Jaksaminen ja hyvinvointi

Kaikilla psykan pääsykokeisiin lukijoilla matkaa on jo paljon takana, mutta työtä riittää vielä tehtäväksikin. Siksi nyt on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi miettimään omaa jaksamista ja hyvinvointia. Pitkän ja vaativan urakan aikana on mahdollista uupua ja ajaa itsensä liian piippuun. Liian väsyneenä ja voimattomana myös oppiminen kärsii, joten jaksamisesta on tärkeää pitää huolta.

Ensinnäkin on tärkeää muistaa se, että pääsykokeisiin lukemisen ohella on oltava muutakin elämää. Vaikka lukeminen vie paljon aikaa, ei kaikkea elämää voi eikä pidä raivata pois sen tieltä. On tärkeää nauttia vapaa-ajasta, käydä harrastuksissa, nähdä kavereita, rentoutua, liikkua ja levätä. Itse ainakin koin välillä huonoa omatuntoa vapaa-ajan vietosta. Taustalla jyskytti ajatus siitä, että pitäisi olla lukemassa. Parasta on, jos vapaa-ajasta voi nauttia ilman syyllisyydentuntoa tai ahdistusta. Jos opiskeluasiat ovat vapaa-ajallakin jatkuvasti mielessä, palautuminen ei ole niin tehokasta. Tavoitteiden asettaminen ja lukusuunnitelman tekeminen voivat auttaa tähän. Kun päivän tavoitteet on saavutettu, voi rauhassa nauttia ansaitusta vapaahetkestä. Pidä mielessä myös se, että palautuminen ei ole hukkaan heitettyä aikaa, vaan tärkeä osa oppimisprosessia. Aivot tarvitsevat aikaa tiedon prosessointiin, jotta se siirtyisi pitkäkestoiseen muistiin. Siksi palautumiselle on tärkeä antaa aikaa.

IMG_20180331_132253[1].jpg
Ulkoilu on yksi parhaista tavoista palautua lukemisesta
Palautumista tapahtuu myös opiskelupäivien aikana, kun opiskelusta pitää taukoja. Jos opiskelee jatkuvasti istuen, on fyysisen terveydenkin kannalta tärkeää nousta välillä seisomaan ja kävellä vähän. Jo aivan lyhyestäkin tauosta on paljon hyötyä, jos saa ajatukset hetkeksi muualle. Somessa vietetty kymmenminuuttinen ei kuitenkaan edistä oppimista, sillä silloin vain syötät aivoille lisää informaatiota nopealla tahdilla. Lyhyt ulkoilu, lounastauko kaverin kanssa jutellen tai rentoutumisharjoitus ovat hyviä keinoja palautua lyhyessä ajassa.

Muistakaa pitää huolta hyvinvoinnistanne!
– Anna

Mainokset

Psykalla 2012-2017 pt. 2

Viime postauksessa kerroin kolmesta ensimmäisestä opiskeluvuodestani psykalla ja tällä kertaa jatkan tarinani tähän päivään. Yleensä vappu enemmän tai vähemmän päättää lukuvuoden, joten mikä olisikaan otollisempi hetki koota vielä viimeisimmätkin vuodet!

Jyväskylän yliopistossa gradu kirjoitetaan perinteisesti neljännen lukuvuoden aikana, jolloin varmistutaan siitä, ettei se jää roikkumaan ja hidastuttamaan valmistumista. Kyseiselle vuodelle ei ole paljoa muita opintoja, joten tavallisesti gradun saakin pakettiin tehokkaasti lukuvuoden aikana. Tutkielma on myös helppo puuhata heti kandin jälkeen, ku kerran on päässyt hyvin vauhtiin tieteellisen kirjoittamisen suhteen. Näin myös itse tein. Kirjoitin parini kanssa gradun neljäntenä vuonna ja kävin sen lisäksi tekemässä pari kehityspsykan kirjatenttiä ja yhden neuropsykan kurssin. Kalenterissa oli todella paljon väljyyttä läpi vuoden ja neljäs opintovuosi olikin aikataulullisesti kevyin kaikista.

Kalenterin näennäisen tyhjyyden vuoksi päädyin hakemaan opintojen ohelle tutkimusavustajan töitä ja pääsinkin mukaan laajaan tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan lasten lukemisen ja laskemisen sujuvuuden kehitystä ensimmäiseltä luokalta kolmannelle. Työnkuvaani kuului käydä eräällä alakoululla yksilötestaamassa lapsia, tarkistaa tuloksia ja koodata niitä tutkittavaan muotoon. Samat työt ovat jatkuneet tähän päivään asti ja niiden kautta olen oppinut melkein enemmän kuin yhdelläkään kurssilla. Kun näkee ilmiöitä käytännössä ja pääsee puuhailemaan lasten kanssa, kaikki tieto oppimisvaikeuksista, kouluvalmiuksista ja lasten kehityksestä konkretisoituu ja kirkastuu. Jos vain ikinä teille tarjoutuu mahdollisuus tehdä tutkimusavustajan töitä, tarttukaa siihen!

Viides opiskeluvuoteni on ollut ylivoimaisesti mielenkiintoisin ja opettavaisin. Jyväskylän opetussuunnitelmassa viidennelle vuodelle on aikataulutettu kaikki ammattiin valmistavat kurssit (kurssit, joilla opiskellaan psykologisia testimenetelmiä) syksyyn ja kevääksi harjoittelu, jonka jälkeen valmistutaan kesällä. Itse päädyin siirtämään oman harjoitteluni vasta tulevalle syksylle, joten ammatillisten opintojen jälkeen tämä kevät on opintojen puolesta ollut hieman hiljaisempi.

Syksyn opinnot konkretisoivat aikaisemmin opiskeltua teoriaa mainiosti ja todensi sitä, kuinka lähellä ammattilaisuutta alamme todella olla. Luennoilla opiskelimme erilaisia testejä, harjoittelimme niiden käyttöä tutkimushenkilön kanssa (harjoitushenkilö oli tutun tuttu tms.) ja lopuksi kirjoitimme lausunnon, joka tiivisti tutkimusrupeamamme. Keväällä suuri osa opiskelukavereistani lähti harjoitteluun ja itse jäin vielä viimeistelemään omia opintojani Jyväskylään. Tein alkuvuodesta orientoivan harjoittelun, joka on viiden opintopisteen kurssi, jonka aikana voi tutustua psykologin ja sidosryhmien työhön sivusta seuraillen. Seurasin kolme viikkoa koulu- ja neuvolapyskologin, terveydenhoitajien, puhe- ja toimintaterapeuttien sekä sosiaalityöntekijöiden ja kuraattorien työtä. Lisäksi opiskelin keväällä perheterapiaa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja kävin oppimisvaikeuksien kuntoutuskurssin sekä tein toista orientoivaa harjoittelua Niilo Mäki Instituutissa, joka on myös ainakin Jyväskylän pääsykoeartikkeleissa vilahtanut. Näiden lisäksi olen tehnyt töitä Psykalle.fi parissa sekä jatkanut tutkimusavustajana sujuvuushankkeessa.


Kaikki se käytännöllisyys, joka on ollut opinnoissa viidentenä vuonna läsnä, on ollut korvaamatonta. Seuraavaksi edessäni on harjoittelu, jossa pitäisi pystyä hyödyntämään kaikkea aikaisemmin opittua ja omaksumaan nopeasti uutta samalla, kun koittaa jotenkin olla avuksi ihmisten todellisissa tapauksissa. Kuulostaa hurjalta. Kuitenkin kaiken sen perusteella, mitä olen oppinut viimeisen vuoden aikana, koen olevani jotakuinkin valmis ainakin yrittämään. Opintojen ensimmäiset vuoden eivät tee kenestäkään psykologia, mutta ne opettavat näkemään asiat monelta eri kannalta ja saavat arvostamaan kaikkien yksilöllisyyttä. Viimeiset vuodet tuovat jo joitakin työkaluja tulevaan työhön, mutta suurin oppiminen tapahtunee harjoittelussa, josta on aikanaan hyvä ponnistaa psykologiksi.

Kaiken kaikkiaan opintoni ovat olleet yksi iso kasvamisen paikka. Alkuvuosien hämmennys kurssien ja muiden suhteen kuvaa hyvin sitä ihmettelyä, jota tein myös omassa 20-vuotisessa elämässäni. Nyt viisi vuotta myöhemmin olen saanut opinnoista paljon valmiuksia työhön, mutta eniten on opettanut kaikki opintojen ympäriltä. Kun pääsette opiskelemaan, tehkää paljon muutakin kuin kursseja toisensa perään.

Ja nyt, monsteritekstin päätteeksi; ILOISTA VAPPUA KAIKILLE!

Terveisin,
Karoliina

Psykalla 2012-2017 pt. 1

Tällä ja seuraavalla kerralla ajattelin kertoa siitä, miten olen käyttänyt omat opiskeluvuoteni. Pääsykoekevät etenee vauhdikkaasti, mutta kuinka moni todella tietää, mitä valintakokeista selviytymisen jälkeen yliopistossa mahdollisesti tapahtuu? Itse en ainakaan tiennyt. Tiesin vain, että haluan opiskella psykaa ja sillä hyvä.

Lukion jälkeisestä välivuodesta huolimatta en ollut käynyt mitään kursseja avoimessa yliopistossa etukäteen, joten aloitin psykan opinnot 2012 täysin tyhjältä pöydältä. Ensimmäisenä eli fuksivuonna käydään psykan perusopinnot (kehitys-, neuro-, persoonallisuus-, ja kliininen psykologia 1 sekä psykologian tutkimusmenetelmät), joitakin pakollisia yleisopintoja ja aloitellaan sivuainetta. Olin melko pihalla koko yliopistosysteemistä ja istuin oikeastaan niillä kursseilla, millä kaveritkin sen enempää miettimättä asiaa. Kävin myös joitakin satunnaisia kursseja, jotka vain kuulostivat mielenkiintoisilta. Tärkeimpänä muistona fuksivuodelta on opintojen sijaan ystävät, opiskelijatapahtumat ja niiden jälkeiset huuruiset luentopäivät, joiden muisto saa tämän vanhuksen värisemään kauhistuksesta.

KAVERIT

Kun toinen opiskeluvuosi alkoi 2013, olin raapinut kasaan moninaisen joukon opintopisteitä, mutten esim. sivuaineen alkua laisinkaan. Aloin käydä erityispedagogiikan perusopintoja, jotta saisin siitä yhden lyhyen sivuaineen. Toisen sivuaineen sain myöhemmin onneksi hieman varkain, kun tajusin, että voin koota satunnaisesti käymistäni kursseista filosofian ja politiikan tutkimuksen sivuainekokonaisuuden. Erityispeda tuki erinomaisesti psykologian opintoja ja filosofian ja politiikan opinnoissa opin paljon akateemisesta ajattelusta ja tieteestä. Nämä tiedot ja taidot ovat auttaneet katselemaan myös nykymaailmaa ja muita ihmisiä monipuolisemmin, mikä lienee psykologin työssä tärkeä taito. Sivuaineiden lisäksi suoritin psykan aineopintoja (perusopintojen kakkoskurssit, työ- ja organisaatiopsykologia, kogntiviinen psykologia ja neurotiede ja geropsykologia), joiden kautta pääsi hieman syvemmälle omaan alaan.

Monipuolisista opiskelujutuista huolimatta toisen vuoden kevätlukukausi on jäänyt mieleeni muista kuin opinnollisista syistä. Tulin silloin valituksi Stimuluksen vuoden 2014 hallitukseen tapahtumavastaavaksi, mikä tarkoitti paljon ja paljon juhlien, iltamien, tempausten ja muiden erilaisten tapahtumien järjestämistä. Pesti jatkui kesän yli vuoden 2014 loppuun, eli kolmannen opiskeluvuoden puoliväliin asti. Tästä kokemuksesta olisi todella paljon sanottavaa, mutta se vaatisi asiasta jo oman postauksensa. Nyt tyydyn vain toteamaan, että hallitusrupeama oli todella opettavainen ja kannustan kaikkia tutustumaan omien opintojen aikana ainejärjestö- tai osuuskuntatoimintaan. Sen lisäksi, että sitä kautta saa parhaimmillaan elinikäisiä ystäviä, oppii sellaisia taitoja, joita tarvitaan työtantereella, mutta joita ei opeteta yliopiston puolesta. Jos joku haluaa tietää tästä lisää, vastaan mielelläni kommenteissa aiheeseen!

HALLITUS14

Kolmas opiskeluvuosi oli ylivoimaisesti opintojeni tylsin. Kävin kielten kursseja, tutkimuskursseja, pahamaineisen tilastomenetelmien jatkokurssin (kavereiden kesken Jatkosota) ja kirjoitin kandidaatin tutkielmani parini kanssa (Jyväskylässä opinnäytteet tehdään pareittain). Kolmantena vuonna en käynyt yhtäkään varsinaista psykologian kurssia, mikä söi hieman myös opiskelumotivaatiota. Kyseisestä vuodesta ei tunnu jälkipolville jääneen paljoakaan kerrottavaa, eh.

Jotta tämä postaus ei venyisi aivan loputtomaksi, jatkan oman matkani kertaamista seuraavassa kirjoituksessa. Opintojeni parhaat kokemukset ovat vasta loppupuolella!

Terveisin,
Karoliina

Ahdistus, Rohkeus, Epävarmuus ja Sinnikkyys

Pääsykoekevät alkaa olla jo melko pitkällä. Joensuuhun ja Jyväskylään hakevat ovat lukeneet koko materiaalisatsiaan jo viikkoja ja Helsingin, Turun sekä Tampereen yhteiseen hakuun kuuluvat psykologian artikkelit julkaistiin alkuviikosta, mikä tarkoittaa niiden raivokasta opiskelua tulevien viikkojen aikana. Paljon on jo takana, mutta paljon on myös edessä. Ahdistaako vähenevä aika tai uuvuttaako jo tehty työ?

Ahdistus on se, joka kuin varkain valtaa alaa ihmisen mielestä ja kurottaa lonkeronsa pitkälle herätellen mahdollisesti myös Epävarmuutta. Ahdistus istuu olkapäällesi ja sanoo, ettei edes kannata yrittää, kun aikaa on niin vähän ja opittavaa on niin paljon. Ahdistus irvailee: ”Miksi edes käytät aikaasi tilaston lukemiseen, kun et ole koskaan ollut matemaattisesti lahjakas?”. Epävarmuutesi myötäilee Ahdistusta ja katsoo nöyrästi maahan miettien samalla sitä, kuinka monet ovat aikaisemminkin olleet paljon parempia.

Nämä kaverit eivät kuitenkaan ole ystäviäsi, etkä tarvitse heitä juuri nyt. Voit kiittää heitä omista näkökulmistaan, mutta lopulta kuunnella Sinnikkyyttä ja Rohkeutta. Rohkeus on se innokas tyyppi, joka alun alkaen sai juuri sinut hakemaan psykalle ja ryhtymään toimeen. Rohkeus on se, joka haaveilee opiskelijahaalareista ja käy välillä kurkkimassa Stimuluksen, Kompleksin, Cortexin, Fobian tai Oidipuksen sivuja saadakseen siivun opiskelijaelämästä. Rohkeus on myös se, joka hengailee Sinnikkyyden kanssa ja antaa tälle ruokaa, juomaa ja sirkushuveja, jotta Sinnikkyys jaksaisi istua edellä mainittujen Ahdistuksen ja Epävarmuuden päällä pitääkseen niiden äänet vain pienenä pihinänä. Sinnikkyydellä on parhaimmillaan hieman muita enemmän ilokiloja, ja siksi juuri hän on omiaan tukahduttamaan muiden asiattomat kuiskinnat.

Voit itse päättää, ketä näistä kuuntelet. Kaikki ovat mukana hakuprosessissa, halusitpa tai et, mutta toisille voi antaa isomman megafonin kuin toisille. Seuraavan kerran, kun Ahdistus ja Epävarmuus huutelevat Sinnikkyyden alta ja mollaavat Rohkeutta, ketä puolustat?

Terveisin,
Karoliina

Tällaista psykalla on

Kysyin eilen rakkaimmilta opiskelukavereiltani, miten he kuvailisivat opiskeluvuosiaan psykalla – mikä on ollut kivaa, miksi kannatti pänttää hullun lailla pääsykokeeseen ja mitä he eivät vaihtaisi? Vastaukset eivät olleet kovin yllättäviä, mutta sitäkin suurempia nuoren ihmisen elämän kannalta.

Tulosten mukaan jokainen vastanneista (n = 4) nosti opiskeluvuosien parhaaksi anniksi ystävät, joiden kanssa on saanut jakaa niin suuret ja kurjat kuin pienet ja sitäkin iloisemmat kokemukset. 50% vastanneista mainitsi jonkinlaisen opintoihin liittyvän ajoittaisen panikoinnin, mutta toisaalta 50% piti tärkeänä myös koettua hauskanpitoa (ja sitähän yliopistossa riittää!). Neljäsosalle kyselyyn osallistuneista kasvaminen ihmisenä ja elämän oppiminen tenttikirjojen ulkopuolelta oli yliopisto-opintojen suurin anti. 75% osallistuneista kertoi opiskeluajan olleen vaatimattomasti heidän elämänsä parasta aikaa ja ainutlaatuinen mahdollisuus oppia äärettömän mielenkiintoisesta alasta sekä tutustua tuleviin kollegoihin. Vastanneista ¼ kertoi, että on saanut rohkeutta tehdä haluamiaan valintoja ja ¼ oli kiitollinen siitä, että crazybailaamisen ohella on pystynyt puhumaan myös elämän isoista asioista. 100% kyselyyn osallistuneista ei vaihtaisi opiskeluvuosiaan tai valittua alaa mihinkään.

Psykalla on hyvä olla ja väitän, että kanssaopiskelijat saavat sen aikaan, kuten on todistettu myös edellä kuvatussa kyselytutkimuksessa. Kun saa olla osa yhteisöä, jossa on naurua, nokkeluutta ja hulluutta, voi tuoda esiin myös omaa hulluutta, harmautta ja epävarmuutta. Elämän värien tasapaino on näin taattu.

Tämän kirjoituksen piti kertoa, millaista psykologian opiskelu voi olla ja siitä tämä kertoikin. Psykologian opiskelu on jokaiselle enemmän tai vähemmän matka itseensä sekä muihin ihmisiin. Opiskellessa ihmismielen asiantuntijaksi ei voi välttyä pohtimasta itsekseen myös oman elämän asioita, mutta parhaat kokemukset syntyy kuitenkin ihmissuhteissa, joita psykalta takuulla löytyy.

 

Terveisin,
Karoliina

Ei paniikkia, artikkelit ovat pian ulkona

Artikkelikokoelma Jyväskylän psykalle valmistautuville julkaistaan aamun aikana Jyväskylän yliopiston nettisivuilla. Kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessa totesin, voi paketti aiheuttaa ensinäkemältä jonkinmoista pakokauhua. Ei huolta, tänään ei tarvitse oppia vielä mitään. Tänään tehtävänäsi on tehdä suunnitelma kevääksi, jota noudattamalla voit taata itsellesi, että koepäivän tullessa olet tyytyväinen tekemääsi työhön. Tehtävänäsi on katsoa, mitä ja kuinka paljon käsissäsi on, kuinka paljon aikaa on ja sen jälkeen jakaa materiaalien työstäminen tuleville viikoille. Kyllä, puhun nyt lukusuunnitelman tekemisestä.

Joillekin lukusuunnitelmat on itsestäänselvyyksiä jo yläkoulu- ja lukioajoilta, mutta toisille tämä kevät voi olla ensimmäinen, kun tulee tarvitsemaan jotain kättä pidempää oman opiskelun aikatauluttamiseen. Artikkelikokoelma yhdessä tilaston kirjan kanssa on niin massiivinen kokonaisuus, ettei ilman suunnittelua ehdi perehtyä kaikkiin osiin tasapuolisesti. Hakiessani opiskelemaan aloitin valmistautumisen rennosti lueskellen, kunnes tajusin viikkojen vähenevän ja lukupinon pysyvän muhkeana. Tein elämäni ensimmäisen lukusuunnitelman ja se toikin koko loppukevääksi varmuutta siihen, että ehdin opiskella jokaisen artikkelin ja tilaston kappaleen kunnolla siihen mennessä, kun valintakoe koittaa.

Lukusuunnitelman tekemiseen löytyy vinkkejä jos jonkinlaisia, mutta tärkeintä niiden tekemisessä on tiedostaa vaatimukset, omat aikaresurssit sekä pitää mielessä elämän yllätyksellisyys. Elämään ja yllättäviin tilanteisiin pitää pystyä reagoimaan, sillä muuten lukemista hallitsee stressi, mikä itsessään on jo hidaste oppimiselle. Kukaan ei voi tietää, milloin kevätflunssa vie peiton alle pariksi päivää tai vappu venähtää pitkäksi, ja siksi pienellä liikkumavaralla varustettu lukusuunnitelma on tärkeä. Muokkailin omaa lukusuunnitelmaani aina tarvittaessa ja välillä oli hieman tiukempia viikkoja ja joistakin huvituksista piti tinkiä, mutta näin sain ainakin taattua itselleni sen, että jokainen opiskelupaketin osio saa ansaitsemansa huomion. Koittakaa tekin! 

Onnea kaikille psykan luku-urakan selättämiseen! Pitäkää huoli, että ehditte perehtyä kaikkiin teksteihin tasapuolisesti, älkääkä unohtako opiskella tilastoa vastapainoksi.

Artikkeleihin itsekin pian hautautuen,
Karoliina

Psykalle.fi tukenasi pääsykokeisiin lukemisessa

Jotta voit päästä maksimaaliseen suoritukseen pääsykokeessa, on sinun opiskelua aloittaessa tarkasteltava itseäsi oppijana ja määritettävä millaista apua tarvitset valmistautumiseen. Sen määritettyäsi seuraava askel on löytää tarvitsemasi apu. Valmennuskurssit tarjoavat perinteisesti apua lukuprosessiin, mutta valmennuskurssille osallistuminen ei riitä takaamaan riittävää osaamista. Pääsykoemateriaalit on luettava huolellisesti ja osattava hyvin, joten työtä on tehtävä ahkerasti myös valmennuskurssin ulkopuolella. Perinteisen pääsykoevalmennuksen haasteita ovat sidonnaisuus tiettyyn paikkaan ja aikaan, joka voi olla ajankäytöllisesti haastavaa tai elämäntilanteen vuoksi tavoittamattomissa. Psykalle.fi haluaa tarjota ketterän vaihtoehdon näihin haasteisiin ja olla apuna ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi vaikka osallistuisit valmennuskurssille, niin lisäharjoituksista ei varmasti ole haittaa silloinkaan. Loppujen lopuksi kuitenkin oma tekeminen ja itsenäinen työskentely ratkaisevat onnistuneen suorituksen pääsykokeissa, joten me haluamme olla apuna juuri silloin kun sitä tarvitset!

Toivottu uutuus tuotevalikoimassamme on mobiilisovellus, jonka ostamalla saat rajoittamattoman käyttöoikeuden harjoitusmonivalintoihin ja valmennusvideoihin sekä valmennusviestit ja pääsyn foorumille. Appin tulet löytämään Play-kaupasta ja App Storesta. Sen kautta harjoitusmonivalinnat ovat käytettävissäsi myös offline-tilassa, joten edes nettiyhteyden puute ei estä sinua harjoittelemasta.

Tuotteet ovat ostettavissa myös perinteiseen tapaan nettisivujen kautta, mikäli esimerkiksi haluat ostaa vain muutaman harjoituskokeen tai pelkän valmennusvideopaketin tai jos käytössäsi ei ole laitetta, jonka kautta käyttää mobiilisovellusta. Tällöin tehtävät ovat tehtävissä vain nettisivujen kautta. Tämän vuoksi ennen ostopäätöstä kannattaa harkita kumpi on omaan tilanteeseen sopivampi käyttötapa, mobiilisovelluksen vai nettisivujen kautta.

Tuotevalikoimamme koostuu harjoitusmonivalinnoista, tilastotieteen videovalmennuksesta, valmennusviesteistä sekä soveltuvuuskoesimulaatiosta. Näistä voit valita itsellesi sopivimmat yksittäiset tuotteet tai koostaa kokonaisen verkkovalmennuskurssin.

Harjoitusmonivalinnat

Harjoitusmonivalinnat ovat monella tapaa hyödyllisiä pääsykokeeseen valmistautuessa. Pääset testaamaan omaa osaamistasi ja niiden avulla voit seurata miten lukeminen edistyy. Lisäksi harjoitusmonivalintojen avulla tulet käytännössä jo kerranneeksi ison määrän asioita, joita voidaan mahdollisesti kysyä pääsykokeessa. Niiden tekeminen kehittää myös vastausrutiinia ja saat tuntumaa monivalintakysymyksiin tehtävätyyppinä.

Tilastotieteen valmennusvideot

Valmennusvideot perustuvat Helsingin, Tampereen ja Turun valintakoeyhteistyön valintakoekirjaan, mutta asiat ovat aivan samoja kuin mitä Joensuun ja Jyväskylän valintakoekirjassa esitetään. Näin ollen haitpa sitten mihin kaupunkiin tahansa, voit hyödyntää valmennusvideoita oman opiskelusi tukena. Valmennusvideoilla saat asiantuntevaa tilasto-opetusta vaikka omalla kotisohvallasi. Käy tutustumassa ilmaiseksi katsottavissa oleviin videoihin, jotka ovat videot 19 ja 22.

Valmennusviestit ja foorum

Valmennusviestien tavoitteena on tukea sinua omassa lukuprosessissasi. Ne tarjoavat ohjeita ja vinkkejä lukemisen aikatauluttamiseen ja lukusuunnitelman tekoon, lukuvinkkejä ja tietoa pääsykokeesta. Valmennusviestien lisäksi pääset kirjautumaan foorumille, jossa sinulla on mahdollisuus kysyä, kommentoida ja keskustella pääsykokeeseen liittyvistä asioista. Foorumilla vastaa kanssahakijoiden lisäksi tilastotieteen ja psykologian asiantuntijat.

Soveltuvuuskoesimulaatio

Jyväskylän pääsykokeet ovat kaksivaiheiset, jossa kirjallisen osion perusteella hakijat valitaan soveltuvuuskokeisiin. Soveltuvuuskoesimulaatio tarjoaa tukea tätä toista vaihetta varten stressinhallintamenetelmien, käytännön harjoitusten ja vertaistuen muodossa. Lisäksi se pitää sisällään hyvän mahdollisuuden saada tukea myös kirjallista koetta varten, sillä paikalla on tilastotieteen ja psykologian asiantuntijat.

Facebookkia seuraamalla saat tiedon tuotteiden päivittymisestä nettikauppaan ja mobiilisovelluksen julkaisusta. Käyhän tutustumassa tuotteisiin ja käyttäjäkokemuksiin nettisivuillamme!