Oma kokemus pääsykoekeväästä

Tätä blogia kirjoittaessa tulee elettyä pääsykoekevättä uudestaan. Tässäpä siis vähän fiiliksiä siitä, miltä luku-urakka näyttää nyt, kun siitä on jo kolme vuotta aikaa.

Ensimmäisen kerran hakiessani luin sekä Jyväskylän että Helsinki-Turku-Tampere kokeeseen. Kun ylioppilaskirjoitukset olivat ohi, aloin ”tosissani” lukea kokeisiin. Hyvin pian kuitenkin tajusin, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia ainakaan HTT-kokeessa. Kävin kuitenkin tekemässä kokeen Tampereella nähdäkseni, millainen se on. Jyväskylän kokeeseen ehdin lukea hieman enemmän, mutta tiesin kuitenkin jo ennen koetta, etten tule pääsemään, sillä luin niin pintapuolisesti. Minulla ei yksinkertaisesti ollut energiaa ja riittävästi motivaatiota panostettuani kirjoituksiin täysillä.

Toisella hakukerralla olin henkisesti paljon valmistautuneempi. Heti syksyllä aloittaessani avoimen yliopiston opinnot Alkio-opistolla minulla oli vain yksi tähtäin: päästä opiskelemaan psykologiaa. Asuin opistolla yhdessä kaverini kanssa ja kevään ajan tsemppasimme toisiamme, sillä päätimme yhdessä, että pääsemme molemmat sisään.

Maaliskuussa Jyväskylän artikkelit ilmestyivät, ja varsinkin siitä eteenpäin kevät oli todella työntäyteinen. Tilastoa olin lukenut koko alkuvuoden ja se alkoi olla hyvin hallussa. Alussa olin innostuksen vallassa. Tilaston pänttäämisen jälkeen oli kiva päästä lukemaan artikkeleita, jotka olivat oikeasti mielenkiintoisia.

motivaatiovalas_edited.jpg
Lemppari motivaatiokuvani: motivaatiovalas! (www.motivaatiovalas.com)

Kolmen kuukauden pänttäyksen aikana alkuinnostus ehti kuitenkin hiipua. Usein lukeminen ei olisi huvittanut. Lukemista helpotti se, että opisto sijaitsi Korpilahdella, missä ei ollut ihan hirveästi muuta tekemistä. Kämppikseni kanssa luimme päivisin, iltaisin käytiin välillä lenkillä. Viikonloppuisin oli vaikeampaa, kun tulin kotiin Jyväskylään. Oli tarjolla niin paljon kaikkea kivempaakin tekemistä kuin opiskelu. Sunnuntait pidin vapaapäivinä, mutta lauantaisin yritin aina lukea edes muutaman tunnin.

Välillä lukeminen tuntui toivottomalta. Muistan erään tutkimusartikkelin, jonka tulokset olivat todella monimutkaiset, sillä erilaisia muuttujia oli niin paljon.  Tuloksissa ei tuntunut olevan mitään logiikkaa, joten niitä piti vain opetella ulkoa, mikä oli todella työlästä. Toisinaan tuntui, että tietoa on niin paljon, ettei se kaikki yksinkertaisesti mahdu päähäni. Tai että aika loppuisi kesken. Joinain päivinä lopetin suunniteltua aiemmin, kun keskittyminen ei vain riittänyt. Siitä seurasi huono omatunto ja itsensä sättiminen. Niistäkin fiiliksistä pääsi kuitenkin yli, kun sai taas tartuttua toimeen.

Motivoin itseäni monin keinoin. Kun lukeminen ei olisi huvittanut, suljin hetkeksi silmäni ja kuvittelin sen hetken, jolloin saan tietää, että olen päässyt psykalle. Siitä noussut innostuksen tunne auttoi taas eteenpäin, tekemään töitä oman unelman eteen. Tulostelin tsemppikuvia ja liimailin niitä työpöydän ääreen. Kirjasin ylös, montako tuntia luin minäkin päivänä, ja sain jotain kieroutunutta mielihyvää siitä, kun luin jonain päivänä pari tuntia enemmän kuin olin suunnitellut ja sain kirjata sen ylös. Pääsykoelukemisessa saa ottaa kaikki motivointikeinot käyttöön!

 

20150529_135322 (2).jpg
Tällaisen pinon artikkeleita, muistiinpanoja ja käsitekarttoja sai heittää menemään kun pääsykoe oli ohi!

Vaikeista hetkistä ja epämiellyttävistä tunteista huolimatta mahtavaa pääsykoekeväässä oli se suunnaton motivaatio, into ja draivi, joka lukemiseen liittyi. Oli uskomattoman kova halu oppia kaikki. Onnistumisen kokemukset olivat valtavia, kun oli oppinut muistamaan uusia asioita tai sai hyvät pisteet harjoituskokeesta. Kun hetkittäin tuli se tunne, että minä todella omalla työlläni voin päästä sisään, innostus lukemista kohtaan kasvoi. Vaikka opiskelenkin nyt unelmieni alaa ja monet kurssit ovat todella mielenkiintoisia, ei mihinkään kurssiin ole ollut niin valtavaa motivaatiota, kuin mitä pääsykokeisiin lukiessa oli.

Kun pääsykoe oli ohi, vapaudentunne oli uskomaton. Ei enää artikkeleita, ei enää tilastoa. Sai repiä käsitekartat alas seiniltä ja heittää pienet muistilaput menemään. Ei enää huonoa omaatuntoa muualla kuin pääsykoemateriaalien parissa vietetystä ajasta. Parasta oli tunne siitä, että oli tehnyt kokeessa parhaansa, eikä loppu enää olisi käsissäni. Minulla oli myös tunne siitä, että koe oli mennyt hyvin, mikä totta kai siivitti huikeaa fiilistä.

Näin kolmen vuoden jälkeen pääsykoekevättä voi muistella myös lämmöllä, vaikka se silloin tuntui hetkittäin todella raskaalta ja toivottomalta. Loppujen lopuksi pääsykokeisiin päntätään aika lyhyt aika – se on pieni hinta unelmien opiskelupaikasta. Tsemppiä kaikille lukuihin!

– Anna

Viikko psykalla

Moikka!
Tänään vuorossa opiskelijan arkea eli katsaus mun viime viikkoon. Lukujärjestys ja viikottainen työmäärä vaihtelee todella paljon riippuen opintojen vaiheesta ja omista kurssivalinnoista, joten mitään yksiselitteistä esimerkkiä opiskelijan ”tavallisesta” viikosta on mahdotonta antaa. Toisin kuin lukiossa, kurssien aikataulut eivät noudata mitään tarkkaa järjestelmää ja aikataulua. Joillain kursseilla luentoja ja muita tapaamisia on viikottain, joillain vain silloin tällöin. Tässä on nyt kuitenkin yksi esimerkki siitä, miltä graduvaiheen psykan opiskelijan viikko voi näyttää.

kalenteri

Kurssikalenterissa viikko näytti tältä. Graduseminaari maanantaina, tilastotieteen demoryhmä keskiviikkona ja luento perjantaina. Näyttää aika rennolta, eikö? Nyt graduvaiheessa opinnot ovat olleet tosi itsenäisiä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurin osa työstä ei näy kalenterissa.

IMG_20180319_121759.jpg

Maanantaipäivä kului graduseminaarissa. Seminaarissa kaikki me samassa projektissa gradua tekevät opiskelijat kokoonnutaan yhdessä hiomaan tekstiä ja katsomaan, missä vaiheessa kukakin menee. Ohjaaja antaa korjausehdotuksia tekstiin, ja sitä sitten työstetään aina seminaarien välillä. Ainakin Jyväskylän psykan laitoksella on yleistä, että gradu tehdään pareittain. Mun mielestä tämä on hyvä systeemi, kun työtaakan, kriiseilyt ja onnistumisen hetket voi jakaa yhdessä parin kanssa. Seminaarin jälkeen jatkettiin gradun työstämistä vielä keskenään. Meillä tavoitteena on saada gradu valmiiksi toukokuuhun mennessä, joten loppu häämöttää jo!

cof

Maanantai-illan rentoilin kotona värityskirjan parissa ja telkkarin ääressä.

IMG_20180320_091500.jpg

Tiistaiaamu alkoi tässä ihanan keväisessä säässä! Koska tänään ei ollut luentoja, suuntasin aamulla salille. Yliopiston sali on ilmaiseksi opiskelijoiden käytössä, ja ainakin aamulla treenin saa tehdä rauhassa. Huippua!

cof

Treenin jälkeen kävin syömässä lounasta ylioppilaskunnon ravintolassa Ilokivessä, mistä suuntasin kirjastolle. Mulla on meneillään todella mielenkiintoinen kurssi, jossa olen päässyt seuraamaan psykoterapiaistuntoja. Terapiaprosessista kirjoitetaan kirjallisuuteen pohjautuva tapausseloste, minkä parissa mulla kuluikin loppupäivä. Illalla kävin vielä yliopiston viereen hiljattain avatussa The Local -kahvilassa teellä ystävän kanssa.

IMG_20180320_121452_edited.jpg

Keskiviikkoaamuna oli tilastotieteen kurssin demoryhmä. Tuolla kurssilla tehdään graduun liittyviä tilastollisia analyysejä ohjatusti, mikä pelastaa ainakin meidän gradun, koska oma osaaminen ei riittäisi näin monimutkaisiin analyyseihin. Lounaan jälkeen kirjoiteltiin gradua psykan opiskelijoiden ainejärjestön eli Stimuluksen omassa tilassa. Keskittyminen ei täällä tosin aina ole ihan huipussaan kun tarjolla on viihdyttävämpiä sijaisaktiviteetteja, kuten Crash Team Racing.

IMG_20180321_153136_edited.jpg

Illalla käytiin kaverin kanssa Korkeakoululiikunnan zumba-tunnilla. Korkeakoululiikunta tarjoaa kaikille korkeakouluopiskelijoille monipuolisesti erilaisia ryhmäliikunta- ja palloilutunteja edulliseen hintaan, ja tunneilla tuleekin käytyä viikottain. Omia suosikkejani on ainakin zumba, pumppi ja jooga. Tunnilta suuntasin poikaystävän luokse ja loppuilta kului Game of Thronesin ääressä.

IMG_20180321_211542.jpg

Torstai oli taas lukujärjestyksessä tyhjä päivä, joten se kului kirjastolla terapian tapausselosteen parissa. Itse tykkään tällaisina tyhjinä päivinä tehdä töitä kirjastolla ennemmin kuin kotona. Kirjastolla on hyvä työrauha ja vähemmän häiriötekijöitä. Tykkään erityisesti tästä kirjaston valoisasta ”olohuoneesta”, missä hommia voi tehdä rennosti sohvalla loikoillen. Tiiviin työskentelypäivän päätteeksi suuntasin kaverin kanssa pumppi-tunnille rääkkäämään lihaksia.

IMG_20180320_112919_edited.jpg

Perjantaina luento alkoi klo 8.15. Harvat luennot alkavat näin aikaisin aamusta, mikä on yliopisto-opiskelun parhaita puolia. Toisaalta huono puoli on se, että aikaiset herätykset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, kun on tottunut rennompaan aikatauluun.

IMG_20180323_100400.jpg

Luennolla puhuttiin moniammatillisesta yhteistyöstä (sana, jota psykan opiskelija kuulee paljon) ja vaikeiden aiheiden puheeksiottamisesta, supermielenkiintoista siis! Tämä kurssi toteutetaan yhdessä kasvatustieteilijöiden kanssa. Psykologit työskentelevät yhteistyössä monien eri alojen ammattilaisten kanssa, joten on hyvä päästä perehtymään aiheeseen jo opiskeluissa. Esimerkiksi koulupsykologi tekee yhteistyötä luokanopettajien, erityisopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa, perheneuvolapsykologi tapaa lastentarhanopettajia, ja psykiatrian polikliniikan psykologin tiimissä toimii lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Suurin osa kursseista koostuu pelkästään psykan opiskelijoista, joten on hienoa tällä kurssilla nähdä asioita myös kasvatusalan ammattilaisten näkökulmasta.

IMG_20180323_123318.jpg

Luennon jälkeen jäin tekemään henkilöstöjohtamisen kurssiin liittyvää tehtävää Ruusupuistoon, yliopiston uusimpaan rakennukseen. Oon lievästi kateellinen siitä, että psykan opinnot järjestetään pääsääntöisesti muualla…

Sitten viikonlopun viettoon! Jos tulee jotain kysyttävää mieleen niin laita viestiä kommenttiboxiin. Kivaa viikonloppua sullekin!

Psykologin uramahdollisuudet

Hei!
Minkälainen kuva sinulle nousee ensimmäisenä mieleen psykologista? Ainakin oman kokemukseni mukaan yleisin mielikuva psykologin työstä liittyy mielenterveystyöhön ja yksilöasiakkaan kanssa työskentelyyn. Tämä mielikuva itsellänikin oli psykalle hakiessani. Vasta opintojen aikana ymmärrys psykologin työkentän laajuudesta on auennut. Mitä kaikkea psykologi oikein voi tehdä?

 

Psykologin uramahdollisuudet

 

Psykologi on ihmismielen ja käyttäytymisen asiantuntija. Tiivistetysti voisi sanoa, että psykologin osaamista voi hyödyntää kaikkialla, missä on ihmisiä. Työn konteksti voi olla esimerkiksi terveyskeskus, koulu, työpaikka, kuntoutuslaitos tai oma vastaanotto. Psykologin asiakas voi olla yksittäinen ihminen, pariskunta, perhe, joukkue, työporukka tai vaikka kokonainen organisaatio. Myös asiakkaiden ikähaarukka ulottuu käytännössä sikiöajasta vanhuuteen asti. Psykologeja työskentelee niin kunnan tehtävissä, yksityisellä työnantajalla kuin yrittäjinäkin. Mahdollisuuksia on siis lukemattomasti.

Yleisin psykologin työpaikka on sairaala tai poliklinikka, sillä tällä hetkellä niissä työskentelee 17 % kaikista Suomen psykologeista. Kakkossija on jaettu usean työalan kesken: 12 % psykologeista työskentelee mielenterveystoimistoissa, 12 % terveyskeskuksissa, 12 % kasvatus- ja perheneuvoloissa ja 12 % yksityisyrityksissä. Lisää mielenkiintoista tietoa psykologien työpaikoista löydät Psykologiliiton nettisivuilta.

Itseäni kiinnostaa tällä hetkellä eniten työterveyspsykologin työ. Työssä kiehtoo sen monipuolisuus, sillä työterveyspsykologina olisi mahdollisuus päästä toimimaan sekä yksilöiden että isompien ryhmien parissa. Oma haaveeni on myös olla ennemmin ennaltaehkäisemässä mielenterveyden ongelmia kuin hoitamassa niitä, ja koen, että työterveyspsykologina minulla olisi mahdollisuus puuttua ongelmakohtiin jo varhain. Urahaaveeni ovat vaihtuneet jo miljoona kertaa opintojen aikana. Jos et siis tiedä, millaista työtä haluaisit psykologina tehdä, älä huoli. Sitä ehtii vielä miettiä.

Aurinkoista torstaita!
– Anna

 

Näin itse luin: ennen artikkeleita & tilasto

Tänään vuorossa on uuden postaussarjan ensimmäinen osa! Näin itse luin -sarjassa kerron omia kokemuksiani lukemisesta. Näistä postauksista kannattaa kerätä talteen parhaat vinkit valmistautumiseen. Helsinki-Turku-Tampere -kokeen materiaalin ilmestymiseen on vielä noin kuukausi aikaa, Jyväskylän materiaaliin enää reilut pari viikkoa. Nyt onkin luvassa hieman asiaa siitä, mitä ennen materiaalien ilmestymistä voi ja kannattaa tehdä. Yksi keskeinen asia on tietenkin tilaston lukeminen, joten myös Joensuuhun tähtäävien kannattaa ottaa tästä postauksesta vinkit talteen.

 

Tutustu tieteellisiin artikkeleihin tekstilajina. Tulevasta materiaalista ei voi varmaksi tietää sen tarkemmin, mutta ainakin aikaisempina vuosina valintakoemateriaalit ovat olleet tieteellisiä artikkeleita. Jos ei ole aiemmin lukenut tämän tyyppisiä artikkeleita, niiden lukeminen voi aluksi tuntua haastavalta. Siksi niihin kannattaa perehtyä jo ennen varsinaisen materiaalin julkistamista. Pääsykoeartikkelit ovat yleensä olleet peräisin Psykologia -lehdestä, joita voit löytää kirjastosta. Silmäile muutamia artikkeleita läpi ja perehdy niiden rakenteeseen.

 

cof

 

Tee alustava aikataulu. Varsinaisen lukusuunnitelman voi tehdä vasta materiaalin ilmestyttyä. Silti jo tässä vaiheessa kannattaa vilkaista kalenteria kevään osalta ja miettiä aikataulutusta. Paljonko aikaa lukemiselle todellisuudessa on? Onko kevään aikana reissuja tai muita menoja, jotka täytyy ottaa huomioon lukuaikataulussa? Teetkö kevään aikana töitä tai opintoja? Jos vain mahdollista, loppukevät kannattaa pyhittää pelkästään pääsykoelukemiselle.

 

TILASTO

Valmistautumisaika materiaalin kanssa on niin lyhyt, että tilaston lukemiseen ei enää siinä vaiheessa pitäisi käyttää paljoa aikaa. Ihannetilanne on, että tilasto on jo hyvin hanskassa muun materiaalin ilmestyessä, ja loppukeväästä sitä tarvitsee enää vain kertailla. Toisaalta tilaston lukeminen voi myös tuoda mukavaa vaihtelua muuhun materiaaliin, joten joillekin voi myös sopia tilaston ja muun materiaalin lukeminen rinnakkain. Tilaston lukeminen ennen muun materiaalin ilmestymistä on tärkeää erityisesti niille, jotka eivät ole opiskelleet pitkään aikaan. Opiskeluarkeen ja -rytmiin tottuminen voi viedä hetken, joten totuttelu on hyvä aloittaa ajoissa.

 

cof

 

Tilaston lukemisessa tarvitaan niin ymmärtämistä kuin ulkoaopettelua. Erityisesti Helsingin, Turun ja Tampereen kokeessa asian todellinen ymmärtäminen on tärkeää, sillä kokeessa on laskutehtäviä. Jyväskylän ja Joensuun kokeissa kysymykset ovat monivalintaa, joten periaatteessa pelkällä ulkoa opettelullakin voi selvitä. Ymmärtäminen kuitenkin helpottaa asioiden muistamista, joten jokaisen kannattaa pyrkiä ymmärtämään tilastotieteen kiemuroita. Vaikeisiin kohtiin kannattaa kysyä apua, jotta varmasti oppii. Joskus tilaston asiat eivät aukea, vaikka saman kappaleen lukisi viisitoista kertaa. Silloin avuksi voi ottaa esimerkiksi Psykalle.fi -videovalmennuksen, jossa asiantunteva opettaja selittää asiat ymmärrettävästi.

Helsinki-Turku-Tampere -kokeeseen lukeville kirjan tehtävien sekä netistä löytyvien vanhojen kokeiden tehtävien tekeminen on todella tärkeää. Myöskään Joensuun ja Jyväskylän kokeisiin valmistautuvien ei kannata ohittaa kirjan tehtäviä, vaikka koe onkin monivalintaa. Varsinkin, jos tilastomatematiikka on aivan uutta, kirjan tehtävät auttavat ymmärtämään asiaa ja näin muistamaan paremmin. Tehtävien tekeminen myös auttaa muistamaan kaavoja. Helsinki-Turku-Tampere -kokeessa kaavojen muistaminen on tärkeää, sillä vaikka kokeessa jaetaan kaavaliite, osa niistä on vääriä. Itse yritin opetella kaavoja myös eräänlaisen “muistipelin” avulla. Kirjoitin kaikki kaavat paperille, ja liimasin niiden päälle tarralaput, joissa oli kaavan nimi. Laitoin muistipelin seinälle, jolloin saatoin aina silloin tällöin muistella tiettyä kaavaa ja kurkata lapun alta, menikö oikein.

Erilaiset muistipeli- ja flash card -sovellukset ovat erityisen hyödyllisiä kertausvaiheessa. Sovelluksia löytyy netistä pilvin pimein, ja niillä voi saada mukavaa vaihtelua lukemiseen. Sovellusten avulla tilastoa voi kerrata vaikka bussia odotellessa.

Kaipaatko lisää konkreettisia vinkkejä siitä, miten tilastoa kannattaa lukea? Ota käyttöön viikottaiset valmennusviestit. Valmennusviestit on suunnattu eri kaupunkien kokeille, joten saat juuri sinua hyödyttävää apua lukemiseen. Lisäksi pääset mukaan foorumille, jossa voit kysyä opettajiltamme kaikki mietityttävät kysymykset.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli sulle hyötyä!
– Anna

 

Oma polkuni psykalle

Moi!
Kun itse lukioikäisenä pohdin tulevaisuuttani, janosin tietoa siitä, miten muut olivat alavalintansa tehneet ja kuinka he olivat päässeet opiskelemaan. Koska itse koin silloin muiden alavalintaa koskevat tarinat niin mielenkiintoisina ja hyödyllisinä, päätin kirjoittaa sellaisen teille nyt, kun noista päätöksistä on itsellä jo useampi vuosi aikaa. Tässä siis tiivistetty tarina siitä, millainen minun polkuni psykalle on ollut.


Ensi kerran ajatus psykologin urasta nousi mieleeni, kun 15-vuotiaana katsoin ystävieni kanssa elokuvan Oikeanlaista kemiaa, jossa nainen käy juttelemassa avioerostaan terapeutilla. En muista elokuvaa sen tarkemmin, mutta muistan ajatuksen, joka siitä jäi: minäkin haluan istua nojatuolissa ja ratkoa ihmisten kanssa heidän ongelmiaan! Ehkä en silloin suoranaisesti tiennyt, että juuri psykologia tulisi olemaan alani, mutta tiesin, että haluan tulla tekemään töitä ihmisten parissa heitä auttaen.

Lukioon päästyäni menin psykologian kursseille heti kun se vain oli mahdollista. Lukion kursseilla kiinnostukseni psykologiaa kohtaan vakavoitui. Ymmärsin, että psykologia on huomattavasti monipuolisempi ala kuin mitä olin kuvitellut, ja kiinnostukseni syveni entisestään. Lukioikäisenä pallottelin kuitenkin vielä muitakin uramahdollisuuksia, ja harkitsin muun muassa kauppatieteiden tai matkailun opiskelua. Vieraillessamme yliopistoilla ja Studia-messuilla imin itseeni tietoa kaikista näistä aloista. Valinnanvapaus ja mahdollisuuksien paljous oli kiehtovaa, mutta toisaalta se aiheutti myös paljon stressiä. Mitä jos valitsisin väärin? Mitä jos en pääsisikään opiskelemaan sitä alaa, mitä haluaisin? Olin muutenkin epävarma siitä, mitä tekisin lukion jälkeen. Pitäisikö pyrkiä samantien opiskelemaan vai pitää välivuosi? Lähtisinkö ulkomaille, tekisinkö töitä vai opiskelisinko? Lopulta abikevään koittaessa vuonna 2014 olin kuitenkin jo tehnyt päätöksen: pyrkisin opiskelemaan psykologiaa.

 

_MG_7254-1
18-vuotiaalle itselleni haluaisin sanoa, että tulevaisuudesta ei tarvitse ahdistua – kaikki järjestyy! Kuva: Miia Kilpiö

Minulla oli kova hinku päästä pois kotikaupungistani Jyväskylästä, joten hain ensisijaisesti psykologialle Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Pääsykokeiden vaikeus kuitenkin kauhistutti minua, joten hain varalta myös Jyväskylään. Luin vähän molempiin pääsykokeisiin, mutta kirjoitusten jälkeen voimavarani eivät riittäneet. Tiesin jo pääsykokeissa, etten tulisi pääsemään sisään. Niinpä aloin jo kesän alussa miettiä, mitä tekisin tulevana lukuvuonna ennen kuin hakisin uudestaan. Harkitsin au pairiksi lähtemistä sekä töiden tekemistä, mutta lopulta päätin, että haluan jo päästä aloittamaan psykologian opinnot. Olin nähnyt jossain mainoksen Alkio-opistosta, jossa psykologian perusopintoja pääsisi tekemään avoimen yliopiston kautta, ja päätin hakea sinne.

Niinpä vietin välivuoden Alkio-opistolla Korpilahdella. Tein psykologian perusopinnot, sivuaineena kasvatuspsykologian perusopinnot sekä pakollisia kielten ja viestinnän sekä tilastotieteen kursseja. Mielipiteeni siitä, mihin yliopistoon hakisin, vaihteli kuin tuuliviiri. Olin hakemassa milloin Helsinkiin ja Tampereelle, milloin Joensuuhun. Vuoden vaihtuessa olin kuitenkin varma siitä, että haluaisin hakea Jyväskylään, ja sitä päätöstä en ole katunut. Keväällä luin tiiviisti pääsykokeisiin, ja myös opistolta sai siihen tukea. Tällä kertaa keskityin vain ja ainoastaan Jyväskylän kokeeseen, enkä hakenut muualle. Tein keväällä myös Psykalle.fi -harjoituskokeita, ja koin ne todella hyödyllisiksi ja motivoiviksi, sillä ne auttoivat arvioimaan omaa tasoa.

 

IMG_20150225_150745
Teetä ja tilastotiedettä

Pääsykoepäivä oli yksi elämäni jännittävimmistä. Minulla oli hyvä fiilis, sillä olin lukenut todella paljon, mutta en silti uskaltanut arvata, pääsisinkö eteenpäin vai en. Kun sitten eräänä kesäkuun päivänä kutsu soveltuvuuskokeisin tipahti postiluukusta, olin haljeta onnesta. Koin, että vaikein osuus oli nyt ohi ja aloin henkisesti valmistautua soveltuvuuskokeisiin. Myös soveltuvuuskokeet jännittivät, mutta varsinkin jälkikäteen ajateltuna se oli todella mielenkiintoinen ja mukava päivä. Vaikka koin soveltuvuuskokeiden menneen melko hyvin, en uskaltanut ajatella asiaa sen enempää. Heinäkuussa koitti se päivä, josta olin haaveillut koko kevään – luin Opintopolusta, että minut oli valittu Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan psykologiaa.

Ja niin syksyllä 2015 aloitin opinnot unelmieni alalla.


Yliopistolla olen jutellut monien opiskelukavereiden kanssa siitä, miten he ovat päätyneet opiskelemaan psykaa. Olen huomannut, että polkuja on niin monta kuin on opiskelijoitakin. Joku tulee lukiosta, toinen ammattikoulusta. Joku on tiennyt lapsesta asti haluavansa tälle alalle, toisella on jo toinen korkeakoulututkinto alla. Joku on hakenut psykalle kerran, toinen viisi kertaa. Kaikilla on oma polkunsa. Lukioikäiselle itselleni haluaisin sanoa sen, että omasta tulevaisuudesta ei tarvitse ahdistua. Vaikka kaikki ei menisi juuri niin kuin on suunnitellut, kaikki järjestyy.

Toivottavasti tästä tarinasta oli hyötyä ja tsemppiä sulle! Jos heräsi jotain ajatuksia tai kysymyksiä niin niitä voit jättää kommenttiboxiin.

Mukavaa loppuviikkoa!
– Anna

Kevään tärkeimmät päivämäärät

Moikka!

Pääsykoemateriaaleihin uppoutuessa ajantaju saattaa välillä hämärtyä eikä aina ole varma, mikä päivä tai kuukausi onkaan meneillään. Siksi kevään tärkeimmät päivämäärät kannattaa laittaa ylös jo nyt!


MAALISKUU

14.3 Korkeakoulujen yhteishaku alkaa. Haussa voi hakea korkeintaan 6 kohteeseen ja hakukohteet täytyy laittaa mieluisuusjärjestykseen. Tarkat ohjeet hakemiseen löytyy Opintopolusta

26.3. Jyväskylän materiaali ilmestyy: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/hakijalle

28.3. Korkeakoulujen yhteishaku päättyy. Tämä on ehkä kevään tärkein päivämäärä – jos hakeminen unohtuu niin ei auta muuta kuin kokeilla ensi vuonna uudestaan. Huomaa myös, että haku päättyy jo klo 15. Viimeisenä päivänä sivulla voi myös olla ruuhkaa, joten en suosittele hakemisen jättämistä viimeiseen päivään.


HUHTIKUU

10.4 Helsinki-Turku-Tampere -kokeen materiaali ilmestyy tänne: https://www.helsinki.fi/fi/opiskelu/psykologian-koulutusohjelmien-valintakoemateriaalit


TOUKOKUU

Toukokuussa kaikki psykalle hakijat pääsevät tositoimiin pääsykokeiden merkeissä! Muista tarkistaa valintakoepaikat ajoissa ennen koepäivää.

8.5 Helsinki-Turku-Tampere valintakoe

21.5 Jyväskylän valintakoe

29.5 Joensuun valintakoe


KESÄKUU

11.-14.6 Turun haastattelu ja ryhmätilanne. Paikalla tarvitsee olla vain yhtenä näistä päivistä ja se ilmoitetaan kutsussa.

13.-15.6 Jyväskylän soveltuvuuskokeet. Soveltuvuuskokeesi on yhtenä näistä päivistä ja se ilmoitetaan soveltuvuuskoekutsun yhteydessä.

28.6 Viimeistään tänään valinnan tulokset julkistetaan! Jännittävä päivä!


HEINÄKUU

10.7 Viimeistään tänään täytyy ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta. Toinen kevään supertärkeistä päivämääristä.

Sitten onkin jo aika alkaa orientoitua ensimmäiseen opiskeluvuoteen!


 

Mukavaa maanantaita kaikille!
– Anna

Psykalle 2018!

Moikka!

Uusi, jännittävä pääsykoekevät on alkamassa. Osalle tämä kevät on ensimmäinen psykan pääsykokeiden parissa, osalle uusi mahdollisuus toteuttaa unelmansa. Täällä Psykalle.fi -tiimissä suunniteltiin tulevaa kevättä jo viime syksyn puolella, ja nyt on vihdoin aika polkaista blogikin käyntiin.

Minä olen Anna ja kirjoittelen tätä blogia kevään ajan teitä hakijoita tsempaten. Opiskelen psykologiaa kolmatta vuotta Jyväskylän yliopistossa ja vaikka omasta luku-urakasta on jo muutama vuosi vierähtänyt, on se silti vielä hyvin muistissa. Lisäksi olen nyt toista vuotta mukana Psykalle.fi -tiimissä, minkä vuoksi pääsykokeet ovat pysyneet mielessä.

Blogissa tullaan kevään aikana näkemään muun muassa…

… välähdyksiä opiskelijan elämästä
… minkälaista psykan opiskelu oikein on
… vinkkejä lukemiseen
… omia kokemuksiani valmistautumisesta
… ja paljon muuta!

Jos sulla on mielessä joitain toiveita siitä, mitä haluaisit blogista kevään aikana lukea niin jätä kommentti tai laita sähköpostia psykalle@statisti.fi

Käy tutustumassa sivuihin ja laita meidät seurantaan somessa niin saat parhaan tuen pääsykoevalmistautumiseesi:

Nettisivut: http://www.psykalle.fi/
Instagram: https://www.instagram.com/psykallefi/
Facebook: https://www.facebook.com/psykalle/

Tervetuloa mukaan!

Tulevaisuutesi on auki

Lähes 95% psykalle hakijoista joutuu tyytymään ohueen kirjeeseen, joka tipahtaa heinäkuussa postiluukusta. Kirjeessä kiitetään osallistumisesta, muttei tarjota jatkoa. Jatkosta pudonneiden määrä on ihan hillitön. Pieni onnekas osa saa kiitoksen tekemästään työstä, mutta suurin osa joutuu odottelemaan uutta mahdollisuutta seuraavaan kevääseen. Melko usein heille, joille tiedekunnan ovet avautuvat, yritys ei ole ollut ensimmäinen ja hekin ovat tulleet jossain vaiheessa torjutuiksi. Karsiutuminen voi olla hyvin kipeä kokemus, mutta se avaa myös mahdollisuuksia, joihin myöhemmin ei välttämättä tule aivan samanlaista tilaisuutta.

Uusia pääsykokeita ja mahdollisuuksia odotellessa ajan voi hyödyntää esimerkiksi opiskelemalla avoimissa yliopistoissa psykan kursseja. Yliopistojen omilta sivuilta löytyy tietoa avoimien yliopistojen opintotarjonnasta ja kurssien hinnoista. Psykan opintoja voi myös suorittaa kansanopistoissa, joissa saa usein myös asua ja viettää kokonaisvaltaista opiskeluelämää. Tavallisesti nämä opinnot voidaan hyväksilukea sitten, kun pääset varsinaiseksi yliopisto-opiskelijaksi, jolloin olet koonnut jo osan opinnoistasi ja pääset hyppäämään vauhdista kyytiin!

Opiskelijoiden elämä ei toden totta yleensä ole varoissa uimista, joten vuoden 2018 valintakoeurakkaa odotellessa voin suositella myös rahan keräämistä säästöön töitä tekemällä. Myös opintojen ohessa voi elintasoaan nostaa työskentelemällä, mutta opiskelijaelämästä saa hieman enemmän irti, kun voi huoletta lähteä torstaisin sitsaamaan (sitsit = akateeminen pöytäjuhla) sen sijaan, että olisi kaupan kassalla iltavuorossa.

Vaikkakin yliopisto-opinnoissa on väljyyttä ja akateeminen vapaus, voi pääsykokeiden välisen ajan hyödyntää myös elämyksille. Matkustamiselle tuskin tulee montaakaan yhtä herkullista vaihetta elämässä, joten kaiva passi esille ja käy maailman tuuliin! Matkustaminen opettaa, avartaa ja auttaa ymmärtämään erilaisuutta ja eriosaisuutta paremmin kuin mikään muu. Omille kokemuksille ei ole vastustajaa teorettisista kirjoista ja tutkimuksista, joihin pureudutaan yliopistolla. Muiden erilaisuuden ja ainutlaatuisuuden ymmärtäminen ovat korvaamattomia, kun tulevaisuudessa olet psykologin tai missä tahansa muussa ammatissa.

Sinusta ei ehkä tullut vuoden 2017 fuksi, mutta vuodesta 2017 voi siitä huolimatta tulla tähänastisen elämäsi opettavaisin, rikkain ja vauhdikkain. Yliopisto odottaa kyllä, mutta elämäsi on tässä ja nyt. Mitä voit tehdä juuri nyt olleksesi onnellinen?

Terveisin,
Karoliina

Olet itsesi paras edustaja

Valintakokeiden kirjalliset osuudet ovat nyt kaukana takanapäin ja seuraavaksi on soveltuvuuskokeiden aika. Soveltuvuuskokeita järjestetään tällä ja ensi viikolla Turkuun sekä Jyväskylään opiskelemaan hakeville ja niiden avulla kirjallisessa kokeessa parhaiten menestyneistä hakijoista karsitaan n. puolet lopulta opiskelemaan tiedekuntaan. Tässä vaiheessa ei ole enää merkitystä yloppilastodistuksella tai kirjallisella kokeella, ainoastaan omalla suorituksella. Oikeastaan se, ettei millään muulla ole enää väliä, voi olla hieman pelottava ajatus.

Ajatus siitä, että karsiutuu soveltuvuuskokeissa itsensä vuoksi, tuntuu rajulta. Kuitenkin, kun soveltuvuuskoepäivänä tapaa kaikki muut hakijat, ymmärtää, että jokainen siellä oleva vaikuttaa todella hyvältä tyypiltä, ja kuka tahansa voisi olla yksi sisäänpääsijöistä. Jokainen soveltuvuusvaiheeseen polkunsa tampannut on älykäs, motivoitunut ja aivan varmasti monin puolin erittäin hyvä hakija. Ajatus omasta karsiutumisesta ei tunnu enää niin pahalta, sillä tietää, ettei menetä paikkaansa yhdellekään kehnolle hakijalle ja ymmärtää, miten vaikean tehtävän äärellä arviointia tekevät henkilöt ovat. Näin ainakin itse ajattelin, kun soveltuvuuspäivänä juttelin ja nauroin muiden hakijoiden kanssa.

Ole soveltuvuuspäivänä oma itsesi. Tuskin kannattaa tavoitella jotain, mitä kuvittelee arvioitsijoiden etsivän, sillä mitään sellaista ei todennäköisesti ole. Tuskin myöskään pystyisit olemaan tehtävästä toiseen johdonmukaisesti jotain, mitä et luonnostasi ole. Olet itsesi asiantuntija ja on paras näyttää vahvuudet, joita juuri sinulla on. Millaisena näet itsesi, kun olet parhaimmillasi? Pyri näyttämään se myös muille.

Soveltuvuuskokeissa asiaasi tärkeämpää on se, miten sen tuot esille. Kuunteletko muita? Otatko toiset huomioon keskusteluissa? Pysytkö aiheessa? Rohkaisetko muita keskusteluun? Näihin asioihin keskittyminen on helpompaa kuin miettiminen, mikä olisi paras, neuvokkain tai mieleenpainuvin vastaus tiettyyn kysymykseen. 

Hauskaa soveltuvuuspäivää, onnekkaimmillaan tutustut tuleviin opiskelu- ja työkollegoihisi ja elämän mittaiselle tarinalle on annettu alku!

Terveisin,
Karoliina

Kaikki tieto on sinussa

Valintakokeet ovat aivan nurkan takana ja jännitys, itsensä epäileminen ja pohdinta siitä, onko tehnyt tarpeeksi todennäköisesti useimmilla voimistuvat. Viimeiset päivät voivat olla raskaita, kun koittaa vielä painaa pienen pieniä asioita päähänsä, mutta samalla kuitenkin ajatukset jo karkailevat tulevaan kokeeseen ja omaan suoritukseen. Toisaalta haluaisi vielä viikon lisäaikaa lukemiseen (vaikka todellisuudessa mikään aika koskaan ei tunnu riittävältä), mutta toisaalta haluaisi heti jo pian kokeeseen, jotta pääsisi tavoitteessaan eteenpäin.

Jännitystä ei kannata pelätä, jokainen yliopistoon tosissaan hakeva kokee aivan samaa. Jännitys kertoo siitä, että asia on sinulle tärkeä ja todella haluat menestyä kokeessa. Jännitys korostaa asian merkityksellisyyttä, sillä koe kuvastaa monia haaveitasi ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Jyväskylässä varsinainen koeaika on jopa hieman turhan pitkä monivalintakokeelle, ja myös Joensuussa aikaa on riittävästi, jopa runsaasti. Ehdit istua, hengittää muutamia kertoja syvään ja rauhoittua ennen kuin alat vastata kysymyksiin. Kertaa mielessäsi nopeasti, mikä on motivoinut sinua koko kevään ajan, ja miksi haluat menestyä. Innostu siitä, että olet saanut tilaisuuden tavoitella haaveitasi ihan konkreettisesti!

Kun kysyt itseltäsi, oletko tehnyt tarpeeksi, voit vastata itsellesi, että olet. Ne, jotka eivät ole, tietävät sen kysymättäkin. Olet varmasti antanut itsestäsi ja ajastasi paljon aineiston opiskelulle, eikä kokeessa voida kysyä mitään, mihin et voisi tietää vastausta. Paina mieleesi: kokeessa ei voida kysyä mitään, mihin et voisi tietää lukemasi perusteella vastausta. Kaikki tieto on sinussa jo. Luota rohkeasti siihen, että voit löytää vastaukset itsestäsi, sillä mitään uutta sinun ei tarvitse enää oppia. Nauti jokaisesta hetkestä, kun huomaat onnistuvasi, sillä ne ovat niitä hedelmiä, joita olet kasvattanut koko kevään.

Menestystä valintakokeeseen!

Karoliina