Psykologian valintakoe ja tilastotiede

Miksi psykologian valintakokeessa vaaditaan tilastotieteen ymmärrystä?

Tilastotieteen osuus psykologian pääsykokeissa saattaa tulla yllätyksenä. Tämä on kuitenkin perusteltua, sillä tilastotiede kuuluu psykologian opintoihin merkittävissä määrin. Psykologia on tiede, joka pyrkii mittaamaan ja todentamaan ilmiöitään objektiivisesti ja yleistettävästi. Tämä tapahtuu hyödyntäen tilastollisia menetelmiä. Näin erotetaan psykologia niin kutsutusta keittiöpsykologiasta. Tilastollisten menetelmien osaaminen kuuluu ammattiin riippumatta siitä millä psykologian sovellusalalla työskennellään.

Aiempina vuosina tilastotieteen osuus on vaatinut pääsykoemateriaalien ja kokeessa jaettavan materiaalin hyvää ymmärtämistä ja soveltamiskykyä. Jännityksellä odotamme, että miten vaatimus tilastotieteen perusteiden ymmärryksestä tullaan huomioimaan osana julkaistavia valintakoemateriaaleja. Tämän postauksen pohdinnat perustuvat kokemukseen aikaisempien vuosien kokeista ja yliopistojen julkaisemiin tietoihin tämän vuoden kokeesta. 

Valintakokeeseen valmistautuminen tilastotieteen näkökulmasta

Valintakokeen rajalliseen aikaan nähden tilastotieteen tehtävät voivat olla työläitä. Tämän vuoksi asiat todella pitää osata ja ymmärtää, jotta voi täysipainoisesti käyttää ajan laskemiseen ja tehtävien ratkaisemiseen.

Valintakokeessa on hyvä valmistautua laskemista vaativiin tehtäviin, sillä opintopolussa on mainittu, että kokeessa saa käyttöön perustaskulaskimen eli ns.  nelitaskulaskimen. Yleensä nelitaskulaskin pitää sisällään toiminnot vain neljälle peruslaskutoimitukselle (plus, miinus, jako ja kerto) ja mahdollisesti neliöjuuritoiminnon. Tällainen laskin kannattaa ottaa käyttöön heti alusta asti ja pitää funktio- ja grafiikkalaskimet pöytälaatikossa. Kokeessa tottumattomuus laskimeen ja sen myötä tuleva hitaus voivat lisätä huomattavasti virheiden mahdollisuutta ja kuluttaa tärkeitä koeminuutteja hukkaan.

Pääsykokeeseen valmistautuessa on ensiarvoisen tärkeää hioa omaa laskurutiinia, jotta kallisarvoista koeaikaa ei mene hukkaan perusasioiden muisteluun. Lukuvaiheessa laskemisen avulla perusteiden ymmärtäminen ja oppiminen tapahtuu luonnollisesti. Esimerkiksi tilastollisten tunnuslukujen, kuten keskiarvon käsite on paljon helpompi ymmärtää, kun tietää miten se lasketaan.

 

Valmistautuminen materiaalien julkaisuun

Aiemmassa postauksessa oli hieman vinkkejä mitä kenties voi jo lukea ennen materiaalien julkaisua. Näiden lisäksi jäljellä olevan kahden viikon aikana voi ajatuksia ja suunnitelmia lähteä suuntaamaan jo voimakkaammin kohti 9.4. starttaavaa luku-urakkaa. Tässä kolme keskeisintä vinkkiä seuraaville viikoille:

• Tarkastele kalenteriasi ja raivaa tilaa opiskelulle: Kalenteria ei tarvitse saada täysin tyhjäksi muista asioista, mutta on silti mielekästä priorisoida neljäksi viikoksi valintakokeisiin lukua. Neljän viikon panostuksella on saavutettavissa huomattavia hyötyjä mielekkään opiskelupaikan ja tulevaisuuden ammatin kautta, joten on tärkeää miettiä minkä edelle pääsykokeisiin luku kannattaa laittaa. 

• Nuku, liiku, syö hyvin, tee kivoja ja mielekkäitä asioita: Itsestä huolehtiminen ja tasapainoinen vointi luo oppimiselle parhaat puitteet.  

• Laita hakemus mieluisaan yliopistoon 3.4.2019 klo 15.00 mennessä.

 

 

 

Advertisement

Psykalle 2019

Tavoitteena psykologian opinnot syksyllä 2019?

Joko olet aloittanut valintakokeeseen valmistautumisen? Tervetuloa psykalle.fi :n matkaan kohti psykologian opintoja! Tässä postauksessa kerrotaan miten voit alkaa valmistautumaan pääsykokeisiin. Opintopolku.fi tarjoaa kaiken olennaisen tiedon koulutusalaan, opiskelijavalintaan ja valintakokeisiin liittyen. Psykologiaa voit opiskella Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa. Psykologin ammattiin johtava koulutus on yhdistelmä psykologian kandidaatin ja psykologian maisterin tutkinnoista. Tiedätkö jo mihin yliopistoon aiot ensisijaisesti hakea opiskelemaan psykologiaa?  Tutustu ja vertaile eri yliopistoja rauhassa, niin saat parhaimman kuvan mitä yhtäläisyyksiä ja eroja yliopistojen välillä on.

 

Psykologian valintakoe 2019

Tänä keväänä psykologian valintakoeyhteistyössä ovat mukana Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot. Soveltuvuuskokeista on luovuttu kokonaan, eli opiskelupaikat jaetaan vain valintakokeen ja ylioppilaskokeiden pisteiden perusteella. Tämä on iso muutos verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin yhteistyötä ovat tehneet vain Helsingin, Tampereen ja Turun yliopisto Jyväskylän ja Joensuun yliopistojen pitäessä omat täysin erilliset valintakokeensa. Jyväskylän ja Joensuun kokeet ovat olleet hyvin erilaisia verrattuna valintakoeyhteistyön kokeeseen ja lisäksi Jyväskylässä ja Turussa on ollut käytössä soveltuvuuskokeet. Nyt yhteistyön myötä kaikki hakijat asettuvat aidosti samalle viivalle valintakoevaatimusten suhteen.

Opiskelijavalinnoissa puhaltavat voimakkaat muutoksen tuulet laajemminkin. Vuonna 2020 korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu siten, että todistusvalinta tulee olemaan isoin väylä opintoihin. Todistusvalinnan ohella valintakoe tulee jatkossakin olemaan vaihtoehtoinen tapa päästä opiskelemaan, mutta vaatimuksena valintakokeelle on, ettei se saa edellyttää pitkää valmistautumista. Voit lukea korkeakouluvalinnan uudistuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://minedu.fi/opiskelijavalinnat-ja-yhteistyo

Vaatimus siitä, ettei valintakoe edellytä pitkää ennakkovalmistautumista vaikuttaa jo tämän kevään psykologian pääsykokeessa. Valintakoemateriaalit julkaistaan 9.4.2019 eli vain kuukautta ennen pääsykoepäivää, joka on 7.5.2019. Toisin sanoen elämme jännityksessä huhtikuun alkuun asti, että millainen aineisto pääsykokeeseen tulee opiskeltavaksi. Aiemmasta poiketen edes tilastotieteen oppikirjaa ei ole ennakkoon julkaistu pääsykoemateriaalina.  

Valintamenettelyssä on lisäksi suuri rooli sekä ensikertalaisuudella että ylioppilaskokeiden arvosanoilla. Opiskelupaikoista iso osa on kiintiöity ensikertalaisille ja ensisijaisesti sisään valitaan ne, jotka menestyvät valintakokeen ja ylioppilaskokeiden perusteella laskettavien yhteispisteiden perusteella. Kun ensikertalaiskiintiön kaikki paikat on täytetty, siirtyvät kaikki hakijat samalle viivalle, josta paremmuusjärjestyksessä täytetään loput paikat jälleen ensisijaisesti yhteispisteet huomioiden.

Valintamenettelyn ja pääsykokeen uudistukset tekevät vaikeaksi spekuloinnin esimerkiksi pisterajoista ja yliopistojen välisistä eroista. Toisaalta opiskelupaikan varmistaakseen spekuloinnin sijaan kannattaa keskittyä huolelliseen kokeeseen valmistautumiseen.

 

Tietoa valintakoevaatimuksista ja siitä miten valmistautua

Jotta yllät parhaaseen suoritukseen pääsykokeessa on sitä varten valmistauduttava huolellisesti. Aikaisempina vuosina pääsykokeiden osaamistaso on ollut kova ja menestyäkseen materiaalien on täytynyt olla hyvin hallussa.

Opintopolun kuvauksissa kerrotaan, että koe edellyttää ”valintakoevaatimuksena olevan materiaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä.” Kuten kuvauksesta voi päätellä kokeessa vaaditaan laajempaa osaamista ja soveltamista kuin vain asioiden ulkoa muistaminen.

Ymmärrettävästi tämä kaikki herättää huolen siitä, että miten vain kuukauden valmistautumisaika materiaalien kanssa riittää. Kiinnostava kysymys on myös se, että miten voisi valmistautua kokeeseen jo ennen materiaalien julkaisua vai kannattako valmistautua mitenkään.

Yleisesti ymmärtämistä ja soveltamiskykyä olet luultavasti harjoitellut runsaasti aiemmissa opinnoissasi, arjessasi ja työelämässä. Keskeistä on myös kyky pystyä toimimaan jännittävässä koetilanteessa, jossa tehtäviä voi olla runsaasti suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Näitä voi harjaannuttaa huolehtimalla itsestä ja omasta hyvinvoinnista sekä pitämällä yllä hyvää motivoitunutta asennetta tulevaa valintakoetta kohtaan. Tämän lisäksi voit kuitenkin pohtia minkä verran ja millä tavoin koet tarpeelliseksi lukea ja opiskella jo ennen materiaalien julkaisua.

Tieteellistä ajattelutapaa ja tottumusta englanninkieliseen materiaaliin voit harjoitella lukemalla psykologian alan tutkimusartikkeleita, joita löydät esimerkiksi Psykologia-lehdestä. Näin tutustut tieteellisten tutkimusartikkeleiden rakenteeseen ja siihen miten tieteelliset tutkimustulokset rakentuvat.

Kokeesta on kerrottu myös, että valintakoe saattaa sisältää laskemista vaativia tehtäviä ja kokeessa saa käyttöön nelitaskulaskimen. Lisäksi on kerrottu, että tehtävät edellyttävät tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä sekä aineistojen tulkintaa. Aiempina vuosina tilastotieteen perusteiden sujuva hallinta ja soveltamiskyky ovat olleet keskeisessä asemassa. Tällä hetkellä ei voi kuin arvailla kuinka laaja-alaista ja syvää osaamista tämän asian suhteen kokeessa vaaditaan. Tästä riippumatta tilastotieteen perusteet ja nelitaskulaskimella laskeminen sekä laskurutiini ovat asioita, joita voi hyvin harjoitella. Tilastotieteen perusteita voi opiskella halutessaan useammasta eri lähteestä. Aiempina vuosina pääsykoekirjoina ovat toimineet Holopaisen ja Pulkkisen Tilastolliset menetelmät sekä Karjalaisen Tilastotieteen perusteet. 

Lisäksi valmistautua voi tutustumalla aikaisempien vuosien Helsinki-Tampere-Turku valintakoeyhteistyön kokeisiin, jotka löytyvät yliopistojen nettisivuilta mallivastauksineen.

Erityisesti edellä mainittuihin kohtiin voi suhtautua hyvää latausta virittävänä valmistautumisena ennen varsinaisten materiaalien julkaisua. Sekä Psykologia-lehteä lukemalla että tilastotieteen perusteisiin tutustumalla pääsee hieman tunnelmaan siitä mitä psykologian opiskelu yliopistossa tulee olemaan, sillä esimerkiksi tilastotiede on osa psykan opiskelijan arkea ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Vanhoihin valintakokeisiin tutustuminen puolestaan voi antaa suuntaa siitä millainen valintakoe toukokuussa saattaa olla vastassa.

 

Psykalle.fi tuotteet keväälle 2019

Psykalle.fi haluaa olla valmistautumisessa tukena koko kevään ajan. Ennen materiaalien julkaisua voit halutessasi opiskella tilastotieteen perusteita videoiden avulla. Videoilla on havainnollistavasti kerrottu ja laskettu auki tilastotieteen peruskäsitteitä perustuen Holopaisen ja Pulkkisen Tilastolliset menetelmät-kirjaan. Videoiden avulla voit rauhassa omaan tahtiin omaksua tilastotieteen perusasioita asiantuntevassa opetuksessa. Näin sinulla on valintakoemateriaalien julkaisuun mennessä jo hyvä ymmärrys tilastollisten menetelmien perusteista. Lisäksi käytössäsi on harjoitusmonivalintoja tilastotieteen perusteisiin liittyen, joilla voit testata osaamistasi tilastotieteen suhteen.

Pääsykoemateriaalien julkaisun jälkeen tullaan julkaisemaan harjoitusmonivalintoja tämän vuoden pääsykoemateriaaleista, jolloin pääset todella testaamaan omaa osaamistasi jo ennen pääsykoetta. Kaikki psykalle.fi materiaalit ovat verkkovälitteisiä, joten voit opiskella missä vain ja milloin vain sinulle sopii.

Lisäksi psykalle.fi:n somekanavat tulevat tarjoamaan vinkkejä ja kannustusta pääsykoekevään aikana, joten peukuta, seuraa ja tykkää meistä Facebookissa ja Instagramissa! 

Jaksaminen ja hyvinvointi

Kaikilla psykan pääsykokeisiin lukijoilla matkaa on jo paljon takana, mutta työtä riittää vielä tehtäväksikin. Siksi nyt on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi miettimään omaa jaksamista ja hyvinvointia. Pitkän ja vaativan urakan aikana on mahdollista uupua ja ajaa itsensä liian piippuun. Liian väsyneenä ja voimattomana myös oppiminen kärsii, joten jaksamisesta on tärkeää pitää huolta.

Ensinnäkin on tärkeää muistaa se, että pääsykokeisiin lukemisen ohella on oltava muutakin elämää. Vaikka lukeminen vie paljon aikaa, ei kaikkea elämää voi eikä pidä raivata pois sen tieltä. On tärkeää nauttia vapaa-ajasta, käydä harrastuksissa, nähdä kavereita, rentoutua, liikkua ja levätä. Itse ainakin koin välillä huonoa omatuntoa vapaa-ajan vietosta. Taustalla jyskytti ajatus siitä, että pitäisi olla lukemassa. Parasta on, jos vapaa-ajasta voi nauttia ilman syyllisyydentuntoa tai ahdistusta. Jos opiskeluasiat ovat vapaa-ajallakin jatkuvasti mielessä, palautuminen ei ole niin tehokasta. Tavoitteiden asettaminen ja lukusuunnitelman tekeminen voivat auttaa tähän. Kun päivän tavoitteet on saavutettu, voi rauhassa nauttia ansaitusta vapaahetkestä. Pidä mielessä myös se, että palautuminen ei ole hukkaan heitettyä aikaa, vaan tärkeä osa oppimisprosessia. Aivot tarvitsevat aikaa tiedon prosessointiin, jotta se siirtyisi pitkäkestoiseen muistiin. Siksi palautumiselle on tärkeä antaa aikaa.

Ulkoilu on yksi parhaista tavoista palautua lukemisesta

Palautumista tapahtuu myös opiskelupäivien aikana, kun opiskelusta pitää taukoja. Jos opiskelee jatkuvasti istuen, on fyysisen terveydenkin kannalta tärkeää nousta välillä seisomaan ja kävellä vähän. Jo aivan lyhyestäkin tauosta on paljon hyötyä, jos saa ajatukset hetkeksi muualle. Somessa vietetty kymmenminuuttinen ei kuitenkaan edistä oppimista, sillä silloin vain syötät aivoille lisää informaatiota nopealla tahdilla. Lyhyt ulkoilu, lounastauko kaverin kanssa jutellen tai rentoutumisharjoitus ovat hyviä keinoja palautua lyhyessä ajassa.

Muistakaa pitää huolta hyvinvoinnistanne!
– Anna

Psykalla 2012-2017 pt. 2

Viime postauksessa kerroin kolmesta ensimmäisestä opiskeluvuodestani psykalla ja tällä kertaa jatkan tarinani tähän päivään. Yleensä vappu enemmän tai vähemmän päättää lukuvuoden, joten mikä olisikaan otollisempi hetki koota vielä viimeisimmätkin vuodet!

Jyväskylän yliopistossa gradu kirjoitetaan perinteisesti neljännen lukuvuoden aikana, jolloin varmistutaan siitä, ettei se jää roikkumaan ja hidastuttamaan valmistumista. Kyseiselle vuodelle ei ole paljoa muita opintoja, joten tavallisesti gradun saakin pakettiin tehokkaasti lukuvuoden aikana. Tutkielma on myös helppo puuhata heti kandin jälkeen, ku kerran on päässyt hyvin vauhtiin tieteellisen kirjoittamisen suhteen. Näin myös itse tein. Kirjoitin parini kanssa gradun neljäntenä vuonna ja kävin sen lisäksi tekemässä pari kehityspsykan kirjatenttiä ja yhden neuropsykan kurssin. Kalenterissa oli todella paljon väljyyttä läpi vuoden ja neljäs opintovuosi olikin aikataulullisesti kevyin kaikista.

Kalenterin näennäisen tyhjyyden vuoksi päädyin hakemaan opintojen ohelle tutkimusavustajan töitä ja pääsinkin mukaan laajaan tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan lasten lukemisen ja laskemisen sujuvuuden kehitystä ensimmäiseltä luokalta kolmannelle. Työnkuvaani kuului käydä eräällä alakoululla yksilötestaamassa lapsia, tarkistaa tuloksia ja koodata niitä tutkittavaan muotoon. Samat työt ovat jatkuneet tähän päivään asti ja niiden kautta olen oppinut melkein enemmän kuin yhdelläkään kurssilla. Kun näkee ilmiöitä käytännössä ja pääsee puuhailemaan lasten kanssa, kaikki tieto oppimisvaikeuksista, kouluvalmiuksista ja lasten kehityksestä konkretisoituu ja kirkastuu. Jos vain ikinä teille tarjoutuu mahdollisuus tehdä tutkimusavustajan töitä, tarttukaa siihen!

Viides opiskeluvuoteni on ollut ylivoimaisesti mielenkiintoisin ja opettavaisin. Jyväskylän opetussuunnitelmassa viidennelle vuodelle on aikataulutettu kaikki ammattiin valmistavat kurssit (kurssit, joilla opiskellaan psykologisia testimenetelmiä) syksyyn ja kevääksi harjoittelu, jonka jälkeen valmistutaan kesällä. Itse päädyin siirtämään oman harjoitteluni vasta tulevalle syksylle, joten ammatillisten opintojen jälkeen tämä kevät on opintojen puolesta ollut hieman hiljaisempi.

Syksyn opinnot konkretisoivat aikaisemmin opiskeltua teoriaa mainiosti ja todensi sitä, kuinka lähellä ammattilaisuutta alamme todella olla. Luennoilla opiskelimme erilaisia testejä, harjoittelimme niiden käyttöä tutkimushenkilön kanssa (harjoitushenkilö oli tutun tuttu tms.) ja lopuksi kirjoitimme lausunnon, joka tiivisti tutkimusrupeamamme. Keväällä suuri osa opiskelukavereistani lähti harjoitteluun ja itse jäin vielä viimeistelemään omia opintojani Jyväskylään. Tein alkuvuodesta orientoivan harjoittelun, joka on viiden opintopisteen kurssi, jonka aikana voi tutustua psykologin ja sidosryhmien työhön sivusta seuraillen. Seurasin kolme viikkoa koulu- ja neuvolapyskologin, terveydenhoitajien, puhe- ja toimintaterapeuttien sekä sosiaalityöntekijöiden ja kuraattorien työtä. Lisäksi opiskelin keväällä perheterapiaa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja kävin oppimisvaikeuksien kuntoutuskurssin sekä tein toista orientoivaa harjoittelua Niilo Mäki Instituutissa, joka on myös ainakin Jyväskylän pääsykoeartikkeleissa vilahtanut. Näiden lisäksi olen tehnyt töitä Psykalle.fi parissa sekä jatkanut tutkimusavustajana sujuvuushankkeessa.

Kaikki se käytännöllisyys, joka on ollut opinnoissa viidentenä vuonna läsnä, on ollut korvaamatonta. Seuraavaksi edessäni on harjoittelu, jossa pitäisi pystyä hyödyntämään kaikkea aikaisemmin opittua ja omaksumaan nopeasti uutta samalla, kun koittaa jotenkin olla avuksi ihmisten todellisissa tapauksissa. Kuulostaa hurjalta. Kuitenkin kaiken sen perusteella, mitä olen oppinut viimeisen vuoden aikana, koen olevani jotakuinkin valmis ainakin yrittämään. Opintojen ensimmäiset vuoden eivät tee kenestäkään psykologia, mutta ne opettavat näkemään asiat monelta eri kannalta ja saavat arvostamaan kaikkien yksilöllisyyttä. Viimeiset vuodet tuovat jo joitakin työkaluja tulevaan työhön, mutta suurin oppiminen tapahtunee harjoittelussa, josta on aikanaan hyvä ponnistaa psykologiksi.

Kaiken kaikkiaan opintoni ovat olleet yksi iso kasvamisen paikka. Alkuvuosien hämmennys kurssien ja muiden suhteen kuvaa hyvin sitä ihmettelyä, jota tein myös omassa 20-vuotisessa elämässäni. Nyt viisi vuotta myöhemmin olen saanut opinnoista paljon valmiuksia työhön, mutta eniten on opettanut kaikki opintojen ympäriltä. Kun pääsette opiskelemaan, tehkää paljon muutakin kuin kursseja toisensa perään.

Ja nyt, monsteritekstin päätteeksi; ILOISTA VAPPUA KAIKILLE!

Terveisin,
Karoliina

Psykalla 2012-2017 pt. 1

Tällä ja seuraavalla kerralla ajattelin kertoa siitä, miten olen käyttänyt omat opiskeluvuoteni. Pääsykoekevät etenee vauhdikkaasti, mutta kuinka moni todella tietää, mitä valintakokeista selviytymisen jälkeen yliopistossa mahdollisesti tapahtuu? Itse en ainakaan tiennyt. Tiesin vain, että haluan opiskella psykaa ja sillä hyvä.

Lukion jälkeisestä välivuodesta huolimatta en ollut käynyt mitään kursseja avoimessa yliopistossa etukäteen, joten aloitin psykan opinnot 2012 täysin tyhjältä pöydältä. Ensimmäisenä eli fuksivuonna käydään psykan perusopinnot (kehitys-, neuro-, persoonallisuus-, ja kliininen psykologia 1 sekä psykologian tutkimusmenetelmät), joitakin pakollisia yleisopintoja ja aloitellaan sivuainetta. Olin melko pihalla koko yliopistosysteemistä ja istuin oikeastaan niillä kursseilla, millä kaveritkin sen enempää miettimättä asiaa. Kävin myös joitakin satunnaisia kursseja, jotka vain kuulostivat mielenkiintoisilta. Tärkeimpänä muistona fuksivuodelta on opintojen sijaan ystävät, opiskelijatapahtumat ja niiden jälkeiset huuruiset luentopäivät, joiden muisto saa tämän vanhuksen värisemään kauhistuksesta.

Kun toinen opiskeluvuosi alkoi 2013, olin raapinut kasaan moninaisen joukon opintopisteitä, mutten esim. sivuaineen alkua laisinkaan. Aloin käydä erityispedagogiikan perusopintoja, jotta saisin siitä yhden lyhyen sivuaineen. Toisen sivuaineen sain myöhemmin onneksi hieman varkain, kun tajusin, että voin koota satunnaisesti käymistäni kursseista filosofian ja politiikan tutkimuksen sivuainekokonaisuuden. Erityispeda tuki erinomaisesti psykologian opintoja ja filosofian ja politiikan opinnoissa opin paljon akateemisesta ajattelusta ja tieteestä. Nämä tiedot ja taidot ovat auttaneet katselemaan myös nykymaailmaa ja muita ihmisiä monipuolisemmin, mikä lienee psykologin työssä tärkeä taito. Sivuaineiden lisäksi suoritin psykan aineopintoja (perusopintojen kakkoskurssit, työ- ja organisaatiopsykologia, kogntiviinen psykologia ja neurotiede ja geropsykologia), joiden kautta pääsi hieman syvemmälle omaan alaan.

Monipuolisista opiskelujutuista huolimatta toisen vuoden kevätlukukausi on jäänyt mieleeni muista kuin opinnollisista syistä. Tulin silloin valituksi Stimuluksen vuoden 2014 hallitukseen tapahtumavastaavaksi, mikä tarkoitti paljon ja paljon juhlien, iltamien, tempausten ja muiden erilaisten tapahtumien järjestämistä. Pesti jatkui kesän yli vuoden 2014 loppuun, eli kolmannen opiskeluvuoden puoliväliin asti. Tästä kokemuksesta olisi todella paljon sanottavaa, mutta se vaatisi asiasta jo oman postauksensa. Nyt tyydyn vain toteamaan, että hallitusrupeama oli todella opettavainen ja kannustan kaikkia tutustumaan omien opintojen aikana ainejärjestö- tai osuuskuntatoimintaan. Sen lisäksi, että sitä kautta saa parhaimmillaan elinikäisiä ystäviä, oppii sellaisia taitoja, joita tarvitaan työtantereella, mutta joita ei opeteta yliopiston puolesta. Jos joku haluaa tietää tästä lisää, vastaan mielelläni kommenteissa aiheeseen!

Kolmas opiskeluvuosi oli ylivoimaisesti opintojeni tylsin. Kävin kielten kursseja, tutkimuskursseja, pahamaineisen tilastomenetelmien jatkokurssin (kavereiden kesken Jatkosota) ja kirjoitin kandidaatin tutkielmani parini kanssa (Jyväskylässä opinnäytteet tehdään pareittain). Kolmantena vuonna en käynyt yhtäkään varsinaista psykologian kurssia, mikä söi hieman myös opiskelumotivaatiota. Kyseisestä vuodesta ei tunnu jälkipolville jääneen paljoakaan kerrottavaa, eh.

Jotta tämä postaus ei venyisi aivan loputtomaksi, jatkan oman matkani kertaamista seuraavassa kirjoituksessa. Opintojeni parhaat kokemukset ovat vasta loppupuolella!

Terveisin,
Karoliina

Ahdistus, Rohkeus, Epävarmuus ja Sinnikkyys

Pääsykoekevät alkaa olla jo melko pitkällä. Joensuuhun ja Jyväskylään hakevat ovat lukeneet koko materiaalisatsiaan jo viikkoja ja Helsingin, Turun sekä Tampereen yhteiseen hakuun kuuluvat psykologian artikkelit julkaistiin alkuviikosta, mikä tarkoittaa niiden raivokasta opiskelua tulevien viikkojen aikana. Paljon on jo takana, mutta paljon on myös edessä. Ahdistaako vähenevä aika tai uuvuttaako jo tehty työ?

Ahdistus on se, joka kuin varkain valtaa alaa ihmisen mielestä ja kurottaa lonkeronsa pitkälle herätellen mahdollisesti myös Epävarmuutta. Ahdistus istuu olkapäällesi ja sanoo, ettei edes kannata yrittää, kun aikaa on niin vähän ja opittavaa on niin paljon. Ahdistus irvailee: ”Miksi edes käytät aikaasi tilaston lukemiseen, kun et ole koskaan ollut matemaattisesti lahjakas?”. Epävarmuutesi myötäilee Ahdistusta ja katsoo nöyrästi maahan miettien samalla sitä, kuinka monet ovat aikaisemminkin olleet paljon parempia.

Nämä kaverit eivät kuitenkaan ole ystäviäsi, etkä tarvitse heitä juuri nyt. Voit kiittää heitä omista näkökulmistaan, mutta lopulta kuunnella Sinnikkyyttä ja Rohkeutta. Rohkeus on se innokas tyyppi, joka alun alkaen sai juuri sinut hakemaan psykalle ja ryhtymään toimeen. Rohkeus on se, joka haaveilee opiskelijahaalareista ja käy välillä kurkkimassa Stimuluksen, Kompleksin, Cortexin, Fobian tai Oidipuksen sivuja saadakseen siivun opiskelijaelämästä. Rohkeus on myös se, joka hengailee Sinnikkyyden kanssa ja antaa tälle ruokaa, juomaa ja sirkushuveja, jotta Sinnikkyys jaksaisi istua edellä mainittujen Ahdistuksen ja Epävarmuuden päällä pitääkseen niiden äänet vain pienenä pihinänä. Sinnikkyydellä on parhaimmillaan hieman muita enemmän ilokiloja, ja siksi juuri hän on omiaan tukahduttamaan muiden asiattomat kuiskinnat.

Voit itse päättää, ketä näistä kuuntelet. Kaikki ovat mukana hakuprosessissa, halusitpa tai et, mutta toisille voi antaa isomman megafonin kuin toisille. Seuraavan kerran, kun Ahdistus ja Epävarmuus huutelevat Sinnikkyyden alta ja mollaavat Rohkeutta, ketä puolustat?

Terveisin,
Karoliina

Tällaista psykalla on

Kysyin eilen rakkaimmilta opiskelukavereiltani, miten he kuvailisivat opiskeluvuosiaan psykalla – mikä on ollut kivaa, miksi kannatti pänttää hullun lailla pääsykokeeseen ja mitä he eivät vaihtaisi? Vastaukset eivät olleet kovin yllättäviä, mutta sitäkin suurempia nuoren ihmisen elämän kannalta.

Tulosten mukaan jokainen vastanneista (n = 4) nosti opiskeluvuosien parhaaksi anniksi ystävät, joiden kanssa on saanut jakaa niin suuret ja kurjat kuin pienet ja sitäkin iloisemmat kokemukset. 50% vastanneista mainitsi jonkinlaisen opintoihin liittyvän ajoittaisen panikoinnin, mutta toisaalta 50% piti tärkeänä myös koettua hauskanpitoa (ja sitähän yliopistossa riittää!). Neljäsosalle kyselyyn osallistuneista kasvaminen ihmisenä ja elämän oppiminen tenttikirjojen ulkopuolelta oli yliopisto-opintojen suurin anti. 75% osallistuneista kertoi opiskeluajan olleen vaatimattomasti heidän elämänsä parasta aikaa ja ainutlaatuinen mahdollisuus oppia äärettömän mielenkiintoisesta alasta sekä tutustua tuleviin kollegoihin. Vastanneista ¼ kertoi, että on saanut rohkeutta tehdä haluamiaan valintoja ja ¼ oli kiitollinen siitä, että crazybailaamisen ohella on pystynyt puhumaan myös elämän isoista asioista. 100% kyselyyn osallistuneista ei vaihtaisi opiskeluvuosiaan tai valittua alaa mihinkään.

Psykalla on hyvä olla ja väitän, että kanssaopiskelijat saavat sen aikaan, kuten on todistettu myös edellä kuvatussa kyselytutkimuksessa. Kun saa olla osa yhteisöä, jossa on naurua, nokkeluutta ja hulluutta, voi tuoda esiin myös omaa hulluutta, harmautta ja epävarmuutta. Elämän värien tasapaino on näin taattu.

Tämän kirjoituksen piti kertoa, millaista psykologian opiskelu voi olla ja siitä tämä kertoikin. Psykologian opiskelu on jokaiselle enemmän tai vähemmän matka itseensä sekä muihin ihmisiin. Opiskellessa ihmismielen asiantuntijaksi ei voi välttyä pohtimasta itsekseen myös oman elämän asioita, mutta parhaat kokemukset syntyy kuitenkin ihmissuhteissa, joita psykalta takuulla löytyy.

 

Terveisin,
Karoliina

Ei paniikkia, artikkelit ovat pian ulkona

Artikkelikokoelma Jyväskylän psykalle valmistautuville julkaistaan aamun aikana Jyväskylän yliopiston nettisivuilla. Kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessa totesin, voi paketti aiheuttaa ensinäkemältä jonkinmoista pakokauhua. Ei huolta, tänään ei tarvitse oppia vielä mitään. Tänään tehtävänäsi on tehdä suunnitelma kevääksi, jota noudattamalla voit taata itsellesi, että koepäivän tullessa olet tyytyväinen tekemääsi työhön. Tehtävänäsi on katsoa, mitä ja kuinka paljon käsissäsi on, kuinka paljon aikaa on ja sen jälkeen jakaa materiaalien työstäminen tuleville viikoille. Kyllä, puhun nyt lukusuunnitelman tekemisestä.

Joillekin lukusuunnitelmat on itsestäänselvyyksiä jo yläkoulu- ja lukioajoilta, mutta toisille tämä kevät voi olla ensimmäinen, kun tulee tarvitsemaan jotain kättä pidempää oman opiskelun aikatauluttamiseen. Artikkelikokoelma yhdessä tilaston kirjan kanssa on niin massiivinen kokonaisuus, ettei ilman suunnittelua ehdi perehtyä kaikkiin osiin tasapuolisesti. Hakiessani opiskelemaan aloitin valmistautumisen rennosti lueskellen, kunnes tajusin viikkojen vähenevän ja lukupinon pysyvän muhkeana. Tein elämäni ensimmäisen lukusuunnitelman ja se toikin koko loppukevääksi varmuutta siihen, että ehdin opiskella jokaisen artikkelin ja tilaston kappaleen kunnolla siihen mennessä, kun valintakoe koittaa.

Lukusuunnitelman tekemiseen löytyy vinkkejä jos jonkinlaisia, mutta tärkeintä niiden tekemisessä on tiedostaa vaatimukset, omat aikaresurssit sekä pitää mielessä elämän yllätyksellisyys. Elämään ja yllättäviin tilanteisiin pitää pystyä reagoimaan, sillä muuten lukemista hallitsee stressi, mikä itsessään on jo hidaste oppimiselle. Kukaan ei voi tietää, milloin kevätflunssa vie peiton alle pariksi päivää tai vappu venähtää pitkäksi, ja siksi pienellä liikkumavaralla varustettu lukusuunnitelma on tärkeä. Muokkailin omaa lukusuunnitelmaani aina tarvittaessa ja välillä oli hieman tiukempia viikkoja ja joistakin huvituksista piti tinkiä, mutta näin sain ainakin taattua itselleni sen, että jokainen opiskelupaketin osio saa ansaitsemansa huomion. Koittakaa tekin! 

Onnea kaikille psykan luku-urakan selättämiseen! Pitäkää huoli, että ehditte perehtyä kaikkiin teksteihin tasapuolisesti, älkääkä unohtako opiskella tilastoa vastapainoksi.

Artikkeleihin itsekin pian hautautuen,
Karoliina

Psykalle.fi tukenasi pääsykokeisiin lukemisessa

Jotta voit päästä maksimaaliseen suoritukseen pääsykokeessa, on sinun opiskelua aloittaessa tarkasteltava itseäsi oppijana ja määritettävä millaista apua tarvitset valmistautumiseen. Sen määritettyäsi seuraava askel on löytää tarvitsemasi apu. Valmennuskurssit tarjoavat perinteisesti apua lukuprosessiin, mutta valmennuskurssille osallistuminen ei riitä takaamaan riittävää osaamista. Pääsykoemateriaalit on luettava huolellisesti ja osattava hyvin, joten työtä on tehtävä ahkerasti myös valmennuskurssin ulkopuolella. Perinteisen pääsykoevalmennuksen haasteita ovat sidonnaisuus tiettyyn paikkaan ja aikaan, joka voi olla ajankäytöllisesti haastavaa tai elämäntilanteen vuoksi tavoittamattomissa. Psykalle.fi haluaa tarjota ketterän vaihtoehdon näihin haasteisiin ja olla apuna ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi vaikka osallistuisit valmennuskurssille, niin lisäharjoituksista ei varmasti ole haittaa silloinkaan. Loppujen lopuksi kuitenkin oma tekeminen ja itsenäinen työskentely ratkaisevat onnistuneen suorituksen pääsykokeissa, joten me haluamme olla apuna juuri silloin kun sitä tarvitset!

Toivottu uutuus tuotevalikoimassamme on mobiilisovellus, jonka ostamalla saat rajoittamattoman käyttöoikeuden harjoitusmonivalintoihin ja valmennusvideoihin sekä valmennusviestit ja pääsyn foorumille. Appin tulet löytämään Play-kaupasta ja App Storesta. Sen kautta harjoitusmonivalinnat ovat käytettävissäsi myös offline-tilassa, joten edes nettiyhteyden puute ei estä sinua harjoittelemasta.

Tuotteet ovat ostettavissa myös perinteiseen tapaan nettisivujen kautta, mikäli esimerkiksi haluat ostaa vain muutaman harjoituskokeen tai pelkän valmennusvideopaketin tai jos käytössäsi ei ole laitetta, jonka kautta käyttää mobiilisovellusta. Tällöin tehtävät ovat tehtävissä vain nettisivujen kautta. Tämän vuoksi ennen ostopäätöstä kannattaa harkita kumpi on omaan tilanteeseen sopivampi käyttötapa, mobiilisovelluksen vai nettisivujen kautta.

Tuotevalikoimamme koostuu harjoitusmonivalinnoista, tilastotieteen videovalmennuksesta, valmennusviesteistä sekä soveltuvuuskoesimulaatiosta. Näistä voit valita itsellesi sopivimmat yksittäiset tuotteet tai koostaa kokonaisen verkkovalmennuskurssin.

Harjoitusmonivalinnat

Harjoitusmonivalinnat ovat monella tapaa hyödyllisiä pääsykokeeseen valmistautuessa. Pääset testaamaan omaa osaamistasi ja niiden avulla voit seurata miten lukeminen edistyy. Lisäksi harjoitusmonivalintojen avulla tulet käytännössä jo kerranneeksi ison määrän asioita, joita voidaan mahdollisesti kysyä pääsykokeessa. Niiden tekeminen kehittää myös vastausrutiinia ja saat tuntumaa monivalintakysymyksiin tehtävätyyppinä.

Tilastotieteen valmennusvideot

Valmennusvideot perustuvat Helsingin, Tampereen ja Turun valintakoeyhteistyön valintakoekirjaan, mutta asiat ovat aivan samoja kuin mitä Joensuun ja Jyväskylän valintakoekirjassa esitetään. Näin ollen haitpa sitten mihin kaupunkiin tahansa, voit hyödyntää valmennusvideoita oman opiskelusi tukena. Valmennusvideoilla saat asiantuntevaa tilasto-opetusta vaikka omalla kotisohvallasi. Käy tutustumassa ilmaiseksi katsottavissa oleviin videoihin, jotka ovat videot 19 ja 22.

Valmennusviestit ja foorum

Valmennusviestien tavoitteena on tukea sinua omassa lukuprosessissasi. Ne tarjoavat ohjeita ja vinkkejä lukemisen aikatauluttamiseen ja lukusuunnitelman tekoon, lukuvinkkejä ja tietoa pääsykokeesta. Valmennusviestien lisäksi pääset kirjautumaan foorumille, jossa sinulla on mahdollisuus kysyä, kommentoida ja keskustella pääsykokeeseen liittyvistä asioista. Foorumilla vastaa kanssahakijoiden lisäksi tilastotieteen ja psykologian asiantuntijat.

Soveltuvuuskoesimulaatio

Jyväskylän pääsykokeet ovat kaksivaiheiset, jossa kirjallisen osion perusteella hakijat valitaan soveltuvuuskokeisiin. Soveltuvuuskoesimulaatio tarjoaa tukea tätä toista vaihetta varten stressinhallintamenetelmien, käytännön harjoitusten ja vertaistuen muodossa. Lisäksi se pitää sisällään hyvän mahdollisuuden saada tukea myös kirjallista koetta varten, sillä paikalla on tilastotieteen ja psykologian asiantuntijat.

Facebookkia seuraamalla saat tiedon tuotteiden päivittymisestä nettikauppaan ja mobiilisovelluksen julkaisusta. Käyhän tutustumassa tuotteisiin ja käyttäjäkokemuksiin nettisivuillamme!

Missä psykologiaa voi opiskella?

Suomessa psykologiaa voi opiskella viidessä eri kaupungissa, joista Turussa myös toisella kotimaisella kielellämme. Tämä tarkoittaa siis kuutta eri hakukohdetta, joista voi valita itselleen sopivimman. Valintaan vaikuttavat varmasti paljon omat toiveet ja ajatukset siitä, missä päin Suomea haluaisi asua opiskeluajan. Se on iso valinta, sillä psykologian opinnot ovat ohjeellisesti noin viiden ja puolen vuoden mittaiset. Siinä ajassa ehtii paljon muutakin kuin vain opiskella. Parhaimmillaan opiskeluaika tarjoaa uuden kotikaupungin, paljon uusia kavereita ja verkostoitumista tulevien kollegoiden kanssa. Ja jos opiskelupaikkakunnaksi valikoituu se oma kotikaupunki, tarjoaa opiskelijaelämä  halutessasi aivan uuden ulottuvuuden tuttuihin ympyröihin.

Puhtaasti kaupunkinäkökulman lisäksi asiaa kannattaa ehdottomasti pohtia siltä kantilta, mikä psykologian laitoksista tuntuisi itselleen sopivimmalta. Suomessa eri yliopistot tekevät yhteistyötä ja kaikista yliopistoista saa yhdenvertaiset tutkinnot. Eri kaupunkien psykologian laitosten välillä on kuitenkin myös hieman eroja. Niissä tehdään hieman eri painotusaloilla tutkimusta ja opetusta järjestetään pieneltä osin eri tavoin. Nämä heijastuvat siellä suoritettaviin psykologian opintoihin. Perehdy siis huolella siihen voisiko joku yliopisto erityisesti tarjota juuri sinun kiinnostuksen kohteita parhaiten vastaavaa opetusta.

Jyväskylän yliopistossa psykologian laitos toimii kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa. Sen opetus on jaettu sektoreihin, jotka ovat kehityspsykologia, neuropsykologia, kliininen psykologia ja persoonallisuus- ja työpsykologia. Tänä keväänä aloituspaikkoja on 77:lle uudelle opiskelijalle. Jyväskylän psykan laitos on opiskelijamääriltään muihin verrattuna melko jättiläinen! Lue lisää! 

Helsingin yliopistossa psykolgian laitos siirtyi 1.1.2017 osaksi lääketieteellistä tiedekuntaa. Sisään otetaan tänä vuonna 50 uutta opiskelijaa. Opinnoissa ja tutkimuksessa on edustettuna havainto- ja kognitiivinen psykologia, kehityspsykologia, kliininen psykologia, liikennepsykologia, neuropsykologia, persoonallisuuspsykologia, psykometriikka ja metodologia. Lue lisää!

Tampereen yliopistossa psykologiaa opiskellaan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä. Psykologian tutkimus kattaa monia eri osa-alueita: kehitys- ja persoonallisuuspsykologia, terveyden ja mielenterveyden psykologia, kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia, työ- ja organisaatiopsykologia ja psykologian tutkimusmenetelmät. Aloituspaikkoja Tampereella on 30. Lue lisää!

Turun yliopistossa psykologiaa opiskellaan yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Turussa on erikoisosaamista kognitiivisen neurotieteen, oppimisen ja vertaissuhteiden tutkimuksesta. Lisäksi opinnot sisältävät viisi valinnaista jatkumoa, jotka ovat kehityspsykologia, kognitiivinen ja neuropsykologia, persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia, kliininen psykologia ja menetelmäopinnot. Turkuun otetaan sisään 31 uutta opiskelijaa. Lue lisää!

Joensuussa psykologiaa opiskellaan Itä-Suomen yliopistossa filosofisessa tiedekunnassa. Aloituspaikkoja on tarjolla 40. Joensuussa psykologian opinnoissa on näkökulmana kehitys, elämänkulku, terveys ja mielenterveys, joita tarkastellaan yksilönnäkökulmaa laajemmin myös sosiaaliselta, yhteiskunnalliselta, kulttuuriselta ja historialliselta kantilta. Joensuussa voi myös opiskella oikeuspsykologiaa. Lue lisää! 

Åbo Akademissa psykologiaa voi opiskella ruotsiksi.  Vuonna 2017 on tarjolla 20 aloituspaikkaa. Lue lisää!  Lue lisää 2 !

Summa summarum: Omaa ykköshakuvaihtoehtoa miettiessäsi surffaile eri yliopistojen sivuilla ja fiilistele mikä voisi olla se itselle houkuttavin.  Toisaalta kannattaa huomioida, että Suomessa yliopistot tekevät paljon yhteistyötä perusopetuksen järjestämisessä ja kaikista saatavat tutkinnot ovat saman arvoisia, joten turhaa stressiä ei kannata kantaa siitä missä opintonsa suorittaa. Edellisten linkkien lisäksi olennaiset perustiedot löytyvät koottuna myös opintopolku.fi sivustolta.