Psykologian valintakoe ja tilastotiede

Miksi psykologian valintakokeessa vaaditaan tilastotieteen ymmärrystä?

Tilastotieteen osuus psykologian pääsykokeissa saattaa tulla yllätyksenä. Tämä on kuitenkin perusteltua, sillä tilastotiede kuuluu psykologian opintoihin merkittävissä määrin. Psykologia on tiede, joka pyrkii mittaamaan ja todentamaan ilmiöitään objektiivisesti ja yleistettävästi. Tämä tapahtuu hyödyntäen tilastollisia menetelmiä. Näin erotetaan psykologia niin kutsutusta keittiöpsykologiasta. Tilastollisten menetelmien osaaminen kuuluu ammattiin riippumatta siitä millä psykologian sovellusalalla työskennellään.

Aiempina vuosina tilastotieteen osuus on vaatinut pääsykoemateriaalien ja kokeessa jaettavan materiaalin hyvää ymmärtämistä ja soveltamiskykyä. Jännityksellä odotamme, että miten vaatimus tilastotieteen perusteiden ymmärryksestä tullaan huomioimaan osana julkaistavia valintakoemateriaaleja. Tämän postauksen pohdinnat perustuvat kokemukseen aikaisempien vuosien kokeista ja yliopistojen julkaisemiin tietoihin tämän vuoden kokeesta. 

Valintakokeeseen valmistautuminen tilastotieteen näkökulmasta

Valintakokeen rajalliseen aikaan nähden tilastotieteen tehtävät voivat olla työläitä. Tämän vuoksi asiat todella pitää osata ja ymmärtää, jotta voi täysipainoisesti käyttää ajan laskemiseen ja tehtävien ratkaisemiseen.

Valintakokeessa on hyvä valmistautua laskemista vaativiin tehtäviin, sillä opintopolussa on mainittu, että kokeessa saa käyttöön perustaskulaskimen eli ns.  nelitaskulaskimen. Yleensä nelitaskulaskin pitää sisällään toiminnot vain neljälle peruslaskutoimitukselle (plus, miinus, jako ja kerto) ja mahdollisesti neliöjuuritoiminnon. Tällainen laskin kannattaa ottaa käyttöön heti alusta asti ja pitää funktio- ja grafiikkalaskimet pöytälaatikossa. Kokeessa tottumattomuus laskimeen ja sen myötä tuleva hitaus voivat lisätä huomattavasti virheiden mahdollisuutta ja kuluttaa tärkeitä koeminuutteja hukkaan.

Pääsykokeeseen valmistautuessa on ensiarvoisen tärkeää hioa omaa laskurutiinia, jotta kallisarvoista koeaikaa ei mene hukkaan perusasioiden muisteluun. Lukuvaiheessa laskemisen avulla perusteiden ymmärtäminen ja oppiminen tapahtuu luonnollisesti. Esimerkiksi tilastollisten tunnuslukujen, kuten keskiarvon käsite on paljon helpompi ymmärtää, kun tietää miten se lasketaan.

 

Valmistautuminen materiaalien julkaisuun

Aiemmassa postauksessa oli hieman vinkkejä mitä kenties voi jo lukea ennen materiaalien julkaisua. Näiden lisäksi jäljellä olevan kahden viikon aikana voi ajatuksia ja suunnitelmia lähteä suuntaamaan jo voimakkaammin kohti 9.4. starttaavaa luku-urakkaa. Tässä kolme keskeisintä vinkkiä seuraaville viikoille:

• Tarkastele kalenteriasi ja raivaa tilaa opiskelulle: Kalenteria ei tarvitse saada täysin tyhjäksi muista asioista, mutta on silti mielekästä priorisoida neljäksi viikoksi valintakokeisiin lukua. Neljän viikon panostuksella on saavutettavissa huomattavia hyötyjä mielekkään opiskelupaikan ja tulevaisuuden ammatin kautta, joten on tärkeää miettiä minkä edelle pääsykokeisiin luku kannattaa laittaa. 

• Nuku, liiku, syö hyvin, tee kivoja ja mielekkäitä asioita: Itsestä huolehtiminen ja tasapainoinen vointi luo oppimiselle parhaat puitteet.  

• Laita hakemus mieluisaan yliopistoon 3.4.2019 klo 15.00 mennessä.

 

 

 

Advertisement

Psykalle 2019

Tavoitteena psykologian opinnot syksyllä 2019?

Joko olet aloittanut valintakokeeseen valmistautumisen? Tervetuloa psykalle.fi :n matkaan kohti psykologian opintoja! Tässä postauksessa kerrotaan miten voit alkaa valmistautumaan pääsykokeisiin. Opintopolku.fi tarjoaa kaiken olennaisen tiedon koulutusalaan, opiskelijavalintaan ja valintakokeisiin liittyen. Psykologiaa voit opiskella Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa. Psykologin ammattiin johtava koulutus on yhdistelmä psykologian kandidaatin ja psykologian maisterin tutkinnoista. Tiedätkö jo mihin yliopistoon aiot ensisijaisesti hakea opiskelemaan psykologiaa?  Tutustu ja vertaile eri yliopistoja rauhassa, niin saat parhaimman kuvan mitä yhtäläisyyksiä ja eroja yliopistojen välillä on.

 

Psykologian valintakoe 2019

Tänä keväänä psykologian valintakoeyhteistyössä ovat mukana Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot. Soveltuvuuskokeista on luovuttu kokonaan, eli opiskelupaikat jaetaan vain valintakokeen ja ylioppilaskokeiden pisteiden perusteella. Tämä on iso muutos verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin yhteistyötä ovat tehneet vain Helsingin, Tampereen ja Turun yliopisto Jyväskylän ja Joensuun yliopistojen pitäessä omat täysin erilliset valintakokeensa. Jyväskylän ja Joensuun kokeet ovat olleet hyvin erilaisia verrattuna valintakoeyhteistyön kokeeseen ja lisäksi Jyväskylässä ja Turussa on ollut käytössä soveltuvuuskokeet. Nyt yhteistyön myötä kaikki hakijat asettuvat aidosti samalle viivalle valintakoevaatimusten suhteen.

Opiskelijavalinnoissa puhaltavat voimakkaat muutoksen tuulet laajemminkin. Vuonna 2020 korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu siten, että todistusvalinta tulee olemaan isoin väylä opintoihin. Todistusvalinnan ohella valintakoe tulee jatkossakin olemaan vaihtoehtoinen tapa päästä opiskelemaan, mutta vaatimuksena valintakokeelle on, ettei se saa edellyttää pitkää valmistautumista. Voit lukea korkeakouluvalinnan uudistuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://minedu.fi/opiskelijavalinnat-ja-yhteistyo

Vaatimus siitä, ettei valintakoe edellytä pitkää ennakkovalmistautumista vaikuttaa jo tämän kevään psykologian pääsykokeessa. Valintakoemateriaalit julkaistaan 9.4.2019 eli vain kuukautta ennen pääsykoepäivää, joka on 7.5.2019. Toisin sanoen elämme jännityksessä huhtikuun alkuun asti, että millainen aineisto pääsykokeeseen tulee opiskeltavaksi. Aiemmasta poiketen edes tilastotieteen oppikirjaa ei ole ennakkoon julkaistu pääsykoemateriaalina.  

Valintamenettelyssä on lisäksi suuri rooli sekä ensikertalaisuudella että ylioppilaskokeiden arvosanoilla. Opiskelupaikoista iso osa on kiintiöity ensikertalaisille ja ensisijaisesti sisään valitaan ne, jotka menestyvät valintakokeen ja ylioppilaskokeiden perusteella laskettavien yhteispisteiden perusteella. Kun ensikertalaiskiintiön kaikki paikat on täytetty, siirtyvät kaikki hakijat samalle viivalle, josta paremmuusjärjestyksessä täytetään loput paikat jälleen ensisijaisesti yhteispisteet huomioiden.

Valintamenettelyn ja pääsykokeen uudistukset tekevät vaikeaksi spekuloinnin esimerkiksi pisterajoista ja yliopistojen välisistä eroista. Toisaalta opiskelupaikan varmistaakseen spekuloinnin sijaan kannattaa keskittyä huolelliseen kokeeseen valmistautumiseen.

 

Tietoa valintakoevaatimuksista ja siitä miten valmistautua

Jotta yllät parhaaseen suoritukseen pääsykokeessa on sitä varten valmistauduttava huolellisesti. Aikaisempina vuosina pääsykokeiden osaamistaso on ollut kova ja menestyäkseen materiaalien on täytynyt olla hyvin hallussa.

Opintopolun kuvauksissa kerrotaan, että koe edellyttää ”valintakoevaatimuksena olevan materiaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä.” Kuten kuvauksesta voi päätellä kokeessa vaaditaan laajempaa osaamista ja soveltamista kuin vain asioiden ulkoa muistaminen.

Ymmärrettävästi tämä kaikki herättää huolen siitä, että miten vain kuukauden valmistautumisaika materiaalien kanssa riittää. Kiinnostava kysymys on myös se, että miten voisi valmistautua kokeeseen jo ennen materiaalien julkaisua vai kannattako valmistautua mitenkään.

Yleisesti ymmärtämistä ja soveltamiskykyä olet luultavasti harjoitellut runsaasti aiemmissa opinnoissasi, arjessasi ja työelämässä. Keskeistä on myös kyky pystyä toimimaan jännittävässä koetilanteessa, jossa tehtäviä voi olla runsaasti suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Näitä voi harjaannuttaa huolehtimalla itsestä ja omasta hyvinvoinnista sekä pitämällä yllä hyvää motivoitunutta asennetta tulevaa valintakoetta kohtaan. Tämän lisäksi voit kuitenkin pohtia minkä verran ja millä tavoin koet tarpeelliseksi lukea ja opiskella jo ennen materiaalien julkaisua.

Tieteellistä ajattelutapaa ja tottumusta englanninkieliseen materiaaliin voit harjoitella lukemalla psykologian alan tutkimusartikkeleita, joita löydät esimerkiksi Psykologia-lehdestä. Näin tutustut tieteellisten tutkimusartikkeleiden rakenteeseen ja siihen miten tieteelliset tutkimustulokset rakentuvat.

Kokeesta on kerrottu myös, että valintakoe saattaa sisältää laskemista vaativia tehtäviä ja kokeessa saa käyttöön nelitaskulaskimen. Lisäksi on kerrottu, että tehtävät edellyttävät tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä sekä aineistojen tulkintaa. Aiempina vuosina tilastotieteen perusteiden sujuva hallinta ja soveltamiskyky ovat olleet keskeisessä asemassa. Tällä hetkellä ei voi kuin arvailla kuinka laaja-alaista ja syvää osaamista tämän asian suhteen kokeessa vaaditaan. Tästä riippumatta tilastotieteen perusteet ja nelitaskulaskimella laskeminen sekä laskurutiini ovat asioita, joita voi hyvin harjoitella. Tilastotieteen perusteita voi opiskella halutessaan useammasta eri lähteestä. Aiempina vuosina pääsykoekirjoina ovat toimineet Holopaisen ja Pulkkisen Tilastolliset menetelmät sekä Karjalaisen Tilastotieteen perusteet. 

Lisäksi valmistautua voi tutustumalla aikaisempien vuosien Helsinki-Tampere-Turku valintakoeyhteistyön kokeisiin, jotka löytyvät yliopistojen nettisivuilta mallivastauksineen.

Erityisesti edellä mainittuihin kohtiin voi suhtautua hyvää latausta virittävänä valmistautumisena ennen varsinaisten materiaalien julkaisua. Sekä Psykologia-lehteä lukemalla että tilastotieteen perusteisiin tutustumalla pääsee hieman tunnelmaan siitä mitä psykologian opiskelu yliopistossa tulee olemaan, sillä esimerkiksi tilastotiede on osa psykan opiskelijan arkea ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Vanhoihin valintakokeisiin tutustuminen puolestaan voi antaa suuntaa siitä millainen valintakoe toukokuussa saattaa olla vastassa.

 

Psykalle.fi tuotteet keväälle 2019

Psykalle.fi haluaa olla valmistautumisessa tukena koko kevään ajan. Ennen materiaalien julkaisua voit halutessasi opiskella tilastotieteen perusteita videoiden avulla. Videoilla on havainnollistavasti kerrottu ja laskettu auki tilastotieteen peruskäsitteitä perustuen Holopaisen ja Pulkkisen Tilastolliset menetelmät-kirjaan. Videoiden avulla voit rauhassa omaan tahtiin omaksua tilastotieteen perusasioita asiantuntevassa opetuksessa. Näin sinulla on valintakoemateriaalien julkaisuun mennessä jo hyvä ymmärrys tilastollisten menetelmien perusteista. Lisäksi käytössäsi on harjoitusmonivalintoja tilastotieteen perusteisiin liittyen, joilla voit testata osaamistasi tilastotieteen suhteen.

Pääsykoemateriaalien julkaisun jälkeen tullaan julkaisemaan harjoitusmonivalintoja tämän vuoden pääsykoemateriaaleista, jolloin pääset todella testaamaan omaa osaamistasi jo ennen pääsykoetta. Kaikki psykalle.fi materiaalit ovat verkkovälitteisiä, joten voit opiskella missä vain ja milloin vain sinulle sopii.

Lisäksi psykalle.fi:n somekanavat tulevat tarjoamaan vinkkejä ja kannustusta pääsykoekevään aikana, joten peukuta, seuraa ja tykkää meistä Facebookissa ja Instagramissa! 

Millaista psykan opiskelu käytännössä on?

Osalla teistä on varmasti jo kokemusta yliopisto-opiskelusta muiden alojen opinnoista tai avoimesta yliopistosta, mutta suoraan toisen asteen koulutuksesta tulevia mietityttää usein se, minkälaista psykologian opiskelu käytännössä on. Nyt siis ajattelin hieman avata omia kokemuksiani siitä, minkälaista opiskelu on ja mitä opintoihin kuuluu. Omat kokemukseni perustuvat Jyväskylän psykologian opintoihin, ja yliopistoittain on eroja kurssitarjonnassa. Pääpiirteittäin opinnot ovat kuitenkin melko samanlaiset.

Psykologian opintoihin kuuluu sekä teoriaopintoja että käytännönläheisempiä työelämään valmentavia opintoja. Psykologian perus- ja aineopinnoissa, jotka opiskellaan ensimmäisinä opiskeluvuosina, perehdytään laajasti alan teoriaan. Opiskelu on melko perinteistä: luentoja, tenttejä, esseitä ja oppimispäiväkirjoja. Nykyään osa luennoista järjestetään verkkoluentoina, jolloin luentoa voi halutessaan katsoa vaikka kotisohvalta käsin. Kirjallisuutta on sekä suomeksi että englanniksi.

 

 

Loppuvaiheen teoriakursseilla samoihin teemoihin pääsee tutustumaan vielä syvällisemmin. Itse olen tänä vuonna ollut muun muassa kliinisen psykologian kurssilla, missä olen päässyt seuraamaan psykoterapiatapaamisia ja kirjoittamaan tapausselostetta. Kehityspsykologian syventävällä teoriakurssilla taas haastattelin erästä ihmistä, ja peilailin hänen kehitystään teorioihin. Näin teoriaosaaminen on syventynyt käytännön kautta.

Yliopistossa opetellaan myös tekemään tutkimusta. Kursseilla opitaan tiedonetsintää, tieteellistä kirjoittamista sekä erilaisia tutkimusmenetelmiä, ja taidot pääsevät käytäntöön kandidaatin tutkielmaa ja gradua kirjoittaessa. Tutkiminen ei ole koskaan ollut oma intohimoni, mutta mielenkiintoinen lukuvuosi gradun parissa on herättänyt pienen innostuksen kipinän myös sitä kohtaan.

 

 

Opintoihin kuuluu myös vapaavalintaisia opintoja ja sivuaineita, joiden tarjonta vaihtelee yliopistoittain. Psykologian valinnaisissa opinnoissa olen opiskellut muun muassa geropsykologiaa ja kriisipsykologiaa. Vapaavalintaisten psykologian opintojen lisäksi saa opiskella mitä tahansa yliopiston tarjonnasta, tai jopa ottaa opintokokonaisuuksia muista yliopistoista. Itse olen lukenut psykologian ohella kasvatuspsykologiaa, ranskaa, kauppatieteitä sekä henkilöstöjohtamista.

Teoreettisen opiskelun lisäksi opintoihin kuuluu myös käytännönläheisempiä juttuja, jotka suurimman osan mielestä ovat niitä mielenkiintoisimpia. Ensimmäiset ammattiin valmentavat opinnot alkavat jo heti opintojen alussa, vaikka ne enemmän painottuvatkin opintojen loppuvaiheeseen. Kursseihin kuuluu muun muassa psykologin työelämään tutustumista ja haastattelutaitojen harjoittelua. Loppuvaiheen opintoihin kuuluu kursseja psykoterapista ja interventiosta sekä arviointimenetelmistä, kuten esimerkiksi työkyvyn tai mielenterveyden arvioinnista. Viimeisenä vaiheena opintoihin kuuluu 5 kuukauden mittainen harjoittelu jossain psykologian alan työpaikassa.

Kaiken kaikkiaan opiskelu on ollut todella mielenkiintoista ja monipuolista. Mitä pidemmälle opinnot ovat menneet, sitä mielenkiintoisemmaksi aiheet ovat käyneet. Jos haluat perehtyä tarkemmin eri yliopistojen opintoihin, voit etsiä opinto-oppaita yliopistojen nettisivuilta. Esimerkiksi täältä löydät Tampereen psykologian opinto-oppaan ja täältä Helsingin.

Siinä lyhyt tiivistys siitä, mitä kaikkea opinnot pitävät sisällään. Jos herää kysymyksiä niin laita kommenttia tai viestiä!

– Anna

Näin itse luin: sosiaalinen tuki

Huomasitteko jo, että Psykalle.fi:n harjoitusvalintakokeet Jyväskylän koetta varten ovat ilmestyneet? Sitten vain testaamaan osaamistaan ja harjoittelemaan! Jos vielä epäilet kokeiden hankkimista, niin voit testata palvelua 12 ilmaisen kysymyksen avulla. HTT-kokeen harjoituksia saadaan vielä hetki odottaa, mutta nekin tulevat pian käyttöönne.

Itse tein pääsykokeisiin valmistautuessani kuusi Psykalle.fi -harjoituskoetta pitkin kevättä. Ensimmäiset tekemäni kokeet toivat esiin niitä kohtia, jotka eivät vielä itsellä olleet hanskassa ja vaativat harjoitusta, ja viimeiset toivat uskoa omaan osaamiseen. Itse koin kokeet todella hyödyllisiksi ja suosittelen niitä kaikille, sillä mielestäni tehokkainta on kerrata asioita siinä muodossa kuin niitä kokeessakin testataan – eli esseekokeeseen valmistautuessa kannattaa harjoitella esseevastauksen kirjoittamista, ja kun taas valmistautuu monivalintakokeeseen, kannattaa tehdä mahdollisimman paljon monivalintoja.

Tästä päästäänkin aasinsiltana Näin itse luin -postaussarjan toiseen osaan, eli sosiaaliseen tukeen. Ensimmäisen osan voit tsekata täältä. Sosiaalisella tuella tarkoitan siis kavereiden hyödyntämistä pääsykokeisiin valmistautumisessa! Itselleni tällä oli valtava merkitys erityisesti tilastoa opiskellessa. Tapasimme kahden kaverini kanssa viikottain tilaston opiskelun merkeissä (ryhmämme supercool nimi oli Tilastotaiturit), ja kävimme kirjan luku luvulta läpi. Myöhemmin treenasimme myös artikkeleita yhdessä. Oli hyvä käydä hankalia kohtia yhdessä läpi ja saada selvyyttä sellaisiin kohtiin, joita olimme ymmärtäneet eri tavoilla. Ilman yhteistä läpikäyntiä tuollaiset asiat olisivat jääneet kokonaan huomaamatta! Opetimme myös joitain artikkeleita toisillemme, sillä asioiden selittäminen on tehokas tapa oppia ja tuo monipuolisuutta lukemiseen. Moni saattaa ajatella, että yhdessä lukiessa syntyy ikävä kilpailuasetelma. Me kuitenkin pidimme toisillemme myös motivaatiopuheita ja suhtauduimme hommaan sillä asenteella, että pääsemme kaikki sisään – niin kuin sitten kävikin.

Hyödyllisintä yhdessä lukemisessa oli ehdottomasti monivalintojen tekeminen toisillemme. Jo kysymysten laatiminen itse on todella opettavaista, sillä silloin tulee kiinnitettyä huomiota pieniin yksityiskohtiin sekä siihen, millaisista asioista monivalintakysymyksiä voi ylipäätään tehdä. Parasta oli tietysti päästä tekemään kaverin laatimia monivalintoja. Jokainen saattaa kiinnittää huomionsa materiaalissa hieman eri asioihin ja tehdä näin hieman erilaisia kysymyksiä, mikä taas auttaa huomaamaan erilaisia asioita. Kävimme monivalinnat yhdessä läpi tapaamisilla, mikä myös edisti oppimista. Jos siis olet tähän asti lukenut yksinäsi, suosittelen ehdottomasti kokoamaan muutaman kaverin porukan kasaan lukemista varten! Jos omassa tuttavapiirissä ei ole muita psykalle hakijoita, niin lukukavereita voi löytää esimerkiksi keskustelupalstoilta. Vaikka fyysisesti tapaaminen ei onnistuisikaan, niin ryhmää voi hyödyntää vaihtamalla monivalintoja.

Lukemisessa voi toki koittaa hyödyntää myös niitä kavereita, jotka eivät hae opiskelemaan. Asioiden selittäminen ihmiselle, joka ei tiedä niistä mitään, on tehokas tapa oppia (olettaen että joku jaksaa kuunnella). Kaverin voi myös värvätä suullisesti tenttaamaan materiaalien asioita. Ainakin omasta mielestäni parasta on opiskella asioita mahdollisimman monipuolisesti eri tavoilla, jotta ne tarttuvat mieleen ja vaihtelun vuoksi. Kaikki keinot kannattaa siis ottaa käyttöön!

Lukemisen iloa!
– Anna

Näin itse luin: ennen artikkeleita & tilasto

Tänään vuorossa on uuden postaussarjan ensimmäinen osa! Näin itse luin -sarjassa kerron omia kokemuksiani lukemisesta. Näistä postauksista kannattaa kerätä talteen parhaat vinkit valmistautumiseen. Helsinki-Turku-Tampere -kokeen materiaalin ilmestymiseen on vielä noin kuukausi aikaa, Jyväskylän materiaaliin enää reilut pari viikkoa. Nyt onkin luvassa hieman asiaa siitä, mitä ennen materiaalien ilmestymistä voi ja kannattaa tehdä. Yksi keskeinen asia on tietenkin tilaston lukeminen, joten myös Joensuuhun tähtäävien kannattaa ottaa tästä postauksesta vinkit talteen.

 

Tutustu tieteellisiin artikkeleihin tekstilajina. Tulevasta materiaalista ei voi varmaksi tietää sen tarkemmin, mutta ainakin aikaisempina vuosina valintakoemateriaalit ovat olleet tieteellisiä artikkeleita. Jos ei ole aiemmin lukenut tämän tyyppisiä artikkeleita, niiden lukeminen voi aluksi tuntua haastavalta. Siksi niihin kannattaa perehtyä jo ennen varsinaisen materiaalin julkistamista. Pääsykoeartikkelit ovat yleensä olleet peräisin Psykologia -lehdestä, joita voit löytää kirjastosta. Silmäile muutamia artikkeleita läpi ja perehdy niiden rakenteeseen.

 

 

Tee alustava aikataulu. Varsinaisen lukusuunnitelman voi tehdä vasta materiaalin ilmestyttyä. Silti jo tässä vaiheessa kannattaa vilkaista kalenteria kevään osalta ja miettiä aikataulutusta. Paljonko aikaa lukemiselle todellisuudessa on? Onko kevään aikana reissuja tai muita menoja, jotka täytyy ottaa huomioon lukuaikataulussa? Teetkö kevään aikana töitä tai opintoja? Jos vain mahdollista, loppukevät kannattaa pyhittää pelkästään pääsykoelukemiselle.

 

TILASTO

Valmistautumisaika materiaalin kanssa on niin lyhyt, että tilaston lukemiseen ei enää siinä vaiheessa pitäisi käyttää paljoa aikaa. Ihannetilanne on, että tilasto on jo hyvin hanskassa muun materiaalin ilmestyessä, ja loppukeväästä sitä tarvitsee enää vain kertailla. Toisaalta tilaston lukeminen voi myös tuoda mukavaa vaihtelua muuhun materiaaliin, joten joillekin voi myös sopia tilaston ja muun materiaalin lukeminen rinnakkain. Tilaston lukeminen ennen muun materiaalin ilmestymistä on tärkeää erityisesti niille, jotka eivät ole opiskelleet pitkään aikaan. Opiskeluarkeen ja -rytmiin tottuminen voi viedä hetken, joten totuttelu on hyvä aloittaa ajoissa.

 

 

Tilaston lukemisessa tarvitaan niin ymmärtämistä kuin ulkoaopettelua. Erityisesti Helsingin, Turun ja Tampereen kokeessa asian todellinen ymmärtäminen on tärkeää, sillä kokeessa on laskutehtäviä. Jyväskylän ja Joensuun kokeissa kysymykset ovat monivalintaa, joten periaatteessa pelkällä ulkoa opettelullakin voi selvitä. Ymmärtäminen kuitenkin helpottaa asioiden muistamista, joten jokaisen kannattaa pyrkiä ymmärtämään tilastotieteen kiemuroita. Vaikeisiin kohtiin kannattaa kysyä apua, jotta varmasti oppii. Joskus tilaston asiat eivät aukea, vaikka saman kappaleen lukisi viisitoista kertaa. Silloin avuksi voi ottaa esimerkiksi Psykalle.fi -videovalmennuksen, jossa asiantunteva opettaja selittää asiat ymmärrettävästi.

Helsinki-Turku-Tampere -kokeeseen lukeville kirjan tehtävien sekä netistä löytyvien vanhojen kokeiden tehtävien tekeminen on todella tärkeää. Myöskään Joensuun ja Jyväskylän kokeisiin valmistautuvien ei kannata ohittaa kirjan tehtäviä, vaikka koe onkin monivalintaa. Varsinkin, jos tilastomatematiikka on aivan uutta, kirjan tehtävät auttavat ymmärtämään asiaa ja näin muistamaan paremmin. Tehtävien tekeminen myös auttaa muistamaan kaavoja. Helsinki-Turku-Tampere -kokeessa kaavojen muistaminen on tärkeää, sillä vaikka kokeessa jaetaan kaavaliite, osa niistä on vääriä. Itse yritin opetella kaavoja myös eräänlaisen “muistipelin” avulla. Kirjoitin kaikki kaavat paperille, ja liimasin niiden päälle tarralaput, joissa oli kaavan nimi. Laitoin muistipelin seinälle, jolloin saatoin aina silloin tällöin muistella tiettyä kaavaa ja kurkata lapun alta, menikö oikein.

Erilaiset muistipeli- ja flash card -sovellukset ovat erityisen hyödyllisiä kertausvaiheessa. Sovelluksia löytyy netistä pilvin pimein, ja niillä voi saada mukavaa vaihtelua lukemiseen. Sovellusten avulla tilastoa voi kerrata vaikka bussia odotellessa.

Kaipaatko lisää konkreettisia vinkkejä siitä, miten tilastoa kannattaa lukea? Ota käyttöön viikottaiset valmennusviestit. Valmennusviestit on suunnattu eri kaupunkien kokeille, joten saat juuri sinua hyödyttävää apua lukemiseen. Lisäksi pääset mukaan foorumille, jossa voit kysyä opettajiltamme kaikki mietityttävät kysymykset.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli sulle hyötyä!
– Anna

 

Oma polkuni psykalle

Moi!
Kun itse lukioikäisenä pohdin tulevaisuuttani, janosin tietoa siitä, miten muut olivat alavalintansa tehneet ja kuinka he olivat päässeet opiskelemaan. Koska itse koin silloin muiden alavalintaa koskevat tarinat niin mielenkiintoisina ja hyödyllisinä, päätin kirjoittaa sellaisen teille nyt, kun noista päätöksistä on itsellä jo useampi vuosi aikaa. Tässä siis tiivistetty tarina siitä, millainen minun polkuni psykalle on ollut.

---

Ensi kerran ajatus psykologin urasta nousi mieleeni, kun 15-vuotiaana katsoin ystävieni kanssa elokuvan Oikeanlaista kemiaa, jossa nainen käy juttelemassa avioerostaan terapeutilla. En muista elokuvaa sen tarkemmin, mutta muistan ajatuksen, joka siitä jäi: minäkin haluan istua nojatuolissa ja ratkoa ihmisten kanssa heidän ongelmiaan! Ehkä en silloin suoranaisesti tiennyt, että juuri psykologia tulisi olemaan alani, mutta tiesin, että haluan tulla tekemään töitä ihmisten parissa heitä auttaen.

Lukioon päästyäni menin psykologian kursseille heti kun se vain oli mahdollista. Lukion kursseilla kiinnostukseni psykologiaa kohtaan vakavoitui. Ymmärsin, että psykologia on huomattavasti monipuolisempi ala kuin mitä olin kuvitellut, ja kiinnostukseni syveni entisestään. Lukioikäisenä pallottelin kuitenkin vielä muitakin uramahdollisuuksia, ja harkitsin muun muassa kauppatieteiden tai matkailun opiskelua. Vieraillessamme yliopistoilla ja Studia-messuilla imin itseeni tietoa kaikista näistä aloista. Valinnanvapaus ja mahdollisuuksien paljous oli kiehtovaa, mutta toisaalta se aiheutti myös paljon stressiä. Mitä jos valitsisin väärin? Mitä jos en pääsisikään opiskelemaan sitä alaa, mitä haluaisin? Olin muutenkin epävarma siitä, mitä tekisin lukion jälkeen. Pitäisikö pyrkiä samantien opiskelemaan vai pitää välivuosi? Lähtisinkö ulkomaille, tekisinkö töitä vai opiskelisinko? Lopulta abikevään koittaessa vuonna 2014 olin kuitenkin jo tehnyt päätöksen: pyrkisin opiskelemaan psykologiaa.

 

18-vuotiaalle itselleni haluaisin sanoa, että tulevaisuudesta ei tarvitse ahdistua – kaikki järjestyy! Kuva: Miia Kilpiö

Minulla oli kova hinku päästä pois kotikaupungistani Jyväskylästä, joten hain ensisijaisesti psykologialle Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Pääsykokeiden vaikeus kuitenkin kauhistutti minua, joten hain varalta myös Jyväskylään. Luin vähän molempiin pääsykokeisiin, mutta kirjoitusten jälkeen voimavarani eivät riittäneet. Tiesin jo pääsykokeissa, etten tulisi pääsemään sisään. Niinpä aloin jo kesän alussa miettiä, mitä tekisin tulevana lukuvuonna ennen kuin hakisin uudestaan. Harkitsin au pairiksi lähtemistä sekä töiden tekemistä, mutta lopulta päätin, että haluan jo päästä aloittamaan psykologian opinnot. Olin nähnyt jossain mainoksen Alkio-opistosta, jossa psykologian perusopintoja pääsisi tekemään avoimen yliopiston kautta, ja päätin hakea sinne.

Niinpä vietin välivuoden Alkio-opistolla Korpilahdella. Tein psykologian perusopinnot, sivuaineena kasvatuspsykologian perusopinnot sekä pakollisia kielten ja viestinnän sekä tilastotieteen kursseja. Mielipiteeni siitä, mihin yliopistoon hakisin, vaihteli kuin tuuliviiri. Olin hakemassa milloin Helsinkiin ja Tampereelle, milloin Joensuuhun. Vuoden vaihtuessa olin kuitenkin varma siitä, että haluaisin hakea Jyväskylään, ja sitä päätöstä en ole katunut. Keväällä luin tiiviisti pääsykokeisiin, ja myös opistolta sai siihen tukea. Tällä kertaa keskityin vain ja ainoastaan Jyväskylän kokeeseen, enkä hakenut muualle. Tein keväällä myös Psykalle.fi -harjoituskokeita, ja koin ne todella hyödyllisiksi ja motivoiviksi, sillä ne auttoivat arvioimaan omaa tasoa.

 

Teetä ja tilastotiedettä

Pääsykoepäivä oli yksi elämäni jännittävimmistä. Minulla oli hyvä fiilis, sillä olin lukenut todella paljon, mutta en silti uskaltanut arvata, pääsisinkö eteenpäin vai en. Kun sitten eräänä kesäkuun päivänä kutsu soveltuvuuskokeisin tipahti postiluukusta, olin haljeta onnesta. Koin, että vaikein osuus oli nyt ohi ja aloin henkisesti valmistautua soveltuvuuskokeisiin. Myös soveltuvuuskokeet jännittivät, mutta varsinkin jälkikäteen ajateltuna se oli todella mielenkiintoinen ja mukava päivä. Vaikka koin soveltuvuuskokeiden menneen melko hyvin, en uskaltanut ajatella asiaa sen enempää. Heinäkuussa koitti se päivä, josta olin haaveillut koko kevään – luin Opintopolusta, että minut oli valittu Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan psykologiaa.

Ja niin syksyllä 2015 aloitin opinnot unelmieni alalla.

---

Yliopistolla olen jutellut monien opiskelukavereiden kanssa siitä, miten he ovat päätyneet opiskelemaan psykaa. Olen huomannut, että polkuja on niin monta kuin on opiskelijoitakin. Joku tulee lukiosta, toinen ammattikoulusta. Joku on tiennyt lapsesta asti haluavansa tälle alalle, toisella on jo toinen korkeakoulututkinto alla. Joku on hakenut psykalle kerran, toinen viisi kertaa. Kaikilla on oma polkunsa. Lukioikäiselle itselleni haluaisin sanoa sen, että omasta tulevaisuudesta ei tarvitse ahdistua. Vaikka kaikki ei menisi juuri niin kuin on suunnitellut, kaikki järjestyy.

Toivottavasti tästä tarinasta oli hyötyä ja tsemppiä sulle! Jos heräsi jotain ajatuksia tai kysymyksiä niin niitä voit jättää kommenttiboxiin.

Mukavaa loppuviikkoa!
– Anna

Psykalla 2012-2017 pt. 2

Viime postauksessa kerroin kolmesta ensimmäisestä opiskeluvuodestani psykalla ja tällä kertaa jatkan tarinani tähän päivään. Yleensä vappu enemmän tai vähemmän päättää lukuvuoden, joten mikä olisikaan otollisempi hetki koota vielä viimeisimmätkin vuodet!

Jyväskylän yliopistossa gradu kirjoitetaan perinteisesti neljännen lukuvuoden aikana, jolloin varmistutaan siitä, ettei se jää roikkumaan ja hidastuttamaan valmistumista. Kyseiselle vuodelle ei ole paljoa muita opintoja, joten tavallisesti gradun saakin pakettiin tehokkaasti lukuvuoden aikana. Tutkielma on myös helppo puuhata heti kandin jälkeen, ku kerran on päässyt hyvin vauhtiin tieteellisen kirjoittamisen suhteen. Näin myös itse tein. Kirjoitin parini kanssa gradun neljäntenä vuonna ja kävin sen lisäksi tekemässä pari kehityspsykan kirjatenttiä ja yhden neuropsykan kurssin. Kalenterissa oli todella paljon väljyyttä läpi vuoden ja neljäs opintovuosi olikin aikataulullisesti kevyin kaikista.

Kalenterin näennäisen tyhjyyden vuoksi päädyin hakemaan opintojen ohelle tutkimusavustajan töitä ja pääsinkin mukaan laajaan tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan lasten lukemisen ja laskemisen sujuvuuden kehitystä ensimmäiseltä luokalta kolmannelle. Työnkuvaani kuului käydä eräällä alakoululla yksilötestaamassa lapsia, tarkistaa tuloksia ja koodata niitä tutkittavaan muotoon. Samat työt ovat jatkuneet tähän päivään asti ja niiden kautta olen oppinut melkein enemmän kuin yhdelläkään kurssilla. Kun näkee ilmiöitä käytännössä ja pääsee puuhailemaan lasten kanssa, kaikki tieto oppimisvaikeuksista, kouluvalmiuksista ja lasten kehityksestä konkretisoituu ja kirkastuu. Jos vain ikinä teille tarjoutuu mahdollisuus tehdä tutkimusavustajan töitä, tarttukaa siihen!

Viides opiskeluvuoteni on ollut ylivoimaisesti mielenkiintoisin ja opettavaisin. Jyväskylän opetussuunnitelmassa viidennelle vuodelle on aikataulutettu kaikki ammattiin valmistavat kurssit (kurssit, joilla opiskellaan psykologisia testimenetelmiä) syksyyn ja kevääksi harjoittelu, jonka jälkeen valmistutaan kesällä. Itse päädyin siirtämään oman harjoitteluni vasta tulevalle syksylle, joten ammatillisten opintojen jälkeen tämä kevät on opintojen puolesta ollut hieman hiljaisempi.

Syksyn opinnot konkretisoivat aikaisemmin opiskeltua teoriaa mainiosti ja todensi sitä, kuinka lähellä ammattilaisuutta alamme todella olla. Luennoilla opiskelimme erilaisia testejä, harjoittelimme niiden käyttöä tutkimushenkilön kanssa (harjoitushenkilö oli tutun tuttu tms.) ja lopuksi kirjoitimme lausunnon, joka tiivisti tutkimusrupeamamme. Keväällä suuri osa opiskelukavereistani lähti harjoitteluun ja itse jäin vielä viimeistelemään omia opintojani Jyväskylään. Tein alkuvuodesta orientoivan harjoittelun, joka on viiden opintopisteen kurssi, jonka aikana voi tutustua psykologin ja sidosryhmien työhön sivusta seuraillen. Seurasin kolme viikkoa koulu- ja neuvolapyskologin, terveydenhoitajien, puhe- ja toimintaterapeuttien sekä sosiaalityöntekijöiden ja kuraattorien työtä. Lisäksi opiskelin keväällä perheterapiaa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja kävin oppimisvaikeuksien kuntoutuskurssin sekä tein toista orientoivaa harjoittelua Niilo Mäki Instituutissa, joka on myös ainakin Jyväskylän pääsykoeartikkeleissa vilahtanut. Näiden lisäksi olen tehnyt töitä Psykalle.fi parissa sekä jatkanut tutkimusavustajana sujuvuushankkeessa.

Kaikki se käytännöllisyys, joka on ollut opinnoissa viidentenä vuonna läsnä, on ollut korvaamatonta. Seuraavaksi edessäni on harjoittelu, jossa pitäisi pystyä hyödyntämään kaikkea aikaisemmin opittua ja omaksumaan nopeasti uutta samalla, kun koittaa jotenkin olla avuksi ihmisten todellisissa tapauksissa. Kuulostaa hurjalta. Kuitenkin kaiken sen perusteella, mitä olen oppinut viimeisen vuoden aikana, koen olevani jotakuinkin valmis ainakin yrittämään. Opintojen ensimmäiset vuoden eivät tee kenestäkään psykologia, mutta ne opettavat näkemään asiat monelta eri kannalta ja saavat arvostamaan kaikkien yksilöllisyyttä. Viimeiset vuodet tuovat jo joitakin työkaluja tulevaan työhön, mutta suurin oppiminen tapahtunee harjoittelussa, josta on aikanaan hyvä ponnistaa psykologiksi.

Kaiken kaikkiaan opintoni ovat olleet yksi iso kasvamisen paikka. Alkuvuosien hämmennys kurssien ja muiden suhteen kuvaa hyvin sitä ihmettelyä, jota tein myös omassa 20-vuotisessa elämässäni. Nyt viisi vuotta myöhemmin olen saanut opinnoista paljon valmiuksia työhön, mutta eniten on opettanut kaikki opintojen ympäriltä. Kun pääsette opiskelemaan, tehkää paljon muutakin kuin kursseja toisensa perään.

Ja nyt, monsteritekstin päätteeksi; ILOISTA VAPPUA KAIKILLE!

Terveisin,
Karoliina

Psykalla 2012-2017 pt. 1

Tällä ja seuraavalla kerralla ajattelin kertoa siitä, miten olen käyttänyt omat opiskeluvuoteni. Pääsykoekevät etenee vauhdikkaasti, mutta kuinka moni todella tietää, mitä valintakokeista selviytymisen jälkeen yliopistossa mahdollisesti tapahtuu? Itse en ainakaan tiennyt. Tiesin vain, että haluan opiskella psykaa ja sillä hyvä.

Lukion jälkeisestä välivuodesta huolimatta en ollut käynyt mitään kursseja avoimessa yliopistossa etukäteen, joten aloitin psykan opinnot 2012 täysin tyhjältä pöydältä. Ensimmäisenä eli fuksivuonna käydään psykan perusopinnot (kehitys-, neuro-, persoonallisuus-, ja kliininen psykologia 1 sekä psykologian tutkimusmenetelmät), joitakin pakollisia yleisopintoja ja aloitellaan sivuainetta. Olin melko pihalla koko yliopistosysteemistä ja istuin oikeastaan niillä kursseilla, millä kaveritkin sen enempää miettimättä asiaa. Kävin myös joitakin satunnaisia kursseja, jotka vain kuulostivat mielenkiintoisilta. Tärkeimpänä muistona fuksivuodelta on opintojen sijaan ystävät, opiskelijatapahtumat ja niiden jälkeiset huuruiset luentopäivät, joiden muisto saa tämän vanhuksen värisemään kauhistuksesta.

Kun toinen opiskeluvuosi alkoi 2013, olin raapinut kasaan moninaisen joukon opintopisteitä, mutten esim. sivuaineen alkua laisinkaan. Aloin käydä erityispedagogiikan perusopintoja, jotta saisin siitä yhden lyhyen sivuaineen. Toisen sivuaineen sain myöhemmin onneksi hieman varkain, kun tajusin, että voin koota satunnaisesti käymistäni kursseista filosofian ja politiikan tutkimuksen sivuainekokonaisuuden. Erityispeda tuki erinomaisesti psykologian opintoja ja filosofian ja politiikan opinnoissa opin paljon akateemisesta ajattelusta ja tieteestä. Nämä tiedot ja taidot ovat auttaneet katselemaan myös nykymaailmaa ja muita ihmisiä monipuolisemmin, mikä lienee psykologin työssä tärkeä taito. Sivuaineiden lisäksi suoritin psykan aineopintoja (perusopintojen kakkoskurssit, työ- ja organisaatiopsykologia, kogntiviinen psykologia ja neurotiede ja geropsykologia), joiden kautta pääsi hieman syvemmälle omaan alaan.

Monipuolisista opiskelujutuista huolimatta toisen vuoden kevätlukukausi on jäänyt mieleeni muista kuin opinnollisista syistä. Tulin silloin valituksi Stimuluksen vuoden 2014 hallitukseen tapahtumavastaavaksi, mikä tarkoitti paljon ja paljon juhlien, iltamien, tempausten ja muiden erilaisten tapahtumien järjestämistä. Pesti jatkui kesän yli vuoden 2014 loppuun, eli kolmannen opiskeluvuoden puoliväliin asti. Tästä kokemuksesta olisi todella paljon sanottavaa, mutta se vaatisi asiasta jo oman postauksensa. Nyt tyydyn vain toteamaan, että hallitusrupeama oli todella opettavainen ja kannustan kaikkia tutustumaan omien opintojen aikana ainejärjestö- tai osuuskuntatoimintaan. Sen lisäksi, että sitä kautta saa parhaimmillaan elinikäisiä ystäviä, oppii sellaisia taitoja, joita tarvitaan työtantereella, mutta joita ei opeteta yliopiston puolesta. Jos joku haluaa tietää tästä lisää, vastaan mielelläni kommenteissa aiheeseen!

Kolmas opiskeluvuosi oli ylivoimaisesti opintojeni tylsin. Kävin kielten kursseja, tutkimuskursseja, pahamaineisen tilastomenetelmien jatkokurssin (kavereiden kesken Jatkosota) ja kirjoitin kandidaatin tutkielmani parini kanssa (Jyväskylässä opinnäytteet tehdään pareittain). Kolmantena vuonna en käynyt yhtäkään varsinaista psykologian kurssia, mikä söi hieman myös opiskelumotivaatiota. Kyseisestä vuodesta ei tunnu jälkipolville jääneen paljoakaan kerrottavaa, eh.

Jotta tämä postaus ei venyisi aivan loputtomaksi, jatkan oman matkani kertaamista seuraavassa kirjoituksessa. Opintojeni parhaat kokemukset ovat vasta loppupuolella!

Terveisin,
Karoliina

Tällaista psykalla on

Kysyin eilen rakkaimmilta opiskelukavereiltani, miten he kuvailisivat opiskeluvuosiaan psykalla – mikä on ollut kivaa, miksi kannatti pänttää hullun lailla pääsykokeeseen ja mitä he eivät vaihtaisi? Vastaukset eivät olleet kovin yllättäviä, mutta sitäkin suurempia nuoren ihmisen elämän kannalta.

Tulosten mukaan jokainen vastanneista (n = 4) nosti opiskeluvuosien parhaaksi anniksi ystävät, joiden kanssa on saanut jakaa niin suuret ja kurjat kuin pienet ja sitäkin iloisemmat kokemukset. 50% vastanneista mainitsi jonkinlaisen opintoihin liittyvän ajoittaisen panikoinnin, mutta toisaalta 50% piti tärkeänä myös koettua hauskanpitoa (ja sitähän yliopistossa riittää!). Neljäsosalle kyselyyn osallistuneista kasvaminen ihmisenä ja elämän oppiminen tenttikirjojen ulkopuolelta oli yliopisto-opintojen suurin anti. 75% osallistuneista kertoi opiskeluajan olleen vaatimattomasti heidän elämänsä parasta aikaa ja ainutlaatuinen mahdollisuus oppia äärettömän mielenkiintoisesta alasta sekä tutustua tuleviin kollegoihin. Vastanneista ¼ kertoi, että on saanut rohkeutta tehdä haluamiaan valintoja ja ¼ oli kiitollinen siitä, että crazybailaamisen ohella on pystynyt puhumaan myös elämän isoista asioista. 100% kyselyyn osallistuneista ei vaihtaisi opiskeluvuosiaan tai valittua alaa mihinkään.

Psykalla on hyvä olla ja väitän, että kanssaopiskelijat saavat sen aikaan, kuten on todistettu myös edellä kuvatussa kyselytutkimuksessa. Kun saa olla osa yhteisöä, jossa on naurua, nokkeluutta ja hulluutta, voi tuoda esiin myös omaa hulluutta, harmautta ja epävarmuutta. Elämän värien tasapaino on näin taattu.

Tämän kirjoituksen piti kertoa, millaista psykologian opiskelu voi olla ja siitä tämä kertoikin. Psykologian opiskelu on jokaiselle enemmän tai vähemmän matka itseensä sekä muihin ihmisiin. Opiskellessa ihmismielen asiantuntijaksi ei voi välttyä pohtimasta itsekseen myös oman elämän asioita, mutta parhaat kokemukset syntyy kuitenkin ihmissuhteissa, joita psykalta takuulla löytyy.

 

Terveisin,
Karoliina