Materiaalit ovat vihdoin täällä ja luvassa on innostavia ja kiinnostavia artikkeleita psykologian alalta! Löydät omasi esimerkiksi täältä. Materiaalina toimii viime vuosilta tuttu artikkelikokoelma: yhdeksän psykologian artikkelia sekä tilastotieteen materiaali, joka koostuu tiivistelmästä keskeisiä tilastollisia menetelmiä sekä vanhoista valintakoetehtävistä.
Lukusuunnitelma
Lukemiseen on käytettävissä tasan yksi kuukausi. Suositeltavaa on, että teet tälle ajalle lukusuunnitelman. Huolellinen lukusuunnitelman laatiminen on osa oppimisprosessia ja todella hyvä tapa lähteä liikkelle valintakoemateriaaleihin tutustumisessa.
Tälle yleiselle tutustumiselle ja lukusuunnitelman laatimiselle on hyvä varata aikaa ainakin ensimmäisille päiville ja vasta sen jälkeen syventyä tarkemmin materiaaleihin lukusuunnitelman mukaisesti. Lukiessa on suositeltavaa lähteä liikkeelle laajojen kokonaisuuksien hahmottamisesta. Näin opiskelu on systemaattista ja taloudellista edetessä laajemmista kokonaisuuksista kohti yksityiskohtaisempaa osaamista. Oppiminen tapahtuu luontevasti, kun tieto kerrostuu ja jäsentyy loogisesti ja aiemmin opittu tieto auttaa ymmärtämään ja muistamaan lisää yksityiskohtaista tietoa. Jotta pystyt muodostamaan toimivan lukusuunnitelman, sinun täytyy tutustua opiskeltavaan kokonaisuuteen, joten saat kaksi kärpästä samalla iskulla.
Lukusuunnitelmaa tehdessä huomioi oma elämäntilanne ja itselle sopiva lukutahti. Varaa lukemiseen käytettävä aika kalenteriin huomioiden myös muut menot ja se, että sinulle jää myös riittävästi aikaa levätä. Levon ja hyvän unen sekä tehokkaan opiskelun liittoa kannattaa vaalia, sillä päivän aikana opiskellut asiat jäävät muistiin unen aikana.
Määritä itsellesi konkreettisia luku- ja osaamistavoitteita, jotka auttavat hahmottamaan tarvittavaa työmäärää tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi tällainen tavoite voisi olla, että osaat päivän opiskelun jälkeen yhden artikkelin pääpiirteet niin hyvin, että voisit tiivistäen kertoa ne ilman muistiinpanoja. Tällöin voit koko ajan verrata edistymistäsi osaamistavoitteeseen sen sijaan, että seuraisit esimerkiksi vain lukukertoja tai laskettuja laskuja. Tällainen määrällinen lukemisen edistymisen seuranta on myös hyödyllistä, mutta osaamiseen perustuva seuranta on olennaisempaa lopputuloksen kannalta. Onnistuminen mitataan osaamisessa, ei läpilukukerroissa.
Ensimmäisten päivien tavoite voi olla läpi lukea ja silmäillä koko aineisto, jotta hahmotat millainen kokonaisuus siitä muodostuu. Tämän tutustumisen perusteella jaa materiaalit tarkemmin opiskeltavaksi siten, että joka päivä sinulla on aikaa kerrata edellisenä päivänä opiskelemaasi asiaa, opiskella täysin uutta asiaa ja mahdollisesti lyhyesti silmäillä, että minkä uuden asian parissa jatkat opiskelua seuraavana päivänä. Koetta edeltävälle ajalle on hyvä varata aikaa oman osaamisen syventämiseen kertaamisen kautta. Oppimisen kannalta tehokkainta on edellä kuvattuun tapaan jakaa opiskeltavaa asiaa pienempiin osioihin, joita kertaa useampana päivänä.
Ensimmäisellä viikolla osaamistavoite voi olla osata ja ymmärtää materiaalit karkealla sisällön tasolla. Esimerkiksi muistaa keskeiset käsitteet, mahdollinen tutkimusasetelma ja sanallisesti keskeiset tulokset.
Toisella viikolla ja kolmannella viikolla voi lähteä tavoitteellisemmin opiskelemaan yksityiskohtia, esimerkiksi syventää ymmärrystä keskeisistä käsitteistä ja niiden yhteyksistä, opetella tutkimusasetelmaan ja tuloksiin liittyviä yksityiskohtia tarkemmin. Tilastotieteen osalta nämä viikot voi keskittyä vahvistamaan laskurutiinia.
Neljännellä viikolla voi kerrata ja pyrkiä vahvistamaan tasavahvaa osaamista materiaalien muodostamasta kokonaisuudesta. Koetta ennen voi siirtyä myös tavoitteellisesta opettelusta kohti oman osaamisen vahvistamista kertaamisen kautta.
Lukuvinkkejä
Lukemisessa keskeistä on, että tunnet itsesi ja pyrit kehittämään omaa opiskelutekniikkaasi. Näin saat käytettävissä olevasta ajasta kaiken irti. Miten asioiden opettelu sujuu parhaiten? Kuulemalla? Lukemalla? Kirjoittamalla? Näkemällä? Hyödynnä omia vahvuuksiasi. Pidä pääpaino itsellesi parhaiksi ja toimiviksi havaituissa opiskelutavoissa, mutta lisäksi voit haastaa itseäsi soveltamaan myös uusia ja erilaisia keinoja.
Mitä erilaisemmilla ärsykkeillä ja tavoilla työstät opittavaa asiaa ja aktivoit muistijälkiä, sitä kattavammiksi ja vahvemmiksi asioiden väliset yhteydet muodostuvat muistissa. Hebbin sanoin ”cells that fire together wire together” ja sen voisi mutkia oikoen tulkita, että parhaiten opit asiat, jotka ymmärrät ja joita kertaat ja käytät. Monipuolinen tiedon prosessointi vahvistaa oppimista ja vaihtelevuus tuo lukemiseen mielekkyyttä.
Tässä muutamia yleisesti käytettyjä keinoja:
Muistiinpanot. Muistiinpanojen hyödyllisyys on moniulotteista. Muistiinpanoja voi tehdä monen tasoisia aina hierarkisista ja yksityiskohtaisesti jäsennellyistä muistiinpanoista nopeisiin ja lyhyisiin ranskalaisiin viivoihin. Lukeminen ja kirjoittaminen tukevat toisiaan ja asiat jäävät muistiin kynän kautta aivan eri tavalla kuin pelkästään tekstiä lukemalla. Muistiinpanoja voi tehdä myös äänittäen: sanele itsellesi asioita muistiin. Näin voit palata kertaamaan kuuntelemalla äänimuistiinpanojasi.
Voit siis tehdä mahdollisimman tiiviit ja lyhyet muistiinpanot tai vaihtoehtoisesti kirjoittaa tai äänittää muistiinpanoihin lähes kaiken sanasta sanaan tai mitä vain tältä väliltä.
Ajatuskartat, mindmapit, käsitekartat. Ajatuskartoissa on sama idea kuin muistiinpanoissa eli jäsentää ja käsitellä artikkelin asioita, mutta visuaalisemmassa muodossa. Myös ajatuskartasta on moniulotteisesti hyötyä, sillä sitä tehdessä joutuu prosessoimaan opittavaa tietoa ja se toimii visuaalisena muistivihjeenä, että missä kohtaa ajatuskarttaa jokin asia on ollut sijoitettuna.
Visualisoi. Tämä on eri asia kuin ajatuskartta, vaikka hyödyntääkin visuaalisuutta. Käytä korostusvärejä ja -kyniä sekä värikoodeja, esimerkiksi keltaisella käsite, oranssilla teoria, punaisella nimi, sinisellä vuosiluku, vihreällä prosenttiluku… Jos materiaalia ei pysty värikoodaamaan, koodaa muistiinpanosi. Toinen visualisoinnin muoto on rakentaa muistiinpanoista ja ajatuskartoista muistutuksia ja huoneentauluja. Mitä jos joku hankala asia olisikin metri x metri käsitekarttana seinälläsi? Entä jos joka ilta teet oveen post-it lapuille kysymyksiä/oikein-väärin väittämiä päivän aikana opiskelemistasi asioista?
(Tieto)sanakirja. Poimi keskeiset käsitteet ja selitä ne sanakirjamaisesti auki. Käytä tarvittaessa apuna googlea ja kaikkia muita keinoja millä vain ymmärrät asiat ja osaat ne selkokielisesti sanakirjaasi selittää. Vaikka kokeessa lähteenä on vain artikkelien tiedot, kannattaa silti varmistaa myös tarvittaessa muiden lähteiden avulla, että ymmärrät opittavat asiat. Ymmärtäminen auttaa asioiden muistamista. Myös teorioista, prosentti-, vuosi- ja muista materiaaleissa esiintyvistä luvuista sekä nimistä voi tehdä ”sanakirjan”.
Muistikortit ja pelit. Valmista kortit, jossa toisella puolella on jokin osattava asia ja toisella sen selitys. Näiden avulla voit testata itseäsi kumminkin päin, eli muistella mikä osattava asia onkaan tai vaihtoehtoisesti lukea selityksen ja muistella mihin se liittyikään. Tämä testaaminen on todella tärkeää, sillä sen avulla sekä opit asioita, kun joudut aktiivisesti palauttamaan niitä mieleesi että pysyt kärryillä siitä mitä jo osaat ja mitä pitää vielä opetella lisää. Unohtamatta sitä, että jo itse korttien valmistaminen on asioiden opettelua.
Lue ja kerro asioita ääneen. Tätä voi lämpimästi suositella kokeilemaan, vaikka se voi vähän hassulta tuntuakin! Sanotaan, että sitten vasta osaa asian hyvin, kun sen osaa opettaa jollekin toiselle. Eli opeta toiselle samoja asioita kuin mitä itse opettelet. Jos kaveria ei ole saatavilla, voit nauhoittaa omaa puhettasi ja kuunnella sitä itse. Tai sitten vain puhua itse itsellesi. Materiaaleista luettuna selvältä tuntuva asia ei välttämättä olekaan niin selvä asia selittää ääneen. Kokeile tätä ilman muistiinpanoja ja muistiinpanojen kanssa.
Laske. Aloita laskeminen helpommista ja yksinkertaisista laskuista ja etene kohti haastavampia ja soveltavampia laskuja. Laske tehtäviä tukeutuen materiaalien apuun, laske tehtäviä ilman ulkopuolisia apuja (laskukaavoja, kirjaa), laske käyttäen pelkästään nelitaskulaskinta.
Kuten huomasit keinot liukuvat päällekkäin ja ovat niin käytettynä varmasti parhaimmillaan. Esimerkiksi voit ensin tehdä muistiinpanot, joiden perusteella jäsennät asiat käsitekarttaan. Työstä muistiinpanot, käsitekartta ja alkuperäinen pääsykoemateriaali käyttäen samoja värikoodeja ja korostusmerkintöjä. Poimi eri värikoodeilla merkatut asiat huoneentauluiksi, muistipeliin tai muuhun vastaavaan. Käytä työstämiäsi materiaaleja esitellessäsi opittavaa aihetta kaverille.
Loppuun muistutukseksi tärkein neuvo: Määrä ei korvaa laatua lukemisessa. Jos huomaat olevan vaikea keskittyä muistiinpanojen kirjoittamiseen ja tuntuu, ettei ajatus pysy yhtään kasassa, vaihda tekemistä. Kertaa flash cardeilla tai muulla tavoin. Jos tekemisen vaihtaminen ei auta, pidä tauko, jonka aikana esimerkiksi jaloittelet, käyt ulkona, syöt ja juot tarvittaessa, meditoit, rentoudut ja rauhoitut. Tauon tai yöunien jälkeen voit palata virkistyneenä opiskelemaan!
Opiskeluintoa kaikille!
Avaimet psykalle 