Millaista psykan opiskelu käytännössä on?

Osalla teistä on varmasti jo kokemusta yliopisto-opiskelusta muiden alojen opinnoista tai avoimesta yliopistosta, mutta suoraan toisen asteen koulutuksesta tulevia mietityttää usein se, minkälaista psykologian opiskelu käytännössä on. Nyt siis ajattelin hieman avata omia kokemuksiani siitä, minkälaista opiskelu on ja mitä opintoihin kuuluu. Omat kokemukseni perustuvat Jyväskylän psykologian opintoihin, ja yliopistoittain on eroja kurssitarjonnassa. Pääpiirteittäin opinnot ovat kuitenkin melko samanlaiset.

Psykologian opintoihin kuuluu sekä teoriaopintoja että käytännönläheisempiä työelämään valmentavia opintoja. Psykologian perus- ja aineopinnoissa, jotka opiskellaan ensimmäisinä opiskeluvuosina, perehdytään laajasti alan teoriaan. Opiskelu on melko perinteistä: luentoja, tenttejä, esseitä ja oppimispäiväkirjoja. Nykyään osa luennoista järjestetään verkkoluentoina, jolloin luentoa voi halutessaan katsoa vaikka kotisohvalta käsin. Kirjallisuutta on sekä suomeksi että englanniksi.

 

cof

 

Loppuvaiheen teoriakursseilla samoihin teemoihin pääsee tutustumaan vielä syvällisemmin. Itse olen tänä vuonna ollut muun muassa kliinisen psykologian kurssilla, missä olen päässyt seuraamaan psykoterapiatapaamisia ja kirjoittamaan tapausselostetta. Kehityspsykologian syventävällä teoriakurssilla taas haastattelin erästä ihmistä, ja peilailin hänen kehitystään teorioihin. Näin teoriaosaaminen on syventynyt käytännön kautta.

Yliopistossa opetellaan myös tekemään tutkimusta. Kursseilla opitaan tiedonetsintää, tieteellistä kirjoittamista sekä erilaisia tutkimusmenetelmiä, ja taidot pääsevät käytäntöön kandidaatin tutkielmaa ja gradua kirjoittaessa. Tutkiminen ei ole koskaan ollut oma intohimoni, mutta mielenkiintoinen lukuvuosi gradun parissa on herättänyt pienen innostuksen kipinän myös sitä kohtaan.

 

sdr

 

Opintoihin kuuluu myös vapaavalintaisia opintoja ja sivuaineita, joiden tarjonta vaihtelee yliopistoittain. Psykologian valinnaisissa opinnoissa olen opiskellut muun muassa geropsykologiaa ja kriisipsykologiaa. Vapaavalintaisten psykologian opintojen lisäksi saa opiskella mitä tahansa yliopiston tarjonnasta, tai jopa ottaa opintokokonaisuuksia muista yliopistoista. Itse olen lukenut psykologian ohella kasvatuspsykologiaa, ranskaa, kauppatieteitä sekä henkilöstöjohtamista.

Teoreettisen opiskelun lisäksi opintoihin kuuluu myös käytännönläheisempiä juttuja, jotka suurimman osan mielestä ovat niitä mielenkiintoisimpia. Ensimmäiset ammattiin valmentavat opinnot alkavat jo heti opintojen alussa, vaikka ne enemmän painottuvatkin opintojen loppuvaiheeseen. Kursseihin kuuluu muun muassa psykologin työelämään tutustumista ja haastattelutaitojen harjoittelua. Loppuvaiheen opintoihin kuuluu kursseja psykoterapista ja interventiosta sekä arviointimenetelmistä, kuten esimerkiksi työkyvyn tai mielenterveyden arvioinnista. Viimeisenä vaiheena opintoihin kuuluu 5 kuukauden mittainen harjoittelu jossain psykologian alan työpaikassa.

Kaiken kaikkiaan opiskelu on ollut todella mielenkiintoista ja monipuolista. Mitä pidemmälle opinnot ovat menneet, sitä mielenkiintoisemmaksi aiheet ovat käyneet. Jos haluat perehtyä tarkemmin eri yliopistojen opintoihin, voit etsiä opinto-oppaita yliopistojen nettisivuilta. Esimerkiksi täältä löydät Tampereen psykologian opinto-oppaan ja täältä Helsingin.

Siinä lyhyt tiivistys siitä, mitä kaikkea opinnot pitävät sisällään. Jos herää kysymyksiä niin laita kommenttia tai viestiä!

– Anna

Näin itse luin: sosiaalinen tuki

Huomasitteko jo, että Psykalle.fi:n harjoitusvalintakokeet Jyväskylän koetta varten ovat ilmestyneet? Sitten vain testaamaan osaamistaan ja harjoittelemaan! Jos vielä epäilet kokeiden hankkimista, niin voit testata palvelua 12 ilmaisen kysymyksen avulla. HTT-kokeen harjoituksia saadaan vielä hetki odottaa, mutta nekin tulevat pian käyttöönne.

Itse tein pääsykokeisiin valmistautuessani kuusi Psykalle.fi -harjoituskoetta pitkin kevättä. Ensimmäiset tekemäni kokeet toivat esiin niitä kohtia, jotka eivät vielä itsellä olleet hanskassa ja vaativat harjoitusta, ja viimeiset toivat uskoa omaan osaamiseen. Itse koin kokeet todella hyödyllisiksi ja suosittelen niitä kaikille, sillä mielestäni tehokkainta on kerrata asioita siinä muodossa kuin niitä kokeessakin testataan – eli esseekokeeseen valmistautuessa kannattaa harjoitella esseevastauksen kirjoittamista, ja kun taas valmistautuu monivalintakokeeseen, kannattaa tehdä mahdollisimman paljon monivalintoja.

Tästä päästäänkin aasinsiltana Näin itse luin -postaussarjan toiseen osaan, eli sosiaaliseen tukeen. Ensimmäisen osan voit tsekata täältä. Sosiaalisella tuella tarkoitan siis kavereiden hyödyntämistä pääsykokeisiin valmistautumisessa! Itselleni tällä oli valtava merkitys erityisesti tilastoa opiskellessa. Tapasimme kahden kaverini kanssa viikottain tilaston opiskelun merkeissä (ryhmämme supercool nimi oli Tilastotaiturit), ja kävimme kirjan luku luvulta läpi. Myöhemmin treenasimme myös artikkeleita yhdessä. Oli hyvä käydä hankalia kohtia yhdessä läpi ja saada selvyyttä sellaisiin kohtiin, joita olimme ymmärtäneet eri tavoilla. Ilman yhteistä läpikäyntiä tuollaiset asiat olisivat jääneet kokonaan huomaamatta! Opetimme myös joitain artikkeleita toisillemme, sillä asioiden selittäminen on tehokas tapa oppia ja tuo monipuolisuutta lukemiseen. Moni saattaa ajatella, että yhdessä lukiessa syntyy ikävä kilpailuasetelma. Me kuitenkin pidimme toisillemme myös motivaatiopuheita ja suhtauduimme hommaan sillä asenteella, että pääsemme kaikki sisään – niin kuin sitten kävikin.

Hyödyllisintä yhdessä lukemisessa oli ehdottomasti monivalintojen tekeminen toisillemme. Jo kysymysten laatiminen itse on todella opettavaista, sillä silloin tulee kiinnitettyä huomiota pieniin yksityiskohtiin sekä siihen, millaisista asioista monivalintakysymyksiä voi ylipäätään tehdä. Parasta oli tietysti päästä tekemään kaverin laatimia monivalintoja. Jokainen saattaa kiinnittää huomionsa materiaalissa hieman eri asioihin ja tehdä näin hieman erilaisia kysymyksiä, mikä taas auttaa huomaamaan erilaisia asioita. Kävimme monivalinnat yhdessä läpi tapaamisilla, mikä myös edisti oppimista. Jos siis olet tähän asti lukenut yksinäsi, suosittelen ehdottomasti kokoamaan muutaman kaverin porukan kasaan lukemista varten! Jos omassa tuttavapiirissä ei ole muita psykalle hakijoita, niin lukukavereita voi löytää esimerkiksi keskustelupalstoilta. Vaikka fyysisesti tapaaminen ei onnistuisikaan, niin ryhmää voi hyödyntää vaihtamalla monivalintoja.

Lukemisessa voi toki koittaa hyödyntää myös niitä kavereita, jotka eivät hae opiskelemaan. Asioiden selittäminen ihmiselle, joka ei tiedä niistä mitään, on tehokas tapa oppia (olettaen että joku jaksaa kuunnella). Kaverin voi myös värvätä suullisesti tenttaamaan materiaalien asioita. Ainakin omasta mielestäni parasta on opiskella asioita mahdollisimman monipuolisesti eri tavoilla, jotta ne tarttuvat mieleen ja vaihtelun vuoksi. Kaikki keinot kannattaa siis ottaa käyttöön!

Lukemisen iloa!
– Anna

Jaksaminen ja hyvinvointi

Kaikilla psykan pääsykokeisiin lukijoilla matkaa on jo paljon takana, mutta työtä riittää vielä tehtäväksikin. Siksi nyt on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi miettimään omaa jaksamista ja hyvinvointia. Pitkän ja vaativan urakan aikana on mahdollista uupua ja ajaa itsensä liian piippuun. Liian väsyneenä ja voimattomana myös oppiminen kärsii, joten jaksamisesta on tärkeää pitää huolta.

Ensinnäkin on tärkeää muistaa se, että pääsykokeisiin lukemisen ohella on oltava muutakin elämää. Vaikka lukeminen vie paljon aikaa, ei kaikkea elämää voi eikä pidä raivata pois sen tieltä. On tärkeää nauttia vapaa-ajasta, käydä harrastuksissa, nähdä kavereita, rentoutua, liikkua ja levätä. Itse ainakin koin välillä huonoa omatuntoa vapaa-ajan vietosta. Taustalla jyskytti ajatus siitä, että pitäisi olla lukemassa. Parasta on, jos vapaa-ajasta voi nauttia ilman syyllisyydentuntoa tai ahdistusta. Jos opiskeluasiat ovat vapaa-ajallakin jatkuvasti mielessä, palautuminen ei ole niin tehokasta. Tavoitteiden asettaminen ja lukusuunnitelman tekeminen voivat auttaa tähän. Kun päivän tavoitteet on saavutettu, voi rauhassa nauttia ansaitusta vapaahetkestä. Pidä mielessä myös se, että palautuminen ei ole hukkaan heitettyä aikaa, vaan tärkeä osa oppimisprosessia. Aivot tarvitsevat aikaa tiedon prosessointiin, jotta se siirtyisi pitkäkestoiseen muistiin. Siksi palautumiselle on tärkeä antaa aikaa.

IMG_20180331_132253[1].jpg
Ulkoilu on yksi parhaista tavoista palautua lukemisesta
Palautumista tapahtuu myös opiskelupäivien aikana, kun opiskelusta pitää taukoja. Jos opiskelee jatkuvasti istuen, on fyysisen terveydenkin kannalta tärkeää nousta välillä seisomaan ja kävellä vähän. Jo aivan lyhyestäkin tauosta on paljon hyötyä, jos saa ajatukset hetkeksi muualle. Somessa vietetty kymmenminuuttinen ei kuitenkaan edistä oppimista, sillä silloin vain syötät aivoille lisää informaatiota nopealla tahdilla. Lyhyt ulkoilu, lounastauko kaverin kanssa jutellen tai rentoutumisharjoitus ovat hyviä keinoja palautua lyhyessä ajassa.

Muistakaa pitää huolta hyvinvoinnistanne!
– Anna

Oma kokemus pääsykoekeväästä

Tätä blogia kirjoittaessa tulee elettyä pääsykoekevättä uudestaan. Tässäpä siis vähän fiiliksiä siitä, miltä luku-urakka näyttää nyt, kun siitä on jo kolme vuotta aikaa.

Ensimmäisen kerran hakiessani luin sekä Jyväskylän että Helsinki-Turku-Tampere kokeeseen. Kun ylioppilaskirjoitukset olivat ohi, aloin ”tosissani” lukea kokeisiin. Hyvin pian kuitenkin tajusin, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia ainakaan HTT-kokeessa. Kävin kuitenkin tekemässä kokeen Tampereella nähdäkseni, millainen se on. Jyväskylän kokeeseen ehdin lukea hieman enemmän, mutta tiesin kuitenkin jo ennen koetta, etten tule pääsemään, sillä luin niin pintapuolisesti. Minulla ei yksinkertaisesti ollut energiaa ja riittävästi motivaatiota panostettuani kirjoituksiin täysillä.

Toisella hakukerralla olin henkisesti paljon valmistautuneempi. Heti syksyllä aloittaessani avoimen yliopiston opinnot Alkio-opistolla minulla oli vain yksi tähtäin: päästä opiskelemaan psykologiaa. Asuin opistolla yhdessä kaverini kanssa ja kevään ajan tsemppasimme toisiamme, sillä päätimme yhdessä, että pääsemme molemmat sisään.

Maaliskuussa Jyväskylän artikkelit ilmestyivät, ja varsinkin siitä eteenpäin kevät oli todella työntäyteinen. Tilastoa olin lukenut koko alkuvuoden ja se alkoi olla hyvin hallussa. Alussa olin innostuksen vallassa. Tilaston pänttäämisen jälkeen oli kiva päästä lukemaan artikkeleita, jotka olivat oikeasti mielenkiintoisia.

motivaatiovalas_edited.jpg
Lemppari motivaatiokuvani: motivaatiovalas! (www.motivaatiovalas.com)

Kolmen kuukauden pänttäyksen aikana alkuinnostus ehti kuitenkin hiipua. Usein lukeminen ei olisi huvittanut. Lukemista helpotti se, että opisto sijaitsi Korpilahdella, missä ei ollut ihan hirveästi muuta tekemistä. Kämppikseni kanssa luimme päivisin, iltaisin käytiin välillä lenkillä. Viikonloppuisin oli vaikeampaa, kun tulin kotiin Jyväskylään. Oli tarjolla niin paljon kaikkea kivempaakin tekemistä kuin opiskelu. Sunnuntait pidin vapaapäivinä, mutta lauantaisin yritin aina lukea edes muutaman tunnin.

Välillä lukeminen tuntui toivottomalta. Muistan erään tutkimusartikkelin, jonka tulokset olivat todella monimutkaiset, sillä erilaisia muuttujia oli niin paljon.  Tuloksissa ei tuntunut olevan mitään logiikkaa, joten niitä piti vain opetella ulkoa, mikä oli todella työlästä. Toisinaan tuntui, että tietoa on niin paljon, ettei se kaikki yksinkertaisesti mahdu päähäni. Tai että aika loppuisi kesken. Joinain päivinä lopetin suunniteltua aiemmin, kun keskittyminen ei vain riittänyt. Siitä seurasi huono omatunto ja itsensä sättiminen. Niistäkin fiiliksistä pääsi kuitenkin yli, kun sai taas tartuttua toimeen.

Motivoin itseäni monin keinoin. Kun lukeminen ei olisi huvittanut, suljin hetkeksi silmäni ja kuvittelin sen hetken, jolloin saan tietää, että olen päässyt psykalle. Siitä noussut innostuksen tunne auttoi taas eteenpäin, tekemään töitä oman unelman eteen. Tulostelin tsemppikuvia ja liimailin niitä työpöydän ääreen. Kirjasin ylös, montako tuntia luin minäkin päivänä, ja sain jotain kieroutunutta mielihyvää siitä, kun luin jonain päivänä pari tuntia enemmän kuin olin suunnitellut ja sain kirjata sen ylös. Pääsykoelukemisessa saa ottaa kaikki motivointikeinot käyttöön!

 

20150529_135322 (2).jpg
Tällaisen pinon artikkeleita, muistiinpanoja ja käsitekarttoja sai heittää menemään kun pääsykoe oli ohi!

Vaikeista hetkistä ja epämiellyttävistä tunteista huolimatta mahtavaa pääsykoekeväässä oli se suunnaton motivaatio, into ja draivi, joka lukemiseen liittyi. Oli uskomattoman kova halu oppia kaikki. Onnistumisen kokemukset olivat valtavia, kun oli oppinut muistamaan uusia asioita tai sai hyvät pisteet harjoituskokeesta. Kun hetkittäin tuli se tunne, että minä todella omalla työlläni voin päästä sisään, innostus lukemista kohtaan kasvoi. Vaikka opiskelenkin nyt unelmieni alaa ja monet kurssit ovat todella mielenkiintoisia, ei mihinkään kurssiin ole ollut niin valtavaa motivaatiota, kuin mitä pääsykokeisiin lukiessa oli.

Kun pääsykoe oli ohi, vapaudentunne oli uskomaton. Ei enää artikkeleita, ei enää tilastoa. Sai repiä käsitekartat alas seiniltä ja heittää pienet muistilaput menemään. Ei enää huonoa omaatuntoa muualla kuin pääsykoemateriaalien parissa vietetystä ajasta. Parasta oli tunne siitä, että oli tehnyt kokeessa parhaansa, eikä loppu enää olisi käsissäni. Minulla oli myös tunne siitä, että koe oli mennyt hyvin, mikä totta kai siivitti huikeaa fiilistä.

Näin kolmen vuoden jälkeen pääsykoekevättä voi muistella myös lämmöllä, vaikka se silloin tuntui hetkittäin todella raskaalta ja toivottomalta. Loppujen lopuksi pääsykokeisiin päntätään aika lyhyt aika – se on pieni hinta unelmien opiskelupaikasta. Tsemppiä kaikille lukuihin!

– Anna

Viikko psykalla

Moikka!
Tänään vuorossa opiskelijan arkea eli katsaus mun viime viikkoon. Lukujärjestys ja viikottainen työmäärä vaihtelee todella paljon riippuen opintojen vaiheesta ja omista kurssivalinnoista, joten mitään yksiselitteistä esimerkkiä opiskelijan ”tavallisesta” viikosta on mahdotonta antaa. Toisin kuin lukiossa, kurssien aikataulut eivät noudata mitään tarkkaa järjestelmää ja aikataulua. Joillain kursseilla luentoja ja muita tapaamisia on viikottain, joillain vain silloin tällöin. Tässä on nyt kuitenkin yksi esimerkki siitä, miltä graduvaiheen psykan opiskelijan viikko voi näyttää.

kalenteri

Kurssikalenterissa viikko näytti tältä. Graduseminaari maanantaina, tilastotieteen demoryhmä keskiviikkona ja luento perjantaina. Näyttää aika rennolta, eikö? Nyt graduvaiheessa opinnot ovat olleet tosi itsenäisiä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurin osa työstä ei näy kalenterissa.

IMG_20180319_121759.jpg

Maanantaipäivä kului graduseminaarissa. Seminaarissa kaikki me samassa projektissa gradua tekevät opiskelijat kokoonnutaan yhdessä hiomaan tekstiä ja katsomaan, missä vaiheessa kukakin menee. Ohjaaja antaa korjausehdotuksia tekstiin, ja sitä sitten työstetään aina seminaarien välillä. Ainakin Jyväskylän psykan laitoksella on yleistä, että gradu tehdään pareittain. Mun mielestä tämä on hyvä systeemi, kun työtaakan, kriiseilyt ja onnistumisen hetket voi jakaa yhdessä parin kanssa. Seminaarin jälkeen jatkettiin gradun työstämistä vielä keskenään. Meillä tavoitteena on saada gradu valmiiksi toukokuuhun mennessä, joten loppu häämöttää jo!

cof

Maanantai-illan rentoilin kotona värityskirjan parissa ja telkkarin ääressä.

IMG_20180320_091500.jpg

Tiistaiaamu alkoi tässä ihanan keväisessä säässä! Koska tänään ei ollut luentoja, suuntasin aamulla salille. Yliopiston sali on ilmaiseksi opiskelijoiden käytössä, ja ainakin aamulla treenin saa tehdä rauhassa. Huippua!

cof

Treenin jälkeen kävin syömässä lounasta ylioppilaskunnon ravintolassa Ilokivessä, mistä suuntasin kirjastolle. Mulla on meneillään todella mielenkiintoinen kurssi, jossa olen päässyt seuraamaan psykoterapiaistuntoja. Terapiaprosessista kirjoitetaan kirjallisuuteen pohjautuva tapausseloste, minkä parissa mulla kuluikin loppupäivä. Illalla kävin vielä yliopiston viereen hiljattain avatussa The Local -kahvilassa teellä ystävän kanssa.

IMG_20180320_121452_edited.jpg

Keskiviikkoaamuna oli tilastotieteen kurssin demoryhmä. Tuolla kurssilla tehdään graduun liittyviä tilastollisia analyysejä ohjatusti, mikä pelastaa ainakin meidän gradun, koska oma osaaminen ei riittäisi näin monimutkaisiin analyyseihin. Lounaan jälkeen kirjoiteltiin gradua psykan opiskelijoiden ainejärjestön eli Stimuluksen omassa tilassa. Keskittyminen ei täällä tosin aina ole ihan huipussaan kun tarjolla on viihdyttävämpiä sijaisaktiviteetteja, kuten Crash Team Racing.

IMG_20180321_153136_edited.jpg

Illalla käytiin kaverin kanssa Korkeakoululiikunnan zumba-tunnilla. Korkeakoululiikunta tarjoaa kaikille korkeakouluopiskelijoille monipuolisesti erilaisia ryhmäliikunta- ja palloilutunteja edulliseen hintaan, ja tunneilla tuleekin käytyä viikottain. Omia suosikkejani on ainakin zumba, pumppi ja jooga. Tunnilta suuntasin poikaystävän luokse ja loppuilta kului Game of Thronesin ääressä.

IMG_20180321_211542.jpg

Torstai oli taas lukujärjestyksessä tyhjä päivä, joten se kului kirjastolla terapian tapausselosteen parissa. Itse tykkään tällaisina tyhjinä päivinä tehdä töitä kirjastolla ennemmin kuin kotona. Kirjastolla on hyvä työrauha ja vähemmän häiriötekijöitä. Tykkään erityisesti tästä kirjaston valoisasta ”olohuoneesta”, missä hommia voi tehdä rennosti sohvalla loikoillen. Tiiviin työskentelypäivän päätteeksi suuntasin kaverin kanssa pumppi-tunnille rääkkäämään lihaksia.

IMG_20180320_112919_edited.jpg

Perjantaina luento alkoi klo 8.15. Harvat luennot alkavat näin aikaisin aamusta, mikä on yliopisto-opiskelun parhaita puolia. Toisaalta huono puoli on se, että aikaiset herätykset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, kun on tottunut rennompaan aikatauluun.

IMG_20180323_100400.jpg

Luennolla puhuttiin moniammatillisesta yhteistyöstä (sana, jota psykan opiskelija kuulee paljon) ja vaikeiden aiheiden puheeksiottamisesta, supermielenkiintoista siis! Tämä kurssi toteutetaan yhdessä kasvatustieteilijöiden kanssa. Psykologit työskentelevät yhteistyössä monien eri alojen ammattilaisten kanssa, joten on hyvä päästä perehtymään aiheeseen jo opiskeluissa. Esimerkiksi koulupsykologi tekee yhteistyötä luokanopettajien, erityisopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa, perheneuvolapsykologi tapaa lastentarhanopettajia, ja psykiatrian polikliniikan psykologin tiimissä toimii lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Suurin osa kursseista koostuu pelkästään psykan opiskelijoista, joten on hienoa tällä kurssilla nähdä asioita myös kasvatusalan ammattilaisten näkökulmasta.

IMG_20180323_123318.jpg

Luennon jälkeen jäin tekemään henkilöstöjohtamisen kurssiin liittyvää tehtävää Ruusupuistoon, yliopiston uusimpaan rakennukseen. Oon lievästi kateellinen siitä, että psykan opinnot järjestetään pääsääntöisesti muualla…

Sitten viikonlopun viettoon! Jos tulee jotain kysyttävää mieleen niin laita viestiä kommenttiboxiin. Kivaa viikonloppua sullekin!

Psykologin uramahdollisuudet

Hei!
Minkälainen kuva sinulle nousee ensimmäisenä mieleen psykologista? Ainakin oman kokemukseni mukaan yleisin mielikuva psykologin työstä liittyy mielenterveystyöhön ja yksilöasiakkaan kanssa työskentelyyn. Tämä mielikuva itsellänikin oli psykalle hakiessani. Vasta opintojen aikana ymmärrys psykologin työkentän laajuudesta on auennut. Mitä kaikkea psykologi oikein voi tehdä?

 

Psykologin uramahdollisuudet

 

Psykologi on ihmismielen ja käyttäytymisen asiantuntija. Tiivistetysti voisi sanoa, että psykologin osaamista voi hyödyntää kaikkialla, missä on ihmisiä. Työn konteksti voi olla esimerkiksi terveyskeskus, koulu, työpaikka, kuntoutuslaitos tai oma vastaanotto. Psykologin asiakas voi olla yksittäinen ihminen, pariskunta, perhe, joukkue, työporukka tai vaikka kokonainen organisaatio. Myös asiakkaiden ikähaarukka ulottuu käytännössä sikiöajasta vanhuuteen asti. Psykologeja työskentelee niin kunnan tehtävissä, yksityisellä työnantajalla kuin yrittäjinäkin. Mahdollisuuksia on siis lukemattomasti.

Yleisin psykologin työpaikka on sairaala tai poliklinikka, sillä tällä hetkellä niissä työskentelee 17 % kaikista Suomen psykologeista. Kakkossija on jaettu usean työalan kesken: 12 % psykologeista työskentelee mielenterveystoimistoissa, 12 % terveyskeskuksissa, 12 % kasvatus- ja perheneuvoloissa ja 12 % yksityisyrityksissä. Lisää mielenkiintoista tietoa psykologien työpaikoista löydät Psykologiliiton nettisivuilta.

Itseäni kiinnostaa tällä hetkellä eniten työterveyspsykologin työ. Työssä kiehtoo sen monipuolisuus, sillä työterveyspsykologina olisi mahdollisuus päästä toimimaan sekä yksilöiden että isompien ryhmien parissa. Oma haaveeni on myös olla ennemmin ennaltaehkäisemässä mielenterveyden ongelmia kuin hoitamassa niitä, ja koen, että työterveyspsykologina minulla olisi mahdollisuus puuttua ongelmakohtiin jo varhain. Urahaaveeni ovat vaihtuneet jo miljoona kertaa opintojen aikana. Jos et siis tiedä, millaista työtä haluaisit psykologina tehdä, älä huoli. Sitä ehtii vielä miettiä.

Aurinkoista torstaita!
– Anna

 

Näin itse luin: ennen artikkeleita & tilasto

Tänään vuorossa on uuden postaussarjan ensimmäinen osa! Näin itse luin -sarjassa kerron omia kokemuksiani lukemisesta. Näistä postauksista kannattaa kerätä talteen parhaat vinkit valmistautumiseen. Helsinki-Turku-Tampere -kokeen materiaalin ilmestymiseen on vielä noin kuukausi aikaa, Jyväskylän materiaaliin enää reilut pari viikkoa. Nyt onkin luvassa hieman asiaa siitä, mitä ennen materiaalien ilmestymistä voi ja kannattaa tehdä. Yksi keskeinen asia on tietenkin tilaston lukeminen, joten myös Joensuuhun tähtäävien kannattaa ottaa tästä postauksesta vinkit talteen.

 

Tutustu tieteellisiin artikkeleihin tekstilajina. Tulevasta materiaalista ei voi varmaksi tietää sen tarkemmin, mutta ainakin aikaisempina vuosina valintakoemateriaalit ovat olleet tieteellisiä artikkeleita. Jos ei ole aiemmin lukenut tämän tyyppisiä artikkeleita, niiden lukeminen voi aluksi tuntua haastavalta. Siksi niihin kannattaa perehtyä jo ennen varsinaisen materiaalin julkistamista. Pääsykoeartikkelit ovat yleensä olleet peräisin Psykologia -lehdestä, joita voit löytää kirjastosta. Silmäile muutamia artikkeleita läpi ja perehdy niiden rakenteeseen.

 

cof

 

Tee alustava aikataulu. Varsinaisen lukusuunnitelman voi tehdä vasta materiaalin ilmestyttyä. Silti jo tässä vaiheessa kannattaa vilkaista kalenteria kevään osalta ja miettiä aikataulutusta. Paljonko aikaa lukemiselle todellisuudessa on? Onko kevään aikana reissuja tai muita menoja, jotka täytyy ottaa huomioon lukuaikataulussa? Teetkö kevään aikana töitä tai opintoja? Jos vain mahdollista, loppukevät kannattaa pyhittää pelkästään pääsykoelukemiselle.

 

TILASTO

Valmistautumisaika materiaalin kanssa on niin lyhyt, että tilaston lukemiseen ei enää siinä vaiheessa pitäisi käyttää paljoa aikaa. Ihannetilanne on, että tilasto on jo hyvin hanskassa muun materiaalin ilmestyessä, ja loppukeväästä sitä tarvitsee enää vain kertailla. Toisaalta tilaston lukeminen voi myös tuoda mukavaa vaihtelua muuhun materiaaliin, joten joillekin voi myös sopia tilaston ja muun materiaalin lukeminen rinnakkain. Tilaston lukeminen ennen muun materiaalin ilmestymistä on tärkeää erityisesti niille, jotka eivät ole opiskelleet pitkään aikaan. Opiskeluarkeen ja -rytmiin tottuminen voi viedä hetken, joten totuttelu on hyvä aloittaa ajoissa.

 

cof

 

Tilaston lukemisessa tarvitaan niin ymmärtämistä kuin ulkoaopettelua. Erityisesti Helsingin, Turun ja Tampereen kokeessa asian todellinen ymmärtäminen on tärkeää, sillä kokeessa on laskutehtäviä. Jyväskylän ja Joensuun kokeissa kysymykset ovat monivalintaa, joten periaatteessa pelkällä ulkoa opettelullakin voi selvitä. Ymmärtäminen kuitenkin helpottaa asioiden muistamista, joten jokaisen kannattaa pyrkiä ymmärtämään tilastotieteen kiemuroita. Vaikeisiin kohtiin kannattaa kysyä apua, jotta varmasti oppii. Joskus tilaston asiat eivät aukea, vaikka saman kappaleen lukisi viisitoista kertaa. Silloin avuksi voi ottaa esimerkiksi Psykalle.fi -videovalmennuksen, jossa asiantunteva opettaja selittää asiat ymmärrettävästi.

Helsinki-Turku-Tampere -kokeeseen lukeville kirjan tehtävien sekä netistä löytyvien vanhojen kokeiden tehtävien tekeminen on todella tärkeää. Myöskään Joensuun ja Jyväskylän kokeisiin valmistautuvien ei kannata ohittaa kirjan tehtäviä, vaikka koe onkin monivalintaa. Varsinkin, jos tilastomatematiikka on aivan uutta, kirjan tehtävät auttavat ymmärtämään asiaa ja näin muistamaan paremmin. Tehtävien tekeminen myös auttaa muistamaan kaavoja. Helsinki-Turku-Tampere -kokeessa kaavojen muistaminen on tärkeää, sillä vaikka kokeessa jaetaan kaavaliite, osa niistä on vääriä. Itse yritin opetella kaavoja myös eräänlaisen “muistipelin” avulla. Kirjoitin kaikki kaavat paperille, ja liimasin niiden päälle tarralaput, joissa oli kaavan nimi. Laitoin muistipelin seinälle, jolloin saatoin aina silloin tällöin muistella tiettyä kaavaa ja kurkata lapun alta, menikö oikein.

Erilaiset muistipeli- ja flash card -sovellukset ovat erityisen hyödyllisiä kertausvaiheessa. Sovelluksia löytyy netistä pilvin pimein, ja niillä voi saada mukavaa vaihtelua lukemiseen. Sovellusten avulla tilastoa voi kerrata vaikka bussia odotellessa.

Kaipaatko lisää konkreettisia vinkkejä siitä, miten tilastoa kannattaa lukea? Ota käyttöön viikottaiset valmennusviestit. Valmennusviestit on suunnattu eri kaupunkien kokeille, joten saat juuri sinua hyödyttävää apua lukemiseen. Lisäksi pääset mukaan foorumille, jossa voit kysyä opettajiltamme kaikki mietityttävät kysymykset.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli sulle hyötyä!
– Anna

 

Oma polkuni psykalle

Moi!
Kun itse lukioikäisenä pohdin tulevaisuuttani, janosin tietoa siitä, miten muut olivat alavalintansa tehneet ja kuinka he olivat päässeet opiskelemaan. Koska itse koin silloin muiden alavalintaa koskevat tarinat niin mielenkiintoisina ja hyödyllisinä, päätin kirjoittaa sellaisen teille nyt, kun noista päätöksistä on itsellä jo useampi vuosi aikaa. Tässä siis tiivistetty tarina siitä, millainen minun polkuni psykalle on ollut.


Ensi kerran ajatus psykologin urasta nousi mieleeni, kun 15-vuotiaana katsoin ystävieni kanssa elokuvan Oikeanlaista kemiaa, jossa nainen käy juttelemassa avioerostaan terapeutilla. En muista elokuvaa sen tarkemmin, mutta muistan ajatuksen, joka siitä jäi: minäkin haluan istua nojatuolissa ja ratkoa ihmisten kanssa heidän ongelmiaan! Ehkä en silloin suoranaisesti tiennyt, että juuri psykologia tulisi olemaan alani, mutta tiesin, että haluan tulla tekemään töitä ihmisten parissa heitä auttaen.

Lukioon päästyäni menin psykologian kursseille heti kun se vain oli mahdollista. Lukion kursseilla kiinnostukseni psykologiaa kohtaan vakavoitui. Ymmärsin, että psykologia on huomattavasti monipuolisempi ala kuin mitä olin kuvitellut, ja kiinnostukseni syveni entisestään. Lukioikäisenä pallottelin kuitenkin vielä muitakin uramahdollisuuksia, ja harkitsin muun muassa kauppatieteiden tai matkailun opiskelua. Vieraillessamme yliopistoilla ja Studia-messuilla imin itseeni tietoa kaikista näistä aloista. Valinnanvapaus ja mahdollisuuksien paljous oli kiehtovaa, mutta toisaalta se aiheutti myös paljon stressiä. Mitä jos valitsisin väärin? Mitä jos en pääsisikään opiskelemaan sitä alaa, mitä haluaisin? Olin muutenkin epävarma siitä, mitä tekisin lukion jälkeen. Pitäisikö pyrkiä samantien opiskelemaan vai pitää välivuosi? Lähtisinkö ulkomaille, tekisinkö töitä vai opiskelisinko? Lopulta abikevään koittaessa vuonna 2014 olin kuitenkin jo tehnyt päätöksen: pyrkisin opiskelemaan psykologiaa.

 

_MG_7254-1
18-vuotiaalle itselleni haluaisin sanoa, että tulevaisuudesta ei tarvitse ahdistua – kaikki järjestyy! Kuva: Miia Kilpiö

Minulla oli kova hinku päästä pois kotikaupungistani Jyväskylästä, joten hain ensisijaisesti psykologialle Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Pääsykokeiden vaikeus kuitenkin kauhistutti minua, joten hain varalta myös Jyväskylään. Luin vähän molempiin pääsykokeisiin, mutta kirjoitusten jälkeen voimavarani eivät riittäneet. Tiesin jo pääsykokeissa, etten tulisi pääsemään sisään. Niinpä aloin jo kesän alussa miettiä, mitä tekisin tulevana lukuvuonna ennen kuin hakisin uudestaan. Harkitsin au pairiksi lähtemistä sekä töiden tekemistä, mutta lopulta päätin, että haluan jo päästä aloittamaan psykologian opinnot. Olin nähnyt jossain mainoksen Alkio-opistosta, jossa psykologian perusopintoja pääsisi tekemään avoimen yliopiston kautta, ja päätin hakea sinne.

Niinpä vietin välivuoden Alkio-opistolla Korpilahdella. Tein psykologian perusopinnot, sivuaineena kasvatuspsykologian perusopinnot sekä pakollisia kielten ja viestinnän sekä tilastotieteen kursseja. Mielipiteeni siitä, mihin yliopistoon hakisin, vaihteli kuin tuuliviiri. Olin hakemassa milloin Helsinkiin ja Tampereelle, milloin Joensuuhun. Vuoden vaihtuessa olin kuitenkin varma siitä, että haluaisin hakea Jyväskylään, ja sitä päätöstä en ole katunut. Keväällä luin tiiviisti pääsykokeisiin, ja myös opistolta sai siihen tukea. Tällä kertaa keskityin vain ja ainoastaan Jyväskylän kokeeseen, enkä hakenut muualle. Tein keväällä myös Psykalle.fi -harjoituskokeita, ja koin ne todella hyödyllisiksi ja motivoiviksi, sillä ne auttoivat arvioimaan omaa tasoa.

 

IMG_20150225_150745
Teetä ja tilastotiedettä

Pääsykoepäivä oli yksi elämäni jännittävimmistä. Minulla oli hyvä fiilis, sillä olin lukenut todella paljon, mutta en silti uskaltanut arvata, pääsisinkö eteenpäin vai en. Kun sitten eräänä kesäkuun päivänä kutsu soveltuvuuskokeisin tipahti postiluukusta, olin haljeta onnesta. Koin, että vaikein osuus oli nyt ohi ja aloin henkisesti valmistautua soveltuvuuskokeisiin. Myös soveltuvuuskokeet jännittivät, mutta varsinkin jälkikäteen ajateltuna se oli todella mielenkiintoinen ja mukava päivä. Vaikka koin soveltuvuuskokeiden menneen melko hyvin, en uskaltanut ajatella asiaa sen enempää. Heinäkuussa koitti se päivä, josta olin haaveillut koko kevään – luin Opintopolusta, että minut oli valittu Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan psykologiaa.

Ja niin syksyllä 2015 aloitin opinnot unelmieni alalla.


Yliopistolla olen jutellut monien opiskelukavereiden kanssa siitä, miten he ovat päätyneet opiskelemaan psykaa. Olen huomannut, että polkuja on niin monta kuin on opiskelijoitakin. Joku tulee lukiosta, toinen ammattikoulusta. Joku on tiennyt lapsesta asti haluavansa tälle alalle, toisella on jo toinen korkeakoulututkinto alla. Joku on hakenut psykalle kerran, toinen viisi kertaa. Kaikilla on oma polkunsa. Lukioikäiselle itselleni haluaisin sanoa sen, että omasta tulevaisuudesta ei tarvitse ahdistua. Vaikka kaikki ei menisi juuri niin kuin on suunnitellut, kaikki järjestyy.

Toivottavasti tästä tarinasta oli hyötyä ja tsemppiä sulle! Jos heräsi jotain ajatuksia tai kysymyksiä niin niitä voit jättää kommenttiboxiin.

Mukavaa loppuviikkoa!
– Anna

Kevään tärkeimmät päivämäärät

Moikka!

Pääsykoemateriaaleihin uppoutuessa ajantaju saattaa välillä hämärtyä eikä aina ole varma, mikä päivä tai kuukausi onkaan meneillään. Siksi kevään tärkeimmät päivämäärät kannattaa laittaa ylös jo nyt!


MAALISKUU

14.3 Korkeakoulujen yhteishaku alkaa. Haussa voi hakea korkeintaan 6 kohteeseen ja hakukohteet täytyy laittaa mieluisuusjärjestykseen. Tarkat ohjeet hakemiseen löytyy Opintopolusta

26.3. Jyväskylän materiaali ilmestyy: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/hakijalle

28.3. Korkeakoulujen yhteishaku päättyy. Tämä on ehkä kevään tärkein päivämäärä – jos hakeminen unohtuu niin ei auta muuta kuin kokeilla ensi vuonna uudestaan. Huomaa myös, että haku päättyy jo klo 15. Viimeisenä päivänä sivulla voi myös olla ruuhkaa, joten en suosittele hakemisen jättämistä viimeiseen päivään.


HUHTIKUU

10.4 Helsinki-Turku-Tampere -kokeen materiaali ilmestyy tänne: https://www.helsinki.fi/fi/opiskelu/psykologian-koulutusohjelmien-valintakoemateriaalit


TOUKOKUU

Toukokuussa kaikki psykalle hakijat pääsevät tositoimiin pääsykokeiden merkeissä! Muista tarkistaa valintakoepaikat ajoissa ennen koepäivää.

8.5 Helsinki-Turku-Tampere valintakoe

21.5 Jyväskylän valintakoe

29.5 Joensuun valintakoe


KESÄKUU

11.-14.6 Turun haastattelu ja ryhmätilanne. Paikalla tarvitsee olla vain yhtenä näistä päivistä ja se ilmoitetaan kutsussa.

13.-15.6 Jyväskylän soveltuvuuskokeet. Soveltuvuuskokeesi on yhtenä näistä päivistä ja se ilmoitetaan soveltuvuuskoekutsun yhteydessä.

28.6 Viimeistään tänään valinnan tulokset julkistetaan! Jännittävä päivä!


HEINÄKUU

10.7 Viimeistään tänään täytyy ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta. Toinen kevään supertärkeistä päivämääristä.

Sitten onkin jo aika alkaa orientoitua ensimmäiseen opiskeluvuoteen!


 

Mukavaa maanantaita kaikille!
– Anna

Psykalle 2018!

Moikka!

Uusi, jännittävä pääsykoekevät on alkamassa. Osalle tämä kevät on ensimmäinen psykan pääsykokeiden parissa, osalle uusi mahdollisuus toteuttaa unelmansa. Täällä Psykalle.fi -tiimissä suunniteltiin tulevaa kevättä jo viime syksyn puolella, ja nyt on vihdoin aika polkaista blogikin käyntiin.

Minä olen Anna ja kirjoittelen tätä blogia kevään ajan teitä hakijoita tsempaten. Opiskelen psykologiaa kolmatta vuotta Jyväskylän yliopistossa ja vaikka omasta luku-urakasta on jo muutama vuosi vierähtänyt, on se silti vielä hyvin muistissa. Lisäksi olen nyt toista vuotta mukana Psykalle.fi -tiimissä, minkä vuoksi pääsykokeet ovat pysyneet mielessä.

Blogissa tullaan kevään aikana näkemään muun muassa…

… välähdyksiä opiskelijan elämästä
… minkälaista psykan opiskelu oikein on
… vinkkejä lukemiseen
… omia kokemuksiani valmistautumisesta
… ja paljon muuta!

Jos sulla on mielessä joitain toiveita siitä, mitä haluaisit blogista kevään aikana lukea niin jätä kommentti tai laita sähköpostia psykalle@statisti.fi

Käy tutustumassa sivuihin ja laita meidät seurantaan somessa niin saat parhaan tuen pääsykoevalmistautumiseesi:

Nettisivut: http://www.psykalle.fi/
Instagram: https://www.instagram.com/psykallefi/
Facebook: https://www.facebook.com/psykalle/

Tervetuloa mukaan!