuusjärjestyksessä täytetään loput paikat jälleen ensisijaisesti yhteispisteet huomioiden.

Valintamenettelyn ja pääsykokeen uudistukset tekevät vaikeaksi spekuloinnin esimerkiksi pisterajoista ja yliopistojen välisistä eroista. Toisaalta opiskelupaikan varmistaakseen spekuloinnin sijaan kannattaa keskittyä huolelliseen kokeeseen valmistautumiseen.

 

Tietoa valintakoevaatimuksista ja siitä miten valmistautua

Jotta yllät parhaaseen suoritukseen pääsykokeessa on sitä varten valmistauduttava huolellisesti. Aikaisempina vuosina pääsykokeiden osaamistaso on ollut kova ja menestyäkseen materiaalien on täytynyt olla hyvin hallussa.

Opintopolun kuvauksissa kerrotaan, että koe edellyttää ”valintakoevaatimuksena olevan materiaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä.” Kuten kuvauksesta voi päätellä kokeessa vaaditaan laajempaa osaamista ja soveltamista kuin vain asioiden ulkoa muistaminen.

Ymmärrettävästi tämä kaikki herättää huolen siitä, että miten vain kuukauden valmistautumisaika materiaalien kanssa riittää. Kiinnostava kysymys on myös se, että miten voisi valmistautua kokeeseen jo ennen materiaalien julkaisua vai kannattako valmistautua mitenkään.

Yleisesti ymmärtämistä ja soveltamiskykyä olet luultavasti harjoitellut runsaasti aiemmissa opinnoissasi, arjessasi ja työelämässä. Keskeistä on myös kyky pystyä toimimaan jännittävässä koetilanteessa, jossa tehtäviä voi olla runsaasti suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Näitä voi harjaannuttaa huolehtimalla itsestä ja omasta hyvinvoinnista sekä pitämällä yllä hyvää motivoitunutta asennetta tulevaa valintakoetta kohtaan. Tämän lisäksi voit kuitenkin pohtia minkä verran ja millä tavoin koet tarpeelliseksi lukea ja opiskella jo ennen materiaalien julkaisua.

Tieteellistä ajattelutapaa ja tottumusta englanninkieliseen materiaaliin voit harjoitella lukemalla psykologian alan tutkimusartikkeleita, joita löydät esimerkiksi Psykologia-lehdestä. Näin tutustut tieteellisten tutkimusartikkeleiden rakenteeseen ja siihen miten tieteelliset tutkimustulokset rakentuvat.

Kokeesta on kerrottu myös, että valintakoe saattaa sisältää laskemista vaativia tehtäviä ja kokeessa saa käyttöön nelitaskulaskimen. Lisäksi on kerrottu, että tehtävät edellyttävät tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä sekä aineistojen tulkintaa. Aiempina vuosina tilastotieteen perusteiden sujuva hallinta ja soveltamiskyky ovat olleet keskeisessä asemassa. Tällä hetkellä ei voi kuin arvailla kuinka laaja-alaista ja syvää osaamista tämän asian suhteen kokeessa vaaditaan. Tästä riippumatta tilastotieteen perusteet ja nelitaskulaskimella laskeminen sekä laskurutiini ovat asioita, joita voi hyvin harjoitella. Tilastotieteen perusteita voi opiskella halutessaan useammasta eri lähteestä. Aiempina vuosina pääsykoekirjoina ovat toimineet Holopaisen ja Pulkkisen Tilastolliset menetelmät sekä Karjalaisen Tilastotieteen perusteet. 

Lisäksi valmistautua voi tutustumalla aikaisempien vuosien Helsinki-Tampere-Turku valintakoeyhteistyön kokeisiin, jotka löytyvät yliopistojen nettisivuilta mallivastauksineen.

Erityisesti edellä mainittuihin kohtiin voi suhtautua hyvää latausta virittävänä valmistautumisena ennen varsinaisten materiaalien julkaisua. Sekä Psykologia-lehteä lukemalla että tilastotieteen perusteisiin tutustumalla pääsee hieman tunnelmaan siitä mitä psykologian opiskelu yliopistossa tulee olemaan, sillä esimerkiksi tilastotiede on osa psykan opiskelijan arkea ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Vanhoihin valintakokeisiin tutustuminen puolestaan voi antaa suuntaa siitä millainen valintakoe toukokuussa saattaa olla vastassa.

 

Psykalle.fi tuotteet keväälle 2019

Psykalle.fi haluaa olla valmistautumisessa tukena koko kevään ajan. Ennen materiaalien julkaisua voit halutessasi opiskella tilastotieteen perusteita videoiden avulla. Videoilla on havainnollistavasti kerrottu ja laskettu auki tilastotieteen peruskäsitteitä perustuen Holopaisen ja Pulkkisen Tilastolliset menetelmät-kirjaan. Videoiden avulla voit rauhassa omaan tahtiin omaksua tilastotieteen perusasioita asiantuntevassa opetuksessa. Näin sinulla on valintakoemateriaalien julkaisuun mennessä jo hyvä ymmärrys tilastollisten menetelmien perusteista. Lisäksi käytössäsi on harjoitusmonivalintoja tilastotieteen perusteisiin liittyen, joilla voit testata osaamistasi tilastotieteen suhteen.

Pääsykoemateriaalien julkaisun jälkeen tullaan julkaisemaan harjoitusmonivalintoja tämän vuoden pääsykoemateriaaleista, jolloin pääset todella testaamaan omaa osaamistasi jo ennen pääsykoetta. Kaikki psykalle.fi materiaalit ovat verkkovälitteisiä, joten voit opiskella missä vain ja milloin vain sinulle sopii.

Lisäksi psykalle.fi:n somekanavat tulevat tarjoamaan vinkkejä ja kannustusta pääsykoekevään aikana, joten peukuta, seuraa ja tykkää meistä Facebookissa ja Instagramissa! 

Millaista psykan opiskelu käytännössä on?

Osalla teistä on varmasti jo kokemusta yliopisto-opiskelusta muiden alojen opinnoista tai avoimesta yliopistosta, mutta suoraan toisen asteen koulutuksesta tulevia mietityttää usein se, minkälaista psykologian opiskelu käytännössä on. Nyt siis ajattelin hieman avata omia kokemuksiani siitä, minkälaista opiskelu on ja mitä opintoihin kuuluu. Omat kokemukseni perustuvat Jyväskylän psykologian opintoihin, ja yliopistoittain on eroja kurssitarjonnassa. Pääpiirteittäin opinnot ovat kuitenkin melko samanlaiset.

Psykologian opintoihin kuuluu sekä teoriaopintoja että käytännönläheisempiä työelämään valmentavia opintoja. Psykologian perus- ja aineopinnoissa, jotka opiskellaan ensimmäisinä opiskeluvuosina, perehdytään laajasti alan teoriaan. Opiskelu on melko perinteistä: luentoja, tenttejä, esseitä ja oppimispäiväkirjoja. Nykyään osa luennoista järjestetään verkkoluentoina, jolloin luentoa voi halutessaan katsoa vaikka kotisohvalta käsin. Kirjallisuutta on sekä suomeksi että englanniksi.

 

 

Loppuvaiheen teoriakursseilla samoihin teemoihin pääsee tutustumaan vielä syvällisemmin. Itse olen tänä vuonna ollut muun muassa kliinisen psykologian kurssilla, missä olen päässyt seuraamaan psykoterapiatapaamisia ja kirjoittamaan tapausselostetta. Kehityspsykologian syventävällä teoriakurssilla taas haastattelin erästä ihmistä, ja peilailin hänen kehitystään teorioihin. Näin teoriaosaaminen on syventynyt käytännön kautta.

Yliopistossa opetellaan myös tekemään tutkimusta. Kursseilla opitaan tiedonetsintää, tieteellistä kirjoittamista sekä erilaisia tutkimusmenetelmiä, ja taidot pääsevät käytäntöön kandidaatin tutkielmaa ja gradua kirjoittaessa. Tutkiminen ei ole koskaan ollut oma intohimoni, mutta mielenkiintoinen lukuvuosi gradun parissa on herättänyt pienen innostuksen kipinän myös sitä kohtaan.

 

 

Opintoihin kuuluu myös vapaavalintaisia opintoja ja sivuaineita, joiden tarjonta vaihtelee yliopistoittain. Psykologian valinnaisissa opinnoissa olen opiskellut muun muassa geropsykologiaa ja kriisipsykologiaa. Vapaavalintaisten psykologian opintojen lisäksi saa opiskella mitä tahansa yliopiston tarjonnasta, tai jopa ottaa opintokokonaisuuksia muista yliopistoista. Itse olen lukenut psykologian ohella kasvatuspsykologiaa, ranskaa, kauppatieteitä sekä henkilöstöjohtamista.

Teoreettisen opiskelun lisäksi opintoihin kuuluu myös käytännönläheisempiä juttuja, jotka suurimman osan mielestä ovat niitä mielenkiintoisimpia. Ensimmäiset ammattiin valmentavat opinnot alkavat jo heti opintojen alussa, vaikka ne enemmän painottuvatkin opintojen loppuvaiheeseen. Kursseihin kuuluu muun muassa psykologin työelämään tutustumista ja haastattelutaitojen harjoittelua. Loppuvaiheen opintoihin kuuluu kursseja psykoterapista ja interventiosta sekä arviointimenetelmistä, kuten esimerkiksi työkyvyn tai mielenterveyden arvioinnista. Viimeisenä vaiheena opintoihin kuuluu 5 kuukauden mittainen harjoittelu jossain psykologian alan työpaikassa.

Kaiken kaikkiaan opiskelu on ollut todella mielenkiintoista ja monipuolista. Mitä pidemmälle opinnot ovat menneet, sitä mielenkiintoisemmaksi aiheet ovat käyneet. Jos haluat perehtyä tarkemmin eri yliopistojen opintoihin, voit etsiä opinto-oppaita yliopistojen nettisivuilta. Esimerkiksi täältä löydät Tampereen psykologian opinto-oppaan ja täältä Helsingin.

Siinä lyhyt tiivistys siitä, mitä kaikkea opinnot pitävät sisällään. Jos herää kysymyksiä niin laita kommenttia tai viestiä!

– Anna

Tulevaisuutesi on auki

Lähes 95% psykalle hakijoista joutuu tyytymään ohueen kirjeeseen, joka tipahtaa heinäkuussa postiluukusta. Kirjeessä kiitetään osallistumisesta, muttei tarjota jatkoa. Jatkosta pudonneiden määrä on ihan hillitön. Pieni onnekas osa saa kiitoksen tekemästään työstä, mutta suurin osa joutuu odottelemaan uutta mahdollisuutta seuraavaan kevääseen. Melko usein heille, joille tiedekunnan ovet avautuvat, yritys ei ole ollut ensimmäinen ja hekin ovat tulleet jossain vaiheessa torjutuiksi. Karsiutuminen voi olla hyvin kipeä kokemus, mutta se avaa myös mahdollisuuksia, joihin myöhemmin ei välttämättä tule aivan samanlaista tilaisuutta.

Uusia pääsykokeita ja mahdollisuuksia odotellessa ajan voi hyödyntää esimerkiksi opiskelemalla avoimissa yliopistoissa psykan kursseja. Yliopistojen omilta sivuilta löytyy tietoa avoimien yliopistojen opintotarjonnasta ja kurssien hinnoista. Psykan opintoja voi myös suorittaa kansanopistoissa, joissa saa usein myös asua ja viettää kokonaisvaltaista opiskeluelämää. Tavallisesti nämä opinnot voidaan hyväksilukea sitten, kun pääset varsinaiseksi yliopisto-opiskelijaksi, jolloin olet koonnut jo osan opinnoistasi ja pääset hyppäämään vauhdista kyytiin!

Opiskelijoiden elämä ei toden totta yleensä ole varoissa uimista, joten vuoden 2018 valintakoeurakkaa odotellessa voin suositella myös rahan keräämistä säästöön töitä tekemällä. Myös opintojen ohessa voi elintasoaan nostaa työskentelemällä, mutta opiskelijaelämästä saa hieman enemmän irti, kun voi huoletta lähteä torstaisin sitsaamaan (sitsit = akateeminen pöytäjuhla) sen sijaan, että olisi kaupan kassalla iltavuorossa.

Vaikkakin yliopisto-opinnoissa on väljyyttä ja akateeminen vapaus, voi pääsykokeiden välisen ajan hyödyntää myös elämyksille. Matkustamiselle tuskin tulee montaakaan yhtä herkullista vaihetta elämässä, joten kaiva passi esille ja käy maailman tuuliin! Matkustaminen opettaa, avartaa ja auttaa ymmärtämään erilaisuutta ja eriosaisuutta paremmin kuin mikään muu. Omille kokemuksille ei ole vastustajaa teorettisista kirjoista ja tutkimuksista, joihin pureudutaan yliopistolla. Muiden erilaisuuden ja ainutlaatuisuuden ymmärtäminen ovat korvaamattomia, kun tulevaisuudessa olet psykologin tai missä tahansa muussa ammatissa.

Sinusta ei ehkä tullut vuoden 2017 fuksi, mutta vuodesta 2017 voi siitä huolimatta tulla tähänastisen elämäsi opettavaisin, rikkain ja vauhdikkain. Yliopisto odottaa kyllä, mutta elämäsi on tässä ja nyt. Mitä voit tehdä juuri nyt olleksesi onnellinen?

Terveisin,
Karoliina

Olet itsesi paras edustaja

Valintakokeiden kirjalliset osuudet ovat nyt kaukana takanapäin ja seuraavaksi on soveltuvuuskokeiden aika. Soveltuvuuskokeita järjestetään tällä ja ensi viikolla Turkuun sekä Jyväskylään opiskelemaan hakeville ja niiden avulla kirjallisessa kokeessa parhaiten menestyneistä hakijoista karsitaan n. puolet lopulta opiskelemaan tiedekuntaan. Tässä vaiheessa ei ole enää merkitystä yloppilastodistuksella tai kirjallisella kokeella, ainoastaan omalla suorituksella. Oikeastaan se, ettei millään muulla ole enää väliä, voi olla hieman pelottava ajatus.

Ajatus siitä, että karsiutuu soveltuvuuskokeissa itsensä vuoksi, tuntuu rajulta. Kuitenkin, kun soveltuvuuskoepäivänä tapaa kaikki muut hakijat, ymmärtää, että jokainen siellä oleva vaikuttaa todella hyvältä tyypiltä, ja kuka tahansa voisi olla yksi sisäänpääsijöistä. Jokainen soveltuvuusvaiheeseen polkunsa tampannut on älykäs, motivoitunut ja aivan varmasti monin puolin erittäin hyvä hakija. Ajatus omasta karsiutumisesta ei tunnu enää niin pahalta, sillä tietää, ettei menetä paikkaansa yhdellekään kehnolle hakijalle ja ymmärtää, miten vaikean tehtävän äärellä arviointia tekevät henkilöt ovat. Näin ainakin itse ajattelin, kun soveltuvuuspäivänä juttelin ja nauroin muiden hakijoiden kanssa.

Ole soveltuvuuspäivänä oma itsesi. Tuskin kannattaa tavoitella jotain, mitä kuvittelee arvioitsijoiden etsivän, sillä mitään sellaista ei todennäköisesti ole. Tuskin myöskään pystyisit olemaan tehtävästä toiseen johdonmukaisesti jotain, mitä et luonnostasi ole. Olet itsesi asiantuntija ja on paras näyttää vahvuudet, joita juuri sinulla on. Millaisena näet itsesi, kun olet parhaimmillasi? Pyri näyttämään se myös muille.

Soveltuvuuskokeissa asiaasi tärkeämpää on se, miten sen tuot esille. Kuunteletko muita? Otatko toiset huomioon keskusteluissa? Pysytkö aiheessa? Rohkaisetko muita keskusteluun? Näihin asioihin keskittyminen on helpompaa kuin miettiminen, mikä olisi paras, neuvokkain tai mieleenpainuvin vastaus tiettyyn kysymykseen. 

Hauskaa soveltuvuuspäivää, onnekkaimmillaan tutustut tuleviin opiskelu- ja työkollegoihisi ja elämän mittaiselle tarinalle on annettu alku!

Terveisin,
Karoliina

Kaikki tieto on sinussa

Valintakokeet ovat aivan nurkan takana ja jännitys, itsensä epäileminen ja pohdinta siitä, onko tehnyt tarpeeksi todennäköisesti useimmilla voimistuvat. Viimeiset päivät voivat olla raskaita, kun koittaa vielä painaa pienen pieniä asioita päähänsä, mutta samalla kuitenkin ajatukset jo karkailevat tulevaan kokeeseen ja omaan suoritukseen. Toisaalta haluaisi vielä viikon lisäaikaa lukemiseen (vaikka todellisuudessa mikään aika koskaan ei tunnu riittävältä), mutta toisaalta haluaisi heti jo pian kokeeseen, jotta pääsisi tavoitteessaan eteenpäin.

Jännitystä ei kannata pelätä, jokainen yliopistoon tosissaan hakeva kokee aivan samaa. Jännitys kertoo siitä, että asia on sinulle tärkeä ja todella haluat menestyä kokeessa. Jännitys korostaa asian merkityksellisyyttä, sillä koe kuvastaa monia haaveitasi ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Jyväskylässä varsinainen koeaika on jopa hieman turhan pitkä monivalintakokeelle, ja myös Joensuussa aikaa on riittävästi, jopa runsaasti. Ehdit istua, hengittää muutamia kertoja syvään ja rauhoittua ennen kuin alat vastata kysymyksiin. Kertaa mielessäsi nopeasti, mikä on motivoinut sinua koko kevään ajan, ja miksi haluat menestyä. Innostu siitä, että olet saanut tilaisuuden tavoitella haaveitasi ihan konkreettisesti!

Kun kysyt itseltäsi, oletko tehnyt tarpeeksi, voit vastata itsellesi, että olet. Ne, jotka eivät ole, tietävät sen kysymättäkin. Olet varmasti antanut itsestäsi ja ajastasi paljon aineiston opiskelulle, eikä kokeessa voida kysyä mitään, mihin et voisi tietää vastausta. Paina mieleesi: kokeessa ei voida kysyä mitään, mihin et voisi tietää lukemasi perusteella vastausta. Kaikki tieto on sinussa jo. Luota rohkeasti siihen, että voit löytää vastaukset itsestäsi, sillä mitään uutta sinun ei tarvitse enää oppia. Nauti jokaisesta hetkestä, kun huomaat onnistuvasi, sillä ne ovat niitä hedelmiä, joita olet kasvattanut koko kevään.

Menestystä valintakokeeseen!

Karoliina

Psykalla 2012-2017 pt. 1

Tällä ja seuraavalla kerralla ajattelin kertoa siitä, miten olen käyttänyt omat opiskeluvuoteni. Pääsykoekevät etenee vauhdikkaasti, mutta kuinka moni todella tietää, mitä valintakokeista selviytymisen jälkeen yliopistossa mahdollisesti tapahtuu? Itse en ainakaan tiennyt. Tiesin vain, että haluan opiskella psykaa ja sillä hyvä.

Lukion jälkeisestä välivuodesta huolimatta en ollut käynyt mitään kursseja avoimessa yliopistossa etukäteen, joten aloitin psykan opinnot 2012 täysin tyhjältä pöydältä. Ensimmäisenä eli fuksivuonna käydään psykan perusopinnot (kehitys-, neuro-, persoonallisuus-, ja kliininen psykologia 1 sekä psykologian tutkimusmenetelmät), joitakin pakollisia yleisopintoja ja aloitellaan sivuainetta. Olin melko pihalla koko yliopistosysteemistä ja istuin oikeastaan niillä kursseilla, millä kaveritkin sen enempää miettimättä asiaa. Kävin myös joitakin satunnaisia kursseja, jotka vain kuulostivat mielenkiintoisilta. Tärkeimpänä muistona fuksivuodelta on opintojen sijaan ystävät, opiskelijatapahtumat ja niiden jälkeiset huuruiset luentopäivät, joiden muisto saa tämän vanhuksen värisemään kauhistuksesta.

Kun toinen opiskeluvuosi alkoi 2013, olin raapinut kasaan moninaisen joukon opintopisteitä, mutten esim. sivuaineen alkua laisinkaan. Aloin käydä erityispedagogiikan perusopintoja, jotta saisin siitä yhden lyhyen sivuaineen. Toisen sivuaineen sain myöhemmin onneksi hieman varkain, kun tajusin, että voin koota satunnaisesti käymistäni kursseista filosofian ja politiikan tutkimuksen sivuainekokonaisuuden. Erityispeda tuki erinomaisesti psykologian opintoja ja filosofian ja politiikan opinnoissa opin paljon akateemisesta ajattelusta ja tieteestä. Nämä tiedot ja taidot ovat auttaneet katselemaan myös nykymaailmaa ja muita ihmisiä monipuolisemmin, mikä lienee psykologin työssä tärkeä taito. Sivuaineiden lisäksi suoritin psykan aineopintoja (perusopintojen kakkoskurssit, työ- ja organisaatiopsykologia, kogntiviinen psykologia ja neurotiede ja geropsykologia), joiden kautta pääsi hieman syvemmälle omaan alaan.

Monipuolisista opiskelujutuista huolimatta toisen vuoden kevätlukukausi on jäänyt mieleeni muista kuin opinnollisista syistä. Tulin silloin valituksi Stimuluksen vuoden 2014 hallitukseen tapahtumavastaavaksi, mikä tarkoitti paljon ja paljon juhlien, iltamien, tempausten ja muiden erilaisten tapahtumien järjestämistä. Pesti jatkui kesän yli vuoden 2014 loppuun, eli kolmannen opiskeluvuoden puoliväliin asti. Tästä kokemuksesta olisi todella paljon sanottavaa, mutta se vaatisi asiasta jo oman postauksensa. Nyt tyydyn vain toteamaan, että hallitusrupeama oli todella opettavainen ja kannustan kaikkia tutustumaan omien opintojen aikana ainejärjestö- tai osuuskuntatoimintaan. Sen lisäksi, että sitä kautta saa parhaimmillaan elinikäisiä ystäviä, oppii sellaisia taitoja, joita tarvitaan työtantereella, mutta joita ei opeteta yliopiston puolesta. Jos joku haluaa tietää tästä lisää, vastaan mielelläni kommenteissa aiheeseen!

Kolmas opiskeluvuosi oli ylivoimaisesti opintojeni tylsin. Kävin kielten kursseja, tutkimuskursseja, pahamaineisen tilastomenetelmien jatkokurssin (kavereiden kesken Jatkosota) ja kirjoitin kandidaatin tutkielmani parini kanssa (Jyväskylässä opinnäytteet tehdään pareittain). Kolmantena vuonna en käynyt yhtäkään varsinaista psykologian kurssia, mikä söi hieman myös opiskelumotivaatiota. Kyseisestä vuodesta ei tunnu jälkipolville jääneen paljoakaan kerrottavaa, eh.

Jotta tämä postaus ei venyisi aivan loputtomaksi, jatkan oman matkani kertaamista seuraavassa kirjoituksessa. Opintojeni parhaat kokemukset ovat vasta loppupuolella!

Terveisin,
Karoliina

Tällaista psykalla on

Kysyin eilen rakkaimmilta opiskelukavereiltani, miten he kuvailisivat opiskeluvuosiaan psykalla – mikä on ollut kivaa, miksi kannatti pänttää hullun lailla pääsykokeeseen ja mitä he eivät vaihtaisi? Vastaukset eivät olleet kovin yllättäviä, mutta sitäkin suurempia nuoren ihmisen elämän kannalta.

Tulosten mukaan jokainen vastanneista (n = 4) nosti opiskeluvuosien parhaaksi anniksi ystävät, joiden kanssa on saanut jakaa niin suuret ja kurjat kuin pienet ja sitäkin iloisemmat kokemukset. 50% vastanneista mainitsi jonkinlaisen opintoihin liittyvän ajoittaisen panikoinnin, mutta toisaalta 50% piti tärkeänä myös koettua hauskanpitoa (ja sitähän yliopistossa riittää!). Neljäsosalle kyselyyn osallistuneista kasvaminen ihmisenä ja elämän oppiminen tenttikirjojen ulkopuolelta oli yliopisto-opintojen suurin anti. 75% osallistuneista kertoi opiskeluajan olleen vaatimattomasti heidän elämänsä parasta aikaa ja ainutlaatuinen mahdollisuus oppia äärettömän mielenkiintoisesta alasta sekä tutustua tuleviin kollegoihin. Vastanneista ¼ kertoi, että on saanut rohkeutta tehdä haluamiaan valintoja ja ¼ oli kiitollinen siitä, että crazybailaamisen ohella on pystynyt puhumaan myös elämän isoista asioista. 100% kyselyyn osallistuneista ei vaihtaisi opiskeluvuosiaan tai valittua alaa mihinkään.

Psykalla on hyvä olla ja väitän, että kanssaopiskelijat saavat sen aikaan, kuten on todistettu myös edellä kuvatussa kyselytutkimuksessa. Kun saa olla osa yhteisöä, jossa on naurua, nokkeluutta ja hulluutta, voi tuoda esiin myös omaa hulluutta, harmautta ja epävarmuutta. Elämän värien tasapaino on näin taattu.

Tämän kirjoituksen piti kertoa, millaista psykologian opiskelu voi olla ja siitä tämä kertoikin. Psykologian opiskelu on jokaiselle enemmän tai vähemmän matka itseensä sekä muihin ihmisiin. Opiskellessa ihmismielen asiantuntijaksi ei voi välttyä pohtimasta itsekseen myös oman elämän asioita, mutta parhaat kokemukset syntyy kuitenkin ihmissuhteissa, joita psykalta takuulla löytyy.

 

Terveisin,
Karoliina

Jos historia toistaa itseään..

..on viikon päästä julkaistava Jyväskylän psykologian valintakokeiden ennakkomateriaali artikkelikokoelma.

..on myös Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle hakevien myöhemmin julkaistava pääsykoemateriaali artikkelikokoelma.

..alkaa iso osa lukijoista kahlata tekstejä läpi huomaten, että yhden lauseen luettua pitää palata kaksi taaksepäin.

..herää pakokauhu: ”Ei näissä oo järkeä.”, ”Mitä näistä pitää osata?”,”Pitääkö nää kaikki osata?”, ”Mitä tää tarkoittaa?”, ”En tajua!”.

..huomaa loppuen lopuksi, että artikkeli on tekstityylinä hyvin kaavamainen, uskomattoman informatiivinen ja tavallisesti erittäin yksiselitteinen.

Vuonna 2012, kun itse hain opiskelemaan psykologiaa, oli Jyväskylässä ensimmäistä kertaa valintakoemateriaalina artikkelikokoelma. Kukaan siis ei oikein tiennyt, mitä odottaa kokeelta tai millaiset sen vaatimukset ovat. Itse en ollut koskaan aikaisemmin lukenut tieteellisiä artikkeleita ja kieltämättä alussa lukuvauhtejani hidastikin se, etten ymmärtänyt kyseisen tekstin luonnetta, tavoitetta tai rakennetta. Oloni oli hieman epätoivoinen ja kaiken hätäilyn keskellä unohdin miettiä, mistä tekstit todella kertovat. Vähitellen kuitenkin sain ideasta kiinni ja ymmärtävään oppimiseeni tuli lisävauhtia. Vauhdin saaminen oli tärkeää, sillä monivalintatyyppisessä kokeessa ei riitä pelkkä haukikalojen muistaminen, vaan siinä vaaditaan myös asioiden ymmärtämistä.

Sen lisäksi, että psykologian materiaalien hallitsemisella on suurin painoarvo valintakokeissa, artikkelien julkaisupäivä lähestyy hetki hetkeltä. Jos historia toistaa itseään, artikkelikokoelmat koostuvat psykologian eri sektoreiden (esim. kehitys-, työ ja organisaatio-, neuro- tai kliininen psykologia) teksteistä sen mukaan, mitä kussakin yliopistossa painotetaan. Kannattaa siis käydä vilkaisemassa yliopistojen sivuilta, mitkä ovat heidän tutkimussuuntansa. Varoitan, että artikkelit on aluksi tylsää luettavaa niiden koruttomuuden vuoksi, mutta tiedollisesti tekstit ovat kultakaivoksia ja pursuavat mielenkiintoisia faktoja sekä tuoreita ja ajankohtaisia löydöksiä.

Tulevaisuuden kannalta tieteellisiin teksteihin on hyvä tutustua ja tottua jo tässä vaiheessa, sillä opinnoissa tankattava tieto perustuu nimenomaan tutkimukseen. Kurssien tenttimateriaalina voi olla tieteellisiä artikkeleita ja esimerkiksi omalla kohdallani törmäsin lukemiini pääsykoeartikkeleihin (ja niiden kirjoittajiin) heti ensimmäisinä opiskeluvuosinani mm. kehityspsykologian kursseilla. Jos ei aikaisemmin, niin viimeistään opinnäytetöitä, kandia ja gradua, kirjoittaessa artikkelimaailma tulee tutuksi, sillä myös näiden töiden taustalla on aikaisempi tutkimus.

Älkää siis hätäilkö uudenlaisen tekstityylin kanssa. Iloitkaa pikemminkin siitä, että ratsastatte psykologian tutkimuksen korkeimmalla harjalla.

 

Artikkeleita kanssanne odotellen,

Karoliina

ps. Muistattehan tankata tilastoa nyt, kun ei ole muuta luettavaa häiritsemässä.

Tilastoa ennen psykaa

Hei!

Olen Karoliina, viidennen vuoden psykologian opiskelija Jyväskylästä. Hain opiskelemaan psykologiaa 2012 ja pääsinkin sisään samana vuonna palkinnoksi pitkän kevään ja kovan lukemisen jälkeen. Kyseisenä keväänä opin jotain opiskelusta ja opiskelutekniikoista, joihin en ollut erityisemmin perehtynyt aikaisempien koulujen aikana. Näin jälkeenpäin ajatellen koen, että suuria tekijöitä valintakokeessa onnistumiseeni oli ajoissa aloitettu valmistautuminen, suunnitelmallisuus, armollisuus, päämäärätietoisuus ja sinnikkyys, joita ohjasi vanha kunnon sisäinen motivaatio. Muun muassa kaikista näistä haluaisin myös kirjoittaa teille tulevan lukukevään aikana. Tervetuloa mukaan!

Aloitetaan siitä, että lähtölaukaus on jo annettu ja laskuri painettu käyntiin. Riippuen kaupungista, johon aiot hakea opiskelemaan psykologiaa, psykan materiaalit on jo ulkona tai piakkoin tuloillaan. Riippumatta kaupungista, johon aiot hakea opiskelemaan psykologiaa, tilastotieteen materiaalit on jo tiedossa, ja niitä olisi hyvä jo opiskella. Psykologian artikkeleiden julkaisun jälkeen tekstien työstämiseen sekä niiden sisäistämiseen tulee kulumaan iso osa lukuajasta, jolloin tilastotieteen opiskelu voi tuntua jopa luotaan työntävältä. Kuitenkin, kun tilastotieteen osuus on vähän hallussa tai edes hieman tuttu, on sitä helpompi opiskella artikkeleiden rinnalla. Teette itsellenne palveluksen, kun avaatte tilastotieteen kirjan viimeistään NYT.

Tilastotieteen opiskelussa asioiden ymmärtäminen on toki tärkeää, mutta suuri paino on myös puhtaalla kaavojen ja sääntöjen ulkoa muistamisella. Muistamaan oppimista edistää ennen kaikkea kertaaminen, mutta opetellessa tulisi myös haastaa itseään ja laittaa omat oppistulokset testiin välillä. Itsensä haastamisesta ja testaamisesta voi tehdä myös hauskaa. Haluankin jakaa helpon lukuvinkin, jota voitte esimerkiksi lukupiireissä hyödyntää:

Tehkää porukalla tilaston kaavoista flash card -muistikortteja, joilla voitte pelata.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kukin saa vuorollaan valita pöydälle asetetuista korteista sen, jonka kääntöpuolen vastauksen antaa muille ääneen tai kirjoittaa paperille. Pelaaja tarkistaa valitsemansa kortin kääntöpuolelta vastauksen ja jos se on oikein, näyttää hän sen muille pelaajille, pitää kortin itsellään ja valitsee uuden kortin. Vastauksen mennessä väärin pelaaja palauttaa kortin pöydälle kertomatta muille oikeaa vastausta ja vuoro siirtyy. Pelin voittaa se, joka on saanut kerättyä eniten kortteja itselleen ja häviäjät tarjoavat voittajalle lounaan.

Hauskoja hetkiä tilaston parissa – sen opiskelu jo nyt on harppaus haavettanne kohti.

 

Karoliina