Millaista psykan opiskelu käytännössä on?

Osalla teistä on varmasti jo kokemusta yliopisto-opiskelusta muiden alojen opinnoista tai avoimesta yliopistosta, mutta suoraan toisen asteen koulutuksesta tulevia mietityttää usein se, minkälaista psykologian opiskelu käytännössä on. Nyt siis ajattelin hieman avata omia kokemuksiani siitä, minkälaista opiskelu on ja mitä opintoihin kuuluu. Omat kokemukseni perustuvat Jyväskylän psykologian opintoihin, ja yliopistoittain on eroja kurssitarjonnassa. Pääpiirteittäin opinnot ovat kuitenkin melko samanlaiset.

Psykologian opintoihin kuuluu sekä teoriaopintoja että käytännönläheisempiä työelämään valmentavia opintoja. Psykologian perus- ja aineopinnoissa, jotka opiskellaan ensimmäisinä opiskeluvuosina, perehdytään laajasti alan teoriaan. Opiskelu on melko perinteistä: luentoja, tenttejä, esseitä ja oppimispäiväkirjoja. Nykyään osa luennoista järjestetään verkkoluentoina, jolloin luentoa voi halutessaan katsoa vaikka kotisohvalta käsin. Kirjallisuutta on sekä suomeksi että englanniksi.

 

cof

 

Loppuvaiheen teoriakursseilla samoihin teemoihin pääsee tutustumaan vielä syvällisemmin. Itse olen tänä vuonna ollut muun muassa kliinisen psykologian kurssilla, missä olen päässyt seuraamaan psykoterapiatapaamisia ja kirjoittamaan tapausselostetta. Kehityspsykologian syventävällä teoriakurssilla taas haastattelin erästä ihmistä, ja peilailin hänen kehitystään teorioihin. Näin teoriaosaaminen on syventynyt käytännön kautta.

Yliopistossa opetellaan myös tekemään tutkimusta. Kursseilla opitaan tiedonetsintää, tieteellistä kirjoittamista sekä erilaisia tutkimusmenetelmiä, ja taidot pääsevät käytäntöön kandidaatin tutkielmaa ja gradua kirjoittaessa. Tutkiminen ei ole koskaan ollut oma intohimoni, mutta mielenkiintoinen lukuvuosi gradun parissa on herättänyt pienen innostuksen kipinän myös sitä kohtaan.

 

sdr

 

Opintoihin kuuluu myös vapaavalintaisia opintoja ja sivuaineita, joiden tarjonta vaihtelee yliopistoittain. Psykologian valinnaisissa opinnoissa olen opiskellut muun muassa geropsykologiaa ja kriisipsykologiaa. Vapaavalintaisten psykologian opintojen lisäksi saa opiskella mitä tahansa yliopiston tarjonnasta, tai jopa ottaa opintokokonaisuuksia muista yliopistoista. Itse olen lukenut psykologian ohella kasvatuspsykologiaa, ranskaa, kauppatieteitä sekä henkilöstöjohtamista.

Teoreettisen opiskelun lisäksi opintoihin kuuluu myös käytännönläheisempiä juttuja, jotka suurimman osan mielestä ovat niitä mielenkiintoisimpia. Ensimmäiset ammattiin valmentavat opinnot alkavat jo heti opintojen alussa, vaikka ne enemmän painottuvatkin opintojen loppuvaiheeseen. Kursseihin kuuluu muun muassa psykologin työelämään tutustumista ja haastattelutaitojen harjoittelua. Loppuvaiheen opintoihin kuuluu kursseja psykoterapista ja interventiosta sekä arviointimenetelmistä, kuten esimerkiksi työkyvyn tai mielenterveyden arvioinnista. Viimeisenä vaiheena opintoihin kuuluu 5 kuukauden mittainen harjoittelu jossain psykologian alan työpaikassa.

Kaiken kaikkiaan opiskelu on ollut todella mielenkiintoista ja monipuolista. Mitä pidemmälle opinnot ovat menneet, sitä mielenkiintoisemmaksi aiheet ovat käyneet. Jos haluat perehtyä tarkemmin eri yliopistojen opintoihin, voit etsiä opinto-oppaita yliopistojen nettisivuilta. Esimerkiksi täältä löydät Tampereen psykologian opinto-oppaan ja täältä Helsingin.

Siinä lyhyt tiivistys siitä, mitä kaikkea opinnot pitävät sisällään. Jos herää kysymyksiä niin laita kommenttia tai viestiä!

– Anna

Mainokset

Jos historia toistaa itseään..

..on viikon päästä julkaistava Jyväskylän psykologian valintakokeiden ennakkomateriaali artikkelikokoelma.

..on myös Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle hakevien myöhemmin julkaistava pääsykoemateriaali artikkelikokoelma.

..alkaa iso osa lukijoista kahlata tekstejä läpi huomaten, että yhden lauseen luettua pitää palata kaksi taaksepäin.

..herää pakokauhu: ”Ei näissä oo järkeä.”, ”Mitä näistä pitää osata?”,”Pitääkö nää kaikki osata?”, ”Mitä tää tarkoittaa?”, ”En tajua!”.

..huomaa loppuen lopuksi, että artikkeli on tekstityylinä hyvin kaavamainen, uskomattoman informatiivinen ja tavallisesti erittäin yksiselitteinen.

Vuonna 2012, kun itse hain opiskelemaan psykologiaa, oli Jyväskylässä ensimmäistä kertaa valintakoemateriaalina artikkelikokoelma. Kukaan siis ei oikein tiennyt, mitä odottaa kokeelta tai millaiset sen vaatimukset ovat. Itse en ollut koskaan aikaisemmin lukenut tieteellisiä artikkeleita ja kieltämättä alussa lukuvauhtejani hidastikin se, etten ymmärtänyt kyseisen tekstin luonnetta, tavoitetta tai rakennetta. Oloni oli hieman epätoivoinen ja kaiken hätäilyn keskellä unohdin miettiä, mistä tekstit todella kertovat. Vähitellen kuitenkin sain ideasta kiinni ja ymmärtävään oppimiseeni tuli lisävauhtia. Vauhdin saaminen oli tärkeää, sillä monivalintatyyppisessä kokeessa ei riitä pelkkä haukikalojen muistaminen, vaan siinä vaaditaan myös asioiden ymmärtämistä.

Sen lisäksi, että psykologian materiaalien hallitsemisella on suurin painoarvo valintakokeissa, artikkelien julkaisupäivä lähestyy hetki hetkeltä. Jos historia toistaa itseään, artikkelikokoelmat koostuvat psykologian eri sektoreiden (esim. kehitys-, työ ja organisaatio-, neuro- tai kliininen psykologia) teksteistä sen mukaan, mitä kussakin yliopistossa painotetaan. Kannattaa siis käydä vilkaisemassa yliopistojen sivuilta, mitkä ovat heidän tutkimussuuntansa. Varoitan, että artikkelit on aluksi tylsää luettavaa niiden koruttomuuden vuoksi, mutta tiedollisesti tekstit ovat kultakaivoksia ja pursuavat mielenkiintoisia faktoja sekä tuoreita ja ajankohtaisia löydöksiä.

Tulevaisuuden kannalta tieteellisiin teksteihin on hyvä tutustua ja tottua jo tässä vaiheessa, sillä opinnoissa tankattava tieto perustuu nimenomaan tutkimukseen. Kurssien tenttimateriaalina voi olla tieteellisiä artikkeleita ja esimerkiksi omalla kohdallani törmäsin lukemiini pääsykoeartikkeleihin (ja niiden kirjoittajiin) heti ensimmäisinä opiskeluvuosinani mm. kehityspsykologian kursseilla. Jos ei aikaisemmin, niin viimeistään opinnäytetöitä, kandia ja gradua, kirjoittaessa artikkelimaailma tulee tutuksi, sillä myös näiden töiden taustalla on aikaisempi tutkimus.

Älkää siis hätäilkö uudenlaisen tekstityylin kanssa. Iloitkaa pikemminkin siitä, että ratsastatte psykologian tutkimuksen korkeimmalla harjalla.

 

Artikkeleita kanssanne odotellen,

Karoliina

ps. Muistattehan tankata tilastoa nyt, kun ei ole muuta luettavaa häiritsemässä.