Katse kohti soveltuvuuskokeita

Psykologian kirjalliset pääsykokeet ovat tältä keväältä ohi! Riippumatta siitä, miten koet kirjallisen kokeen menneen, voit kiittää itseäsi kaikesta tekemästäsi työstä. Nyt on aika riisua seinät käsitekartoista, tyhjentää mieli muistiinpanoista ja suunnata katse kohti kesää.

Muiden jäädessä jännittämään lopullisia tuloksia Jyväskylän ja Turun hakijat suuntaavat katseensa kohti soveltuvuuskokeita. Soveltuvuuskokeisiin ei voi varsinaisesti valmistautua, mutta muutamia juttuja voi ja kannattaa miettiä etukäteen.

 

Mitä tiedän soveltuvuuskokeesta?

 

Soveltuvuuskoe jännittää siksi, ettei tarkkaan voi oikein tietää, mitä siellä tapahtuu ja mitä kokeissa arvioidaan. Kaikki etukäteistieto soveltuvuuskokeista löytyy Opintopolusta. Turun soveltuvuuskoe sisältää haastattelun ja ryhmätilanteen. Haastattelun ja ryhmätilanteen avulla selvitetään mm. motivoituneisuutta, yhteistyökykyä ja kehitysvalmiuksia. Jyväskylän soveltuvuuskokeeseen taas kuuluu kirjallisia tehtäviä, ryhmätilanne sekä haastatteluita. Kokeissa arvioidaan psykologian moninaisissa asiantuntijatehtävissä edellytettäviä ominaisuuksia.

Kokeen sisältöä ei kannata liikaa arvuutella etukäteen, vaan mennä tilanteeseen mahdollisimman avoimin mielin. Kenenkään ei odoteta olevan valmis psykologi tai mahtuvan johonkin tiettyyn muottiin.

 

Miten soveltuvuuskokeeseen voi valmistautua?

 

Ennen soveltuvuuskokeita kannattaa miettiä ainakin omaa motivaatiota hakea alalle sekä heikkouksia ja vahvuuksia psykologin työtä ajatellen. Näille kannattaa myös miettiä laajempia perusteluja. Esimerkiksi jos sanot olevasi ihmisläheinen, niin mieti myös miten se näkyy käytännössä tai minkä takia ajattelet sen olevan hyvä ominaisuus psykologille.  Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, soveltuvuuskokeissa on tärkeintä olla oma itsensä. Teeskentely näkyy varmasti, eikä sitä katsota hyvällä.

Näiden juttujen miettimistä ei kannata jättää viimeiseen päivään, vaan pohtia nyt kun soveltuvuuskokeisiin on vielä reilusti aikaa. Viimeiselle illalle kannattaa koittaa keksiä jotain mieluisaa tekemistä, jotta voit rentoutua ja olla siten virkein mielin seuraavana päivänä kokeessa.

 

Mitä jos jännitän?

 

Jännittämistä voi lievittää valmistautumisella. On kuitenkin tärkeää muistaa myös se, että jännittäminen kuuluu asiaan. Jännitys kannattaa pyrkiä näkemään myönteisenä voimavarana, sillä se kertoo, että opiskelupaikka on sinulle tärkeä asia. Soveltuvuuskoepäivänä voi näyttää ja tuntua siltä, että kaikki muut ovat aivan rauhallisia. Tilanne kuitenkin jännittää varmasti jokaista hakijaa. Hyvä keino lievittää jännitystä voikin olla se, että juttelee muiden hakijoiden kanssa. Ainakin Jyväskylässä on myös ollut tapana, että soveltuvuuskokeissa on psykan opiskelijoita tarjoilemassa mehua. Jos tuntuu siltä, että heille jutteleminen voisi lievittää jännitystä, niin hyödynnä tämäkin keino!

 


Nauti soveltuvuuskoepäivästä, sillä kokemus on melko ainutlaatuinen. Tutustu muihin hakijoihin ja mene paikalle avoimin mielin omana itsenäsi!

Tsemppiterveisin,
Anna

Opiskelijaelämää

Psykan opiskelijan elämä on paljon muutakin kuin opiskelua. Vapaa-aikaa voi kuluttaa ainakin opiskelijatapahtumissa, joita on tarjolla runsaasti!

Psykan opiskelijoilla on jokaisessa kaupungissa oma ainejärjestö, joka kokoaa kaupungin psykan opiskelijat yhteen, valvoo heidän etujaan ja järjestää monenlaista toimintaa. Oma ainejärjestöni on Stimulus, jonka jäsenet tunnistaa Jyväskylän katukuvassa keltaisista haalareista.

WhatsApp Image 2017-08-20 at 15.01.15
Syksyllä 2015 haalarit olivat vielä merkeistä tyhjät

Perinteisesti juhliminen on liitetty osaksi opiskelijaelämää, ja erilaisia bileitä onkin tarjolla paljon. Tapahtumia järjestetään myös poikkitieteellisesti, joten muidenkin alojen opiskelijoiden kanssa pääsee hengailemaan. Yksi syksyn kohokohdista Jyväskylässä on Kauppakadun Appro, jolloin opiskelijat kiertävät kaupungin baareja ja ravintoloita haalarimerkin toivossa. Approja järjestetään miltei kaikissa opiskelijakaupungeissa ympäri Suomen.

22218265_1547469078654103_7986167770564310832_o
Fuksiaisia vietettiin viime syksynä aurinkoisessa säässä. Kuva: Joonas Sahramäki

Syksyllä tarjolla on monenlaisia fukseille suunnattuja tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan muihin opiskelijoihin ja kotoutumaan opiskelijaelämään. Fuksiaiset on perinteinen tapahtuma, jossa fuksit kiertävät vanhempien opiskelijoiden järjestämiä rasteja ja keräävät pisteitä. Kaikki fuksiaisissa koetut kauheudet pääsee kostamaan keväällä Kostajaisissa, jolloin fuksien ja vanhojen roolit kääntyvät päälaelleen.

31494455_1766158013451874_8181165585023893504_o
Keltahaalarista kansaa vapun vietossa! Kuva: Joonas Sahramäki

Opiskelijan vuosi huipentuu vappuun. Silloin haalareita ei juuri tarvitse jalasta riisua, sillä erilaisia vapputapahtumia on parin viikon ajan harva se päivä. Vapun jälkeen suuri osa opiskelijoista jää kesälomille.

WhatsApp Image 2017-11-11 at 19.47.22
Välillä on aika jättää haalarit kaappiin. Viime syksynä juhlittiin Stimuluksen 55-vuotisjuhlia.

Vaikka juhliminen usein liitetäänkin opiskelijaelämään, toiminta on huomattavasti monipuolisempaa. Stimuluksessa on paljon innokkaita luonnossa liikkujia, minkä vuoksi yhteiselle luontoretkelle lähdetään pari kertaa vuodessa. Lisäksi tarjolla on muun muassa liikuntatapahtumia, kulttuuritapahtumia, koulutuksia, ekskursioita psykologian alan työpaikkoihin sekä vapaamuotoisempaa hengailua.

18278740_1402180683182944_237473333570852554_o
Silloin tällöin tekee hyvää jättää kaupungin pölyt taakse ja virkistäytyä luontoretkellä. Kuva: Janika Särestö

 

Ehkä ensi syksynä sinäkin pääset vetämään oman ainejärjestösi haalarit jalkaan ja nauttimaan opiskelijaelämästä!

– Anna

Näin itse luin: viime hetket ennen koetta

Helsingin, Turun ja Tampereen valintakokeeseen on enää muutama päivä aikaa. Siksi vuorossa nyt muutamia omia kokemuksiani siitä, miten käytin viimeiset päivät ennen koetta. Jyväskylän ja Joensuun hakijoilla on vielä hieman enemmän aikaa kokeeseen, mutta nämä vinkit voi laittaa korvan taakse ja ottaa käyttöön sitten lähempänä.

Koko valmistautumisaika on yhtä tunteiden vuoristorataa, ja niin ovat myös koetta edeltävät päivät. Itse koin välillä innostusta siitä, että pian pääsisi näyttämään taitonsa, ja välillä taas paniikkia koetilanteesta. Koska hain toista kertaa, vertasin kokemuksiani edelliskeväiseen. Kun tunsin osaavani paremmin kuin vuosi sitten, itseluottamus kasvoi. Toisaalta kokeeseen liittyvä epävarmuus ei missään vaiheessa kadonnut, vaan koe jännitti todella paljon. Välillä olin kärsimätön ja toivoin, että koepäivä koittaisi jo, jotta ei tarvitsisi enää lukea. Tsemppasin itseäni lukemaan selailemalla Jyväskylän psykologian ainejärjestön Stimuluksen sivuja. Katsellessani kuvia keltahaalarisista stimppalaisista mietin, miten paljon ärsyttäisi, jos en nyt pääsisi sisään ja olisin hukannut viimeiset lukupäivät. Niin jaksoin viimeistenkin päivien ajan kerrata matskuja uudestaan ja uudestaan. Minulle oli tärkeää saada tunne siitä, että olen tehnyt parhaani. Sitten en voisi ainakaan syyttää itseäni, jos en pääsisi sisään.

Loppuvaiheessa en lukenut itse artikkeleita tai tilaston kirjaa, vaan kertailin itse tekemilläni materiaaleilla, kuten käsitekorteilla ja avokysymyslapuilla. Tein myös paljon kavereiden tekemiä monivalintoja. Kertailin toiseksi viimeiseen päivään asti, mutta viimeisenä päivänä ennen koetta en lukenut ollenkaan. Koin, että tarvitsen yhden päivän mielen tyhjentämiseen ja rentoutumiseen, jotta olen parhaassa mahdollisessa vireessä koepäivänä. Kävin kaverin kanssa lenkillä ja valmistauduin tarkistamalla koesalin sekä bussiaikataulut ja laittamalla kaiken valmiiksi aamua varten. Sitten olinkin valmis koitokseen!

Tässä vielä koottuna omat viime hetken vinkkini:
1. Rentoudu ja anna aivojen levätä
2. Tarkista koepaikka ja muut kokeeseen osallistumiseen liittyvät ohjeet ajoissa yliopistojen nettisivuilta (Helsinki, Tampere ja Turku), jotta keskittyminen ei valu hukkaan turhan panikoinnin takia
3. Muista, että kokeessa ei kysytä mitään mitä materiaalissa ei ole sanottu
4. Olet varmasti lukenut kaiken, mitä kokeessa kysytään. Kaikki tieto on sinussa!
5. Luota itseesi!

Tsemppiä kaikille HTT-kokeeseen!
– Anna

Millaista psykan opiskelu käytännössä on?

Osalla teistä on varmasti jo kokemusta yliopisto-opiskelusta muiden alojen opinnoista tai avoimesta yliopistosta, mutta suoraan toisen asteen koulutuksesta tulevia mietityttää usein se, minkälaista psykologian opiskelu käytännössä on. Nyt siis ajattelin hieman avata omia kokemuksiani siitä, minkälaista opiskelu on ja mitä opintoihin kuuluu. Omat kokemukseni perustuvat Jyväskylän psykologian opintoihin, ja yliopistoittain on eroja kurssitarjonnassa. Pääpiirteittäin opinnot ovat kuitenkin melko samanlaiset.

Psykologian opintoihin kuuluu sekä teoriaopintoja että käytännönläheisempiä työelämään valmentavia opintoja. Psykologian perus- ja aineopinnoissa, jotka opiskellaan ensimmäisinä opiskeluvuosina, perehdytään laajasti alan teoriaan. Opiskelu on melko perinteistä: luentoja, tenttejä, esseitä ja oppimispäiväkirjoja. Nykyään osa luennoista järjestetään verkkoluentoina, jolloin luentoa voi halutessaan katsoa vaikka kotisohvalta käsin. Kirjallisuutta on sekä suomeksi että englanniksi.

 

cof

 

Loppuvaiheen teoriakursseilla samoihin teemoihin pääsee tutustumaan vielä syvällisemmin. Itse olen tänä vuonna ollut muun muassa kliinisen psykologian kurssilla, missä olen päässyt seuraamaan psykoterapiatapaamisia ja kirjoittamaan tapausselostetta. Kehityspsykologian syventävällä teoriakurssilla taas haastattelin erästä ihmistä, ja peilailin hänen kehitystään teorioihin. Näin teoriaosaaminen on syventynyt käytännön kautta.

Yliopistossa opetellaan myös tekemään tutkimusta. Kursseilla opitaan tiedonetsintää, tieteellistä kirjoittamista sekä erilaisia tutkimusmenetelmiä, ja taidot pääsevät käytäntöön kandidaatin tutkielmaa ja gradua kirjoittaessa. Tutkiminen ei ole koskaan ollut oma intohimoni, mutta mielenkiintoinen lukuvuosi gradun parissa on herättänyt pienen innostuksen kipinän myös sitä kohtaan.

 

sdr

 

Opintoihin kuuluu myös vapaavalintaisia opintoja ja sivuaineita, joiden tarjonta vaihtelee yliopistoittain. Psykologian valinnaisissa opinnoissa olen opiskellut muun muassa geropsykologiaa ja kriisipsykologiaa. Vapaavalintaisten psykologian opintojen lisäksi saa opiskella mitä tahansa yliopiston tarjonnasta, tai jopa ottaa opintokokonaisuuksia muista yliopistoista. Itse olen lukenut psykologian ohella kasvatuspsykologiaa, ranskaa, kauppatieteitä sekä henkilöstöjohtamista.

Teoreettisen opiskelun lisäksi opintoihin kuuluu myös käytännönläheisempiä juttuja, jotka suurimman osan mielestä ovat niitä mielenkiintoisimpia. Ensimmäiset ammattiin valmentavat opinnot alkavat jo heti opintojen alussa, vaikka ne enemmän painottuvatkin opintojen loppuvaiheeseen. Kursseihin kuuluu muun muassa psykologin työelämään tutustumista ja haastattelutaitojen harjoittelua. Loppuvaiheen opintoihin kuuluu kursseja psykoterapista ja interventiosta sekä arviointimenetelmistä, kuten esimerkiksi työkyvyn tai mielenterveyden arvioinnista. Viimeisenä vaiheena opintoihin kuuluu 5 kuukauden mittainen harjoittelu jossain psykologian alan työpaikassa.

Kaiken kaikkiaan opiskelu on ollut todella mielenkiintoista ja monipuolista. Mitä pidemmälle opinnot ovat menneet, sitä mielenkiintoisemmaksi aiheet ovat käyneet. Jos haluat perehtyä tarkemmin eri yliopistojen opintoihin, voit etsiä opinto-oppaita yliopistojen nettisivuilta. Esimerkiksi täältä löydät Tampereen psykologian opinto-oppaan ja täältä Helsingin.

Siinä lyhyt tiivistys siitä, mitä kaikkea opinnot pitävät sisällään. Jos herää kysymyksiä niin laita kommenttia tai viestiä!

– Anna

Näin itse luin: sosiaalinen tuki

Huomasitteko jo, että Psykalle.fi:n harjoitusvalintakokeet Jyväskylän koetta varten ovat ilmestyneet? Sitten vain testaamaan osaamistaan ja harjoittelemaan! Jos vielä epäilet kokeiden hankkimista, niin voit testata palvelua 12 ilmaisen kysymyksen avulla. HTT-kokeen harjoituksia saadaan vielä hetki odottaa, mutta nekin tulevat pian käyttöönne.

Itse tein pääsykokeisiin valmistautuessani kuusi Psykalle.fi -harjoituskoetta pitkin kevättä. Ensimmäiset tekemäni kokeet toivat esiin niitä kohtia, jotka eivät vielä itsellä olleet hanskassa ja vaativat harjoitusta, ja viimeiset toivat uskoa omaan osaamiseen. Itse koin kokeet todella hyödyllisiksi ja suosittelen niitä kaikille, sillä mielestäni tehokkainta on kerrata asioita siinä muodossa kuin niitä kokeessakin testataan – eli esseekokeeseen valmistautuessa kannattaa harjoitella esseevastauksen kirjoittamista, ja kun taas valmistautuu monivalintakokeeseen, kannattaa tehdä mahdollisimman paljon monivalintoja.

Tästä päästäänkin aasinsiltana Näin itse luin -postaussarjan toiseen osaan, eli sosiaaliseen tukeen. Ensimmäisen osan voit tsekata täältä. Sosiaalisella tuella tarkoitan siis kavereiden hyödyntämistä pääsykokeisiin valmistautumisessa! Itselleni tällä oli valtava merkitys erityisesti tilastoa opiskellessa. Tapasimme kahden kaverini kanssa viikottain tilaston opiskelun merkeissä (ryhmämme supercool nimi oli Tilastotaiturit), ja kävimme kirjan luku luvulta läpi. Myöhemmin treenasimme myös artikkeleita yhdessä. Oli hyvä käydä hankalia kohtia yhdessä läpi ja saada selvyyttä sellaisiin kohtiin, joita olimme ymmärtäneet eri tavoilla. Ilman yhteistä läpikäyntiä tuollaiset asiat olisivat jääneet kokonaan huomaamatta! Opetimme myös joitain artikkeleita toisillemme, sillä asioiden selittäminen on tehokas tapa oppia ja tuo monipuolisuutta lukemiseen. Moni saattaa ajatella, että yhdessä lukiessa syntyy ikävä kilpailuasetelma. Me kuitenkin pidimme toisillemme myös motivaatiopuheita ja suhtauduimme hommaan sillä asenteella, että pääsemme kaikki sisään – niin kuin sitten kävikin.

Hyödyllisintä yhdessä lukemisessa oli ehdottomasti monivalintojen tekeminen toisillemme. Jo kysymysten laatiminen itse on todella opettavaista, sillä silloin tulee kiinnitettyä huomiota pieniin yksityiskohtiin sekä siihen, millaisista asioista monivalintakysymyksiä voi ylipäätään tehdä. Parasta oli tietysti päästä tekemään kaverin laatimia monivalintoja. Jokainen saattaa kiinnittää huomionsa materiaalissa hieman eri asioihin ja tehdä näin hieman erilaisia kysymyksiä, mikä taas auttaa huomaamaan erilaisia asioita. Kävimme monivalinnat yhdessä läpi tapaamisilla, mikä myös edisti oppimista. Jos siis olet tähän asti lukenut yksinäsi, suosittelen ehdottomasti kokoamaan muutaman kaverin porukan kasaan lukemista varten! Jos omassa tuttavapiirissä ei ole muita psykalle hakijoita, niin lukukavereita voi löytää esimerkiksi keskustelupalstoilta. Vaikka fyysisesti tapaaminen ei onnistuisikaan, niin ryhmää voi hyödyntää vaihtamalla monivalintoja.

Lukemisessa voi toki koittaa hyödyntää myös niitä kavereita, jotka eivät hae opiskelemaan. Asioiden selittäminen ihmiselle, joka ei tiedä niistä mitään, on tehokas tapa oppia (olettaen että joku jaksaa kuunnella). Kaverin voi myös värvätä suullisesti tenttaamaan materiaalien asioita. Ainakin omasta mielestäni parasta on opiskella asioita mahdollisimman monipuolisesti eri tavoilla, jotta ne tarttuvat mieleen ja vaihtelun vuoksi. Kaikki keinot kannattaa siis ottaa käyttöön!

Lukemisen iloa!
– Anna

Jaksaminen ja hyvinvointi

Kaikilla psykan pääsykokeisiin lukijoilla matkaa on jo paljon takana, mutta työtä riittää vielä tehtäväksikin. Siksi nyt on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi miettimään omaa jaksamista ja hyvinvointia. Pitkän ja vaativan urakan aikana on mahdollista uupua ja ajaa itsensä liian piippuun. Liian väsyneenä ja voimattomana myös oppiminen kärsii, joten jaksamisesta on tärkeää pitää huolta.

Ensinnäkin on tärkeää muistaa se, että pääsykokeisiin lukemisen ohella on oltava muutakin elämää. Vaikka lukeminen vie paljon aikaa, ei kaikkea elämää voi eikä pidä raivata pois sen tieltä. On tärkeää nauttia vapaa-ajasta, käydä harrastuksissa, nähdä kavereita, rentoutua, liikkua ja levätä. Itse ainakin koin välillä huonoa omatuntoa vapaa-ajan vietosta. Taustalla jyskytti ajatus siitä, että pitäisi olla lukemassa. Parasta on, jos vapaa-ajasta voi nauttia ilman syyllisyydentuntoa tai ahdistusta. Jos opiskeluasiat ovat vapaa-ajallakin jatkuvasti mielessä, palautuminen ei ole niin tehokasta. Tavoitteiden asettaminen ja lukusuunnitelman tekeminen voivat auttaa tähän. Kun päivän tavoitteet on saavutettu, voi rauhassa nauttia ansaitusta vapaahetkestä. Pidä mielessä myös se, että palautuminen ei ole hukkaan heitettyä aikaa, vaan tärkeä osa oppimisprosessia. Aivot tarvitsevat aikaa tiedon prosessointiin, jotta se siirtyisi pitkäkestoiseen muistiin. Siksi palautumiselle on tärkeä antaa aikaa.

IMG_20180331_132253[1].jpg
Ulkoilu on yksi parhaista tavoista palautua lukemisesta
Palautumista tapahtuu myös opiskelupäivien aikana, kun opiskelusta pitää taukoja. Jos opiskelee jatkuvasti istuen, on fyysisen terveydenkin kannalta tärkeää nousta välillä seisomaan ja kävellä vähän. Jo aivan lyhyestäkin tauosta on paljon hyötyä, jos saa ajatukset hetkeksi muualle. Somessa vietetty kymmenminuuttinen ei kuitenkaan edistä oppimista, sillä silloin vain syötät aivoille lisää informaatiota nopealla tahdilla. Lyhyt ulkoilu, lounastauko kaverin kanssa jutellen tai rentoutumisharjoitus ovat hyviä keinoja palautua lyhyessä ajassa.

Muistakaa pitää huolta hyvinvoinnistanne!
– Anna

Oma kokemus pääsykoekeväästä

Tätä blogia kirjoittaessa tulee elettyä pääsykoekevättä uudestaan. Tässäpä siis vähän fiiliksiä siitä, miltä luku-urakka näyttää nyt, kun siitä on jo kolme vuotta aikaa.

Ensimmäisen kerran hakiessani luin sekä Jyväskylän että Helsinki-Turku-Tampere kokeeseen. Kun ylioppilaskirjoitukset olivat ohi, aloin ”tosissani” lukea kokeisiin. Hyvin pian kuitenkin tajusin, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia ainakaan HTT-kokeessa. Kävin kuitenkin tekemässä kokeen Tampereella nähdäkseni, millainen se on. Jyväskylän kokeeseen ehdin lukea hieman enemmän, mutta tiesin kuitenkin jo ennen koetta, etten tule pääsemään, sillä luin niin pintapuolisesti. Minulla ei yksinkertaisesti ollut energiaa ja riittävästi motivaatiota panostettuani kirjoituksiin täysillä.

Toisella hakukerralla olin henkisesti paljon valmistautuneempi. Heti syksyllä aloittaessani avoimen yliopiston opinnot Alkio-opistolla minulla oli vain yksi tähtäin: päästä opiskelemaan psykologiaa. Asuin opistolla yhdessä kaverini kanssa ja kevään ajan tsemppasimme toisiamme, sillä päätimme yhdessä, että pääsemme molemmat sisään.

Maaliskuussa Jyväskylän artikkelit ilmestyivät, ja varsinkin siitä eteenpäin kevät oli todella työntäyteinen. Tilastoa olin lukenut koko alkuvuoden ja se alkoi olla hyvin hallussa. Alussa olin innostuksen vallassa. Tilaston pänttäämisen jälkeen oli kiva päästä lukemaan artikkeleita, jotka olivat oikeasti mielenkiintoisia.

motivaatiovalas_edited.jpg
Lemppari motivaatiokuvani: motivaatiovalas! (www.motivaatiovalas.com)

Kolmen kuukauden pänttäyksen aikana alkuinnostus ehti kuitenkin hiipua. Usein lukeminen ei olisi huvittanut. Lukemista helpotti se, että opisto sijaitsi Korpilahdella, missä ei ollut ihan hirveästi muuta tekemistä. Kämppikseni kanssa luimme päivisin, iltaisin käytiin välillä lenkillä. Viikonloppuisin oli vaikeampaa, kun tulin kotiin Jyväskylään. Oli tarjolla niin paljon kaikkea kivempaakin tekemistä kuin opiskelu. Sunnuntait pidin vapaapäivinä, mutta lauantaisin yritin aina lukea edes muutaman tunnin.

Välillä lukeminen tuntui toivottomalta. Muistan erään tutkimusartikkelin, jonka tulokset olivat todella monimutkaiset, sillä erilaisia muuttujia oli niin paljon.  Tuloksissa ei tuntunut olevan mitään logiikkaa, joten niitä piti vain opetella ulkoa, mikä oli todella työlästä. Toisinaan tuntui, että tietoa on niin paljon, ettei se kaikki yksinkertaisesti mahdu päähäni. Tai että aika loppuisi kesken. Joinain päivinä lopetin suunniteltua aiemmin, kun keskittyminen ei vain riittänyt. Siitä seurasi huono omatunto ja itsensä sättiminen. Niistäkin fiiliksistä pääsi kuitenkin yli, kun sai taas tartuttua toimeen.

Motivoin itseäni monin keinoin. Kun lukeminen ei olisi huvittanut, suljin hetkeksi silmäni ja kuvittelin sen hetken, jolloin saan tietää, että olen päässyt psykalle. Siitä noussut innostuksen tunne auttoi taas eteenpäin, tekemään töitä oman unelman eteen. Tulostelin tsemppikuvia ja liimailin niitä työpöydän ääreen. Kirjasin ylös, montako tuntia luin minäkin päivänä, ja sain jotain kieroutunutta mielihyvää siitä, kun luin jonain päivänä pari tuntia enemmän kuin olin suunnitellut ja sain kirjata sen ylös. Pääsykoelukemisessa saa ottaa kaikki motivointikeinot käyttöön!

 

20150529_135322 (2).jpg
Tällaisen pinon artikkeleita, muistiinpanoja ja käsitekarttoja sai heittää menemään kun pääsykoe oli ohi!

Vaikeista hetkistä ja epämiellyttävistä tunteista huolimatta mahtavaa pääsykoekeväässä oli se suunnaton motivaatio, into ja draivi, joka lukemiseen liittyi. Oli uskomattoman kova halu oppia kaikki. Onnistumisen kokemukset olivat valtavia, kun oli oppinut muistamaan uusia asioita tai sai hyvät pisteet harjoituskokeesta. Kun hetkittäin tuli se tunne, että minä todella omalla työlläni voin päästä sisään, innostus lukemista kohtaan kasvoi. Vaikka opiskelenkin nyt unelmieni alaa ja monet kurssit ovat todella mielenkiintoisia, ei mihinkään kurssiin ole ollut niin valtavaa motivaatiota, kuin mitä pääsykokeisiin lukiessa oli.

Kun pääsykoe oli ohi, vapaudentunne oli uskomaton. Ei enää artikkeleita, ei enää tilastoa. Sai repiä käsitekartat alas seiniltä ja heittää pienet muistilaput menemään. Ei enää huonoa omaatuntoa muualla kuin pääsykoemateriaalien parissa vietetystä ajasta. Parasta oli tunne siitä, että oli tehnyt kokeessa parhaansa, eikä loppu enää olisi käsissäni. Minulla oli myös tunne siitä, että koe oli mennyt hyvin, mikä totta kai siivitti huikeaa fiilistä.

Näin kolmen vuoden jälkeen pääsykoekevättä voi muistella myös lämmöllä, vaikka se silloin tuntui hetkittäin todella raskaalta ja toivottomalta. Loppujen lopuksi pääsykokeisiin päntätään aika lyhyt aika – se on pieni hinta unelmien opiskelupaikasta. Tsemppiä kaikille lukuihin!

– Anna