Olet itsesi paras edustaja

Valintakokeiden kirjalliset osuudet ovat nyt kaukana takanapäin ja seuraavaksi on soveltuvuuskokeiden aika. Soveltuvuuskokeita järjestetään tällä ja ensi viikolla Turkuun sekä Jyväskylään opiskelemaan hakeville ja niiden avulla kirjallisessa kokeessa parhaiten menestyneistä hakijoista karsitaan n. puolet lopulta opiskelemaan tiedekuntaan. Tässä vaiheessa ei ole enää merkitystä yloppilastodistuksella tai kirjallisella kokeella, ainoastaan omalla suorituksella. Oikeastaan se, ettei millään muulla ole enää väliä, voi olla hieman pelottava ajatus.

Ajatus siitä, että karsiutuu soveltuvuuskokeissa itsensä vuoksi, tuntuu rajulta. Kuitenkin, kun soveltuvuuskoepäivänä tapaa kaikki muut hakijat, ymmärtää, että jokainen siellä oleva vaikuttaa todella hyvältä tyypiltä, ja kuka tahansa voisi olla yksi sisäänpääsijöistä. Jokainen soveltuvuusvaiheeseen polkunsa tampannut on älykäs, motivoitunut ja aivan varmasti monin puolin erittäin hyvä hakija. Ajatus omasta karsiutumisesta ei tunnu enää niin pahalta, sillä tietää, ettei menetä paikkaansa yhdellekään kehnolle hakijalle ja ymmärtää, miten vaikean tehtävän äärellä arviointia tekevät henkilöt ovat. Näin ainakin itse ajattelin, kun soveltuvuuspäivänä juttelin ja nauroin muiden hakijoiden kanssa.

Ole soveltuvuuspäivänä oma itsesi. Tuskin kannattaa tavoitella jotain, mitä kuvittelee arvioitsijoiden etsivän, sillä mitään sellaista ei todennäköisesti ole. Tuskin myöskään pystyisit olemaan tehtävästä toiseen johdonmukaisesti jotain, mitä et luonnostasi ole. Olet itsesi asiantuntija ja on paras näyttää vahvuudet, joita juuri sinulla on. Millaisena näet itsesi, kun olet parhaimmillasi? Pyri näyttämään se myös muille.

Soveltuvuuskokeissa asiaasi tärkeämpää on se, miten sen tuot esille. Kuunteletko muita? Otatko toiset huomioon keskusteluissa? Pysytkö aiheessa? Rohkaisetko muita keskusteluun? Näihin asioihin keskittyminen on helpompaa kuin miettiminen, mikä olisi paras, neuvokkain tai mieleenpainuvin vastaus tiettyyn kysymykseen. 

Hauskaa soveltuvuuspäivää, onnekkaimmillaan tutustut tuleviin opiskelu- ja työkollegoihisi ja elämän mittaiselle tarinalle on annettu alku!

Terveisin,
Karoliina

Mainokset

Kaikki tieto on sinussa

Valintakokeet ovat aivan nurkan takana ja jännitys, itsensä epäileminen ja pohdinta siitä, onko tehnyt tarpeeksi todennäköisesti useimmilla voimistuvat. Viimeiset päivät voivat olla raskaita, kun koittaa vielä painaa pienen pieniä asioita päähänsä, mutta samalla kuitenkin ajatukset jo karkailevat tulevaan kokeeseen ja omaan suoritukseen. Toisaalta haluaisi vielä viikon lisäaikaa lukemiseen (vaikka todellisuudessa mikään aika koskaan ei tunnu riittävältä), mutta toisaalta haluaisi heti jo pian kokeeseen, jotta pääsisi tavoitteessaan eteenpäin.

Jännitystä ei kannata pelätä, jokainen yliopistoon tosissaan hakeva kokee aivan samaa. Jännitys kertoo siitä, että asia on sinulle tärkeä ja todella haluat menestyä kokeessa. Jännitys korostaa asian merkityksellisyyttä, sillä koe kuvastaa monia haaveitasi ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Jyväskylässä varsinainen koeaika on jopa hieman turhan pitkä monivalintakokeelle, ja myös Joensuussa aikaa on riittävästi, jopa runsaasti. Ehdit istua, hengittää muutamia kertoja syvään ja rauhoittua ennen kuin alat vastata kysymyksiin. Kertaa mielessäsi nopeasti, mikä on motivoinut sinua koko kevään ajan, ja miksi haluat menestyä. Innostu siitä, että olet saanut tilaisuuden tavoitella haaveitasi ihan konkreettisesti!

Kun kysyt itseltäsi, oletko tehnyt tarpeeksi, voit vastata itsellesi, että olet. Ne, jotka eivät ole, tietävät sen kysymättäkin. Olet varmasti antanut itsestäsi ja ajastasi paljon aineiston opiskelulle, eikä kokeessa voida kysyä mitään, mihin et voisi tietää vastausta. Paina mieleesi: kokeessa ei voida kysyä mitään, mihin et voisi tietää lukemasi perusteella vastausta. Kaikki tieto on sinussa jo. Luota rohkeasti siihen, että voit löytää vastaukset itsestäsi, sillä mitään uutta sinun ei tarvitse enää oppia. Nauti jokaisesta hetkestä, kun huomaat onnistuvasi, sillä ne ovat niitä hedelmiä, joita olet kasvattanut koko kevään.

Menestystä valintakokeeseen!

Karoliina

Loppusuoralla

Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle hakeneet ovat jo oman kirjallisen valintakoeurakkansa selvittäneet, mutta Joensuuhun ja Jyväskylään hakevilla loppusuora on juuri näillä hetkillä avautunut eteen ja kirkas valo paistaa sen päässä. Viimeiset kaksi viikkoa ovat raastavia pääsykoelukuaikana. Viimeisen kahden viikon aikana osaa jo niin paljon asioita, että tajuaa myös huolestua kaikista pienistäkin asioista, joita ei tunne hallitsevansa. Oman osaamattomuutensa tiedostaminen voi saada unohtamaan tai mitätöimään kaiken sen tiedon, jota on kartuttanut koko kevään ajan.

Hyvä lukija, todennäköisesti osaat enemmän kuin et osaa. Todennäköisesti suurin osa asioista on hallussasi ja on kyse enää hienovaraisesta hiomisesta. Todennäköisesti olet sisäistänyt jo niin paljon, että saat ujutettua siihen helposti vielä muutaman tärkeän yksityiskohdan. Todennäköisesti suurin työ on jo takana ja nyt kyse on siitä, että saat kaiken kevään aikana oppimasi aktivoitua muistissasi kertauksen avulla ja olet valmiina jättämään sen kaiken paperille vajaan kahden viikon kuluttua.

Tämän loppusuoran aikana on tärkeää, että kertaat sitkeästi ja luet tasaisesti kaikkia artikkeleita sekä tilastoa, jotta koepäivänä asiat ovat kirkkaina mielessä. Tätäkin tärkeämpää on, että pidät itsestäsi ja jaksamisestasi huolta nukkumalla ja syömällä hyvin, liikkumalla välillä ja rentoutumalla joka päivä. Etenkin hyvät unet tulevat tarpeeseen, sillä asioiden syvä mieleen painuminen toden teolla tapahtuu nukkuessa. Jos nukahtaminen tuntuu vaikealta ja kroppa käy kierroksilla, voit yrittää rentouttaa itseäsi helposti kuuntelemalla omaa hengitystäsi ja laskemalla jokainen sisäänveto. Jos huomaat, että ajatuksesi karkaa laskutehtävästä, palauta ajatuksesi hengitykseen ja aloita laskeminen rauhassa alusta. Keskittymällä omaan hengitykseesi, saat pysäytettyä laukkaavat ajatukset, jolloin myös nukahtaminen helpottuu.

Voimia ja hyviä unia loppusuoralle!

Terveisin,
Karoliina

Psykalla 2012-2017 pt. 2

Viime postauksessa kerroin kolmesta ensimmäisestä opiskeluvuodestani psykalla ja tällä kertaa jatkan tarinani tähän päivään. Yleensä vappu enemmän tai vähemmän päättää lukuvuoden, joten mikä olisikaan otollisempi hetki koota vielä viimeisimmätkin vuodet!

Jyväskylän yliopistossa gradu kirjoitetaan perinteisesti neljännen lukuvuoden aikana, jolloin varmistutaan siitä, ettei se jää roikkumaan ja hidastuttamaan valmistumista. Kyseiselle vuodelle ei ole paljoa muita opintoja, joten tavallisesti gradun saakin pakettiin tehokkaasti lukuvuoden aikana. Tutkielma on myös helppo puuhata heti kandin jälkeen, ku kerran on päässyt hyvin vauhtiin tieteellisen kirjoittamisen suhteen. Näin myös itse tein. Kirjoitin parini kanssa gradun neljäntenä vuonna ja kävin sen lisäksi tekemässä pari kehityspsykan kirjatenttiä ja yhden neuropsykan kurssin. Kalenterissa oli todella paljon väljyyttä läpi vuoden ja neljäs opintovuosi olikin aikataulullisesti kevyin kaikista.

Kalenterin näennäisen tyhjyyden vuoksi päädyin hakemaan opintojen ohelle tutkimusavustajan töitä ja pääsinkin mukaan laajaan tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan lasten lukemisen ja laskemisen sujuvuuden kehitystä ensimmäiseltä luokalta kolmannelle. Työnkuvaani kuului käydä eräällä alakoululla yksilötestaamassa lapsia, tarkistaa tuloksia ja koodata niitä tutkittavaan muotoon. Samat työt ovat jatkuneet tähän päivään asti ja niiden kautta olen oppinut melkein enemmän kuin yhdelläkään kurssilla. Kun näkee ilmiöitä käytännössä ja pääsee puuhailemaan lasten kanssa, kaikki tieto oppimisvaikeuksista, kouluvalmiuksista ja lasten kehityksestä konkretisoituu ja kirkastuu. Jos vain ikinä teille tarjoutuu mahdollisuus tehdä tutkimusavustajan töitä, tarttukaa siihen!

Viides opiskeluvuoteni on ollut ylivoimaisesti mielenkiintoisin ja opettavaisin. Jyväskylän opetussuunnitelmassa viidennelle vuodelle on aikataulutettu kaikki ammattiin valmistavat kurssit (kurssit, joilla opiskellaan psykologisia testimenetelmiä) syksyyn ja kevääksi harjoittelu, jonka jälkeen valmistutaan kesällä. Itse päädyin siirtämään oman harjoitteluni vasta tulevalle syksylle, joten ammatillisten opintojen jälkeen tämä kevät on opintojen puolesta ollut hieman hiljaisempi.

Syksyn opinnot konkretisoivat aikaisemmin opiskeltua teoriaa mainiosti ja todensi sitä, kuinka lähellä ammattilaisuutta alamme todella olla. Luennoilla opiskelimme erilaisia testejä, harjoittelimme niiden käyttöä tutkimushenkilön kanssa (harjoitushenkilö oli tutun tuttu tms.) ja lopuksi kirjoitimme lausunnon, joka tiivisti tutkimusrupeamamme. Keväällä suuri osa opiskelukavereistani lähti harjoitteluun ja itse jäin vielä viimeistelemään omia opintojani Jyväskylään. Tein alkuvuodesta orientoivan harjoittelun, joka on viiden opintopisteen kurssi, jonka aikana voi tutustua psykologin ja sidosryhmien työhön sivusta seuraillen. Seurasin kolme viikkoa koulu- ja neuvolapyskologin, terveydenhoitajien, puhe- ja toimintaterapeuttien sekä sosiaalityöntekijöiden ja kuraattorien työtä. Lisäksi opiskelin keväällä perheterapiaa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja kävin oppimisvaikeuksien kuntoutuskurssin sekä tein toista orientoivaa harjoittelua Niilo Mäki Instituutissa, joka on myös ainakin Jyväskylän pääsykoeartikkeleissa vilahtanut. Näiden lisäksi olen tehnyt töitä Psykalle.fi parissa sekä jatkanut tutkimusavustajana sujuvuushankkeessa.


Kaikki se käytännöllisyys, joka on ollut opinnoissa viidentenä vuonna läsnä, on ollut korvaamatonta. Seuraavaksi edessäni on harjoittelu, jossa pitäisi pystyä hyödyntämään kaikkea aikaisemmin opittua ja omaksumaan nopeasti uutta samalla, kun koittaa jotenkin olla avuksi ihmisten todellisissa tapauksissa. Kuulostaa hurjalta. Kuitenkin kaiken sen perusteella, mitä olen oppinut viimeisen vuoden aikana, koen olevani jotakuinkin valmis ainakin yrittämään. Opintojen ensimmäiset vuoden eivät tee kenestäkään psykologia, mutta ne opettavat näkemään asiat monelta eri kannalta ja saavat arvostamaan kaikkien yksilöllisyyttä. Viimeiset vuodet tuovat jo joitakin työkaluja tulevaan työhön, mutta suurin oppiminen tapahtunee harjoittelussa, josta on aikanaan hyvä ponnistaa psykologiksi.

Kaiken kaikkiaan opintoni ovat olleet yksi iso kasvamisen paikka. Alkuvuosien hämmennys kurssien ja muiden suhteen kuvaa hyvin sitä ihmettelyä, jota tein myös omassa 20-vuotisessa elämässäni. Nyt viisi vuotta myöhemmin olen saanut opinnoista paljon valmiuksia työhön, mutta eniten on opettanut kaikki opintojen ympäriltä. Kun pääsette opiskelemaan, tehkää paljon muutakin kuin kursseja toisensa perään.

Ja nyt, monsteritekstin päätteeksi; ILOISTA VAPPUA KAIKILLE!

Terveisin,
Karoliina

Psykalla 2012-2017 pt. 1

Tällä ja seuraavalla kerralla ajattelin kertoa siitä, miten olen käyttänyt omat opiskeluvuoteni. Pääsykoekevät etenee vauhdikkaasti, mutta kuinka moni todella tietää, mitä valintakokeista selviytymisen jälkeen yliopistossa mahdollisesti tapahtuu? Itse en ainakaan tiennyt. Tiesin vain, että haluan opiskella psykaa ja sillä hyvä.

Lukion jälkeisestä välivuodesta huolimatta en ollut käynyt mitään kursseja avoimessa yliopistossa etukäteen, joten aloitin psykan opinnot 2012 täysin tyhjältä pöydältä. Ensimmäisenä eli fuksivuonna käydään psykan perusopinnot (kehitys-, neuro-, persoonallisuus-, ja kliininen psykologia 1 sekä psykologian tutkimusmenetelmät), joitakin pakollisia yleisopintoja ja aloitellaan sivuainetta. Olin melko pihalla koko yliopistosysteemistä ja istuin oikeastaan niillä kursseilla, millä kaveritkin sen enempää miettimättä asiaa. Kävin myös joitakin satunnaisia kursseja, jotka vain kuulostivat mielenkiintoisilta. Tärkeimpänä muistona fuksivuodelta on opintojen sijaan ystävät, opiskelijatapahtumat ja niiden jälkeiset huuruiset luentopäivät, joiden muisto saa tämän vanhuksen värisemään kauhistuksesta.

KAVERIT

Kun toinen opiskeluvuosi alkoi 2013, olin raapinut kasaan moninaisen joukon opintopisteitä, mutten esim. sivuaineen alkua laisinkaan. Aloin käydä erityispedagogiikan perusopintoja, jotta saisin siitä yhden lyhyen sivuaineen. Toisen sivuaineen sain myöhemmin onneksi hieman varkain, kun tajusin, että voin koota satunnaisesti käymistäni kursseista filosofian ja politiikan tutkimuksen sivuainekokonaisuuden. Erityispeda tuki erinomaisesti psykologian opintoja ja filosofian ja politiikan opinnoissa opin paljon akateemisesta ajattelusta ja tieteestä. Nämä tiedot ja taidot ovat auttaneet katselemaan myös nykymaailmaa ja muita ihmisiä monipuolisemmin, mikä lienee psykologin työssä tärkeä taito. Sivuaineiden lisäksi suoritin psykan aineopintoja (perusopintojen kakkoskurssit, työ- ja organisaatiopsykologia, kogntiviinen psykologia ja neurotiede ja geropsykologia), joiden kautta pääsi hieman syvemmälle omaan alaan.

Monipuolisista opiskelujutuista huolimatta toisen vuoden kevätlukukausi on jäänyt mieleeni muista kuin opinnollisista syistä. Tulin silloin valituksi Stimuluksen vuoden 2014 hallitukseen tapahtumavastaavaksi, mikä tarkoitti paljon ja paljon juhlien, iltamien, tempausten ja muiden erilaisten tapahtumien järjestämistä. Pesti jatkui kesän yli vuoden 2014 loppuun, eli kolmannen opiskeluvuoden puoliväliin asti. Tästä kokemuksesta olisi todella paljon sanottavaa, mutta se vaatisi asiasta jo oman postauksensa. Nyt tyydyn vain toteamaan, että hallitusrupeama oli todella opettavainen ja kannustan kaikkia tutustumaan omien opintojen aikana ainejärjestö- tai osuuskuntatoimintaan. Sen lisäksi, että sitä kautta saa parhaimmillaan elinikäisiä ystäviä, oppii sellaisia taitoja, joita tarvitaan työtantereella, mutta joita ei opeteta yliopiston puolesta. Jos joku haluaa tietää tästä lisää, vastaan mielelläni kommenteissa aiheeseen!

HALLITUS14

Kolmas opiskeluvuosi oli ylivoimaisesti opintojeni tylsin. Kävin kielten kursseja, tutkimuskursseja, pahamaineisen tilastomenetelmien jatkokurssin (kavereiden kesken Jatkosota) ja kirjoitin kandidaatin tutkielmani parini kanssa (Jyväskylässä opinnäytteet tehdään pareittain). Kolmantena vuonna en käynyt yhtäkään varsinaista psykologian kurssia, mikä söi hieman myös opiskelumotivaatiota. Kyseisestä vuodesta ei tunnu jälkipolville jääneen paljoakaan kerrottavaa, eh.

Jotta tämä postaus ei venyisi aivan loputtomaksi, jatkan oman matkani kertaamista seuraavassa kirjoituksessa. Opintojeni parhaat kokemukset ovat vasta loppupuolella!

Terveisin,
Karoliina

Ahdistus, Rohkeus, Epävarmuus ja Sinnikkyys

Pääsykoekevät alkaa olla jo melko pitkällä. Joensuuhun ja Jyväskylään hakevat ovat lukeneet koko materiaalisatsiaan jo viikkoja ja Helsingin, Turun sekä Tampereen yhteiseen hakuun kuuluvat psykologian artikkelit julkaistiin alkuviikosta, mikä tarkoittaa niiden raivokasta opiskelua tulevien viikkojen aikana. Paljon on jo takana, mutta paljon on myös edessä. Ahdistaako vähenevä aika tai uuvuttaako jo tehty työ?

Ahdistus on se, joka kuin varkain valtaa alaa ihmisen mielestä ja kurottaa lonkeronsa pitkälle herätellen mahdollisesti myös Epävarmuutta. Ahdistus istuu olkapäällesi ja sanoo, ettei edes kannata yrittää, kun aikaa on niin vähän ja opittavaa on niin paljon. Ahdistus irvailee: ”Miksi edes käytät aikaasi tilaston lukemiseen, kun et ole koskaan ollut matemaattisesti lahjakas?”. Epävarmuutesi myötäilee Ahdistusta ja katsoo nöyrästi maahan miettien samalla sitä, kuinka monet ovat aikaisemminkin olleet paljon parempia.

Nämä kaverit eivät kuitenkaan ole ystäviäsi, etkä tarvitse heitä juuri nyt. Voit kiittää heitä omista näkökulmistaan, mutta lopulta kuunnella Sinnikkyyttä ja Rohkeutta. Rohkeus on se innokas tyyppi, joka alun alkaen sai juuri sinut hakemaan psykalle ja ryhtymään toimeen. Rohkeus on se, joka haaveilee opiskelijahaalareista ja käy välillä kurkkimassa Stimuluksen, Kompleksin, Cortexin, Fobian tai Oidipuksen sivuja saadakseen siivun opiskelijaelämästä. Rohkeus on myös se, joka hengailee Sinnikkyyden kanssa ja antaa tälle ruokaa, juomaa ja sirkushuveja, jotta Sinnikkyys jaksaisi istua edellä mainittujen Ahdistuksen ja Epävarmuuden päällä pitääkseen niiden äänet vain pienenä pihinänä. Sinnikkyydellä on parhaimmillaan hieman muita enemmän ilokiloja, ja siksi juuri hän on omiaan tukahduttamaan muiden asiattomat kuiskinnat.

Voit itse päättää, ketä näistä kuuntelet. Kaikki ovat mukana hakuprosessissa, halusitpa tai et, mutta toisille voi antaa isomman megafonin kuin toisille. Seuraavan kerran, kun Ahdistus ja Epävarmuus huutelevat Sinnikkyyden alta ja mollaavat Rohkeutta, ketä puolustat?

Terveisin,
Karoliina

Psykalle.fi -mobiilisovellus (Psykalle – 2017)

Tervetuloa tutustumaan Psykalle.fi -valmennuskurssisovellukseen!

Sovellus tuo valmennuskurssin lähemmäs käyttäjäänsä kuin koskaan aikaisemmin ja mahdollistaa opiskelun ajasta ja paikasta riippumatta. Voit katsoa videoita sekä tehdä tehtäviä, ja saat heti tiedon, missä osuit oikeaan ja mitä tulisi vielä hioa. Kaikki sovelluksen ominaisuudet ovat käytettävissäsi täysin rajoittamattomasti, joten voit palata uudestaan ja uudestaan kertaamaan asioita ja testaamaan tietämystäsi.

Alla tiivistetty esittely valmennuskurssisovelluksesta.

Sovellus on suunnattu kaikille psykologiaa opiskelemaan hakeville lukuunottamatta Åbo Akademia. Etusivulta voit valita kaupungin, jonka harjoituksia haluat tehdä.

img_0204

Valittuasi oikean kaupungin voit päättää, haluatko katsoa tilastotieteen valmennusvideoita vai tehdä tehtäviä tai harjoituskokeita.

img_0205

Valmennusvideoita on huimat 42 erilaista, mikä takaa sen, ettei mikään tilaston aihealue jää katveeseen ja käsittelemättä. Voit valita omien tarpeidesi tai mielenkiintosi mukaan, minkä aihealueen videoon haluat perehtyä.

img_0206

Esimerkiksi todennäköisyyslaskennan alla on kolme videota, jotta voit pureutua opetettavaan aiheeseen askel askeleelta ja asia kerrallaan.

img_0207

Tehtävien puolella puolestaan on laaja kirjo erilaisia mahdollisuuksia valita, minkä osa-alueen haluat laittaa testiin.

img_0208

Tulevia valintakokeita mukaillen harjoitukset ovat monivalintakysymyksiä, joihin hakupaikkakunnasta riippuen on 1-4 oikeaa vastausta valittavana.

img_0222

Välittömästi vastattuasi kysymyksiin saat tiivistetyn palautteen menestymisestäsi.

img_0210

Selaamalla vastauksiasi näet, mitkä kohdat meni oikein ja missä tuli huti. Kysymyksen numeroa painamalla voit palata katsomaan, mikä olisi ollut oikea vastaus.

img_0211

Palattuasi kysymykseen näet väärin mennen vastauksesi punaisella ja oikean vaihtoehdon sinisellä.

img_0224

Voit uusia kaikki kokeet niin usein kuin itse haluat tai katsoa valmennusvideoita uudestaan kerta toisensa jälkeen. Mobiilivalmennuskurssin iOS- ja Android-puhelimiin löytää nimellä Psykalle – 2017 sekä App Storesta että Google Playsta. Sovelluksen hinta on 169,99€ ja on helppoa sanoa, että sen tilaaminen kannattaa. Testaamalla aika ajoin osaamistasi pääset jyvälle omasta tasostasi. Harjoituskysymykset ovat pääsykoetasoa, joten saat vastausrutiinia ja käsityksen siitä, mitä valintakokeissa todella vaaditaan.

Nykytekniikasta haltioituneena,
Karoliina