Psykologian valintakoe ja tilastotiede

Miksi psykologian valintakokeessa vaaditaan tilastotieteen ymmärrystä?

Tilastotieteen osuus psykologian pääsykokeissa saattaa tulla yllätyksenä. Tämä on kuitenkin perusteltua, sillä tilastotiede kuuluu psykologian opintoihin merkittävissä määrin. Psykologia on tiede, joka pyrkii mittaamaan ja todentamaan ilmiöitään objektiivisesti ja yleistettävästi. Tämä tapahtuu hyödyntäen tilastollisia menetelmiä. Näin erotetaan psykologia niin kutsutusta keittiöpsykologiasta. Tilastollisten menetelmien osaaminen kuuluu ammattiin riippumatta siitä millä psykologian sovellusalalla työskennellään.

Aiempina vuosina tilastotieteen osuus on vaatinut pääsykoemateriaalien ja kokeessa jaettavan materiaalin hyvää ymmärtämistä ja soveltamiskykyä. Jännityksellä odotamme, että miten vaatimus tilastotieteen perusteiden ymmärryksestä tullaan huomioimaan osana julkaistavia valintakoemateriaaleja. Tämän postauksen pohdinnat perustuvat kokemukseen aikaisempien vuosien kokeista ja yliopistojen julkaisemiin tietoihin tämän vuoden kokeesta. 

Valintakokeeseen valmistautuminen tilastotieteen näkökulmasta

Valintakokeen rajalliseen aikaan nähden tilastotieteen tehtävät voivat olla työläitä. Tämän vuoksi asiat todella pitää osata ja ymmärtää, jotta voi täysipainoisesti käyttää ajan laskemiseen ja tehtävien ratkaisemiseen.

Valintakokeessa on hyvä valmistautua laskemista vaativiin tehtäviin, sillä opintopolussa on mainittu, että kokeessa saa käyttöön perustaskulaskimen eli ns.  nelitaskulaskimen. Yleensä nelitaskulaskin pitää sisällään toiminnot vain neljälle peruslaskutoimitukselle (plus, miinus, jako ja kerto) ja mahdollisesti neliöjuuritoiminnon. Tällainen laskin kannattaa ottaa käyttöön heti alusta asti ja pitää funktio- ja grafiikkalaskimet pöytälaatikossa. Kokeessa tottumattomuus laskimeen ja sen myötä tuleva hitaus voivat lisätä huomattavasti virheiden mahdollisuutta ja kuluttaa tärkeitä koeminuutteja hukkaan.

Pääsykokeeseen valmistautuessa on ensiarvoisen tärkeää hioa omaa laskurutiinia, jotta kallisarvoista koeaikaa ei mene hukkaan perusasioiden muisteluun. Lukuvaiheessa laskemisen avulla perusteiden ymmärtäminen ja oppiminen tapahtuu luonnollisesti. Esimerkiksi tilastollisten tunnuslukujen, kuten keskiarvon käsite on paljon helpompi ymmärtää, kun tietää miten se lasketaan.

 

Valmistautuminen materiaalien julkaisuun

Aiemmassa postauksessa oli hieman vinkkejä mitä kenties voi jo lukea ennen materiaalien julkaisua. Näiden lisäksi jäljellä olevan kahden viikon aikana voi ajatuksia ja suunnitelmia lähteä suuntaamaan jo voimakkaammin kohti 9.4. starttaavaa luku-urakkaa. Tässä kolme keskeisintä vinkkiä seuraaville viikoille:

• Tarkastele kalenteriasi ja raivaa tilaa opiskelulle: Kalenteria ei tarvitse saada täysin tyhjäksi muista asioista, mutta on silti mielekästä priorisoida neljäksi viikoksi valintakokeisiin lukua. Neljän viikon panostuksella on saavutettavissa huomattavia hyötyjä mielekkään opiskelupaikan ja tulevaisuuden ammatin kautta, joten on tärkeää miettiä minkä edelle pääsykokeisiin luku kannattaa laittaa. 

• Nuku, liiku, syö hyvin, tee kivoja ja mielekkäitä asioita: Itsestä huolehtiminen ja tasapainoinen vointi luo oppimiselle parhaat puitteet.  

• Laita hakemus mieluisaan yliopistoon 3.4.2019 klo 15.00 mennessä.

 

 

 

Advertisement

Jaksaminen ja hyvinvointi

Kaikilla psykan pääsykokeisiin lukijoilla matkaa on jo paljon takana, mutta työtä riittää vielä tehtäväksikin. Siksi nyt on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi miettimään omaa jaksamista ja hyvinvointia. Pitkän ja vaativan urakan aikana on mahdollista uupua ja ajaa itsensä liian piippuun. Liian väsyneenä ja voimattomana myös oppiminen kärsii, joten jaksamisesta on tärkeää pitää huolta.

Ensinnäkin on tärkeää muistaa se, että pääsykokeisiin lukemisen ohella on oltava muutakin elämää. Vaikka lukeminen vie paljon aikaa, ei kaikkea elämää voi eikä pidä raivata pois sen tieltä. On tärkeää nauttia vapaa-ajasta, käydä harrastuksissa, nähdä kavereita, rentoutua, liikkua ja levätä. Itse ainakin koin välillä huonoa omatuntoa vapaa-ajan vietosta. Taustalla jyskytti ajatus siitä, että pitäisi olla lukemassa. Parasta on, jos vapaa-ajasta voi nauttia ilman syyllisyydentuntoa tai ahdistusta. Jos opiskeluasiat ovat vapaa-ajallakin jatkuvasti mielessä, palautuminen ei ole niin tehokasta. Tavoitteiden asettaminen ja lukusuunnitelman tekeminen voivat auttaa tähän. Kun päivän tavoitteet on saavutettu, voi rauhassa nauttia ansaitusta vapaahetkestä. Pidä mielessä myös se, että palautuminen ei ole hukkaan heitettyä aikaa, vaan tärkeä osa oppimisprosessia. Aivot tarvitsevat aikaa tiedon prosessointiin, jotta se siirtyisi pitkäkestoiseen muistiin. Siksi palautumiselle on tärkeä antaa aikaa.

Ulkoilu on yksi parhaista tavoista palautua lukemisesta

Palautumista tapahtuu myös opiskelupäivien aikana, kun opiskelusta pitää taukoja. Jos opiskelee jatkuvasti istuen, on fyysisen terveydenkin kannalta tärkeää nousta välillä seisomaan ja kävellä vähän. Jo aivan lyhyestäkin tauosta on paljon hyötyä, jos saa ajatukset hetkeksi muualle. Somessa vietetty kymmenminuuttinen ei kuitenkaan edistä oppimista, sillä silloin vain syötät aivoille lisää informaatiota nopealla tahdilla. Lyhyt ulkoilu, lounastauko kaverin kanssa jutellen tai rentoutumisharjoitus ovat hyviä keinoja palautua lyhyessä ajassa.

Muistakaa pitää huolta hyvinvoinnistanne!
– Anna