Harjoitusmonivalinnat

Joko olet löytäny psykalle.fi:n tuoreet harjoitusmonivalinnat? Löydät tämän vuoden valintakoemateriaaleihin perustuvat tuhdit harjoituspaketit ja ilmaisia kokeilukysymyksiä osoitteesta psykalle.fi. Käyhän testaamassa tietosi vaikka heti! 

Monivalintakysymykset mittaavat usein yksityiskohtaisen tiedon ulkomuistamista. Tässä muutaman kohdan tarkistuslista, joka kannattaa käydä jokaisen monivalintakysymyksen kohdalla erikseen läpi. Harjoittelemalla tätä harjoituskokeen kanssa, sujuu vastaaminen itse valintakokeessa vanhasta tottumuksesta. Näin karsit ainakin turhat huolimattomuusvirheet pois varsinaisessa kokeessa, mikä voi olla jopa ratkaisevaa sisäänpääsyn kannalta.

Osa monivalintakysymyksistä on suoraviivaisia ja yksinkertaisia, mutta silti kannattaa olla vastaamisessa tarkkana. Iso määrä kysymyksiä ja kiire helposti turruttavat ja herpaannuttavat keskittymisen, jolloin kasvaa riski vastata kysymyksiin puolihuolimattomasti. Käy seuraavat kohdat joka kysymyksen kohdalla läpi ja hio monivalintojen vastaustekniikkasi varmaksi ja tehokkaaksi.

1. Lue aina huolellisesti koko kysymys ennen vastaamista. Lue myös kaikki vastausvaihtoehdot läpi ennen vastaamista. Monivalinnoissa saadaan pienillä sanamuodoilla sekoitettua vastaajan pää siitä, että mitä kysyttiin ja mikä/mitkä ovatkaan oikeita vastauksia. Jos ei lue kaikkia vastausvaihtoehtoja huolella läpi, voi erehtyä valitsemaan oikealta kuulostavan (väärän) vaihtoehdon sen oikean sijaan tai valita huolimattomasti oikeilta kuulostavia vastausvaihtoehtoja.

2. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää sanamuotoihin, jotka voivat kääntää kysymyksen tai vastausvaihtoehdon päälaelleen huomaamatta. “Pitää” vai “ei pidä”, “vähän”, “paljon”, “ei ollenkaan”, “kaikki” ja niin edelleen ovat sellaisia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota ja ajatella keskittyen läpi.

3. Perustele itsellesi jokainen oikea vaihtoehto oikeaksi ja jokainen väärä vaihtoehdo vääräksi. Tämä palvelee harjoituskokeessa oppimista, kun kertaat muistin varassa asioita. Pääsykokeessa puolestaan näin varmistat itsellesi, että olet ymmärtänyt kysymyksen, tiedät mitä vastata ja miksi. Varsinkin edellisiin kohtiin liittyen näin varmistat, että et ole vahingossa valitsemassa sinne päin olevaa vastausvaihtoehtoa oikean vaihtoehdon sijasta.

4. Punnitse tietosi varmuus ja arvioi sen perusteella kannattaako vastata. Toisaalta kannattaa luottaa vaistoon, että tietääkö vastauksen vai ei, mutta toisaalta kannattaa pohtia haluaako arvaamalla lähteä riskeeraamaan pisteitä. Toisaalta taas montaa kysymystä ei ole varaa jättää vastaamatta. 

Harjoitusmonivalintojen avulla saat tärkeää tietoa omasta osaamisestasi. Erityisesti väärin menneet kysymykset kannattaa käydä rauhassa läpi, jolloin jo tämä on hyvä oppimiskokemus. Niiden avulla voit myös suunnitella kertaamista. Mitkä asiat alkavat olla jo hyvin hallussa? Mitä tarvitsee selkeästi opiskella vielä lisää?

Huomioithan, että varsinainen valintakoe voi sisältää monivalintojen ohella myös muun tyyppisiä tehtäviä. Tämän vuoksi onkin suositeltavaa silmäillä koko valintakoe ja sen tehtävänannot läpi kokeet aluksi, jotta voit suunnitella ajankäyttöäsi ja työskentelyjärjestystäsi. Muiden kuin monivalintojen osalta voit noudattaa seuraavanlaista tarkastuslistaa:

  1. Lue koko kysymys huolella läpi ennen vastamaan ryhtymistä. Mitä kysytään? Minkä tyyppinen tehtävä on kyseessä?
  2. Kuinka kauan sinulla on aikaa tehtävän suorittamiseen huomioiden muut tehtävät? Vaikuttaako tehtävä helpolta-vaikealta? Nopealta-työläältä?
  3. Millainen vastaus tehtävään vaaditaan, numero, sanallinen vastaus? Millainen voisi olla vastauksen suuruusluokka, jos kyseessä on lasku?
  4. Ratkaise tehtävä parhaan tietosi mukaan huomioiden käytettävissä oleva aika.  
  5. Tarkista. Aloita tarkistaminen lukemalla tehtävänanto läpi, että olet ymmärtänyt tehtävän oikein. 

Puolimatkassa mennään! Vielä siis lähes saman verran valintakokeisiin lukua edessä kuin takana. Huomaa miten paljon olet jo oppinut näin lyhyessä ajassa ja toisaalta miten paljon ehdit vielä oppia ja kerrata lisää! 

Mainokset

Lähtölaukaus kohti psykan opintoja

Materiaalit ovat vihdoin täällä ja luvassa on innostavia ja kiinnostavia artikkeleita psykologian alalta! Löydät omasi esimerkiksi täältä. Materiaalina toimii viime vuosilta tuttu artikkelikokoelma: yhdeksän psykologian artikkelia sekä tilastotieteen materiaali, joka koostuu tiivistelmästä keskeisiä tilastollisia menetelmiä sekä vanhoista valintakoetehtävistä.

Lukusuunnitelma

Lukemiseen on käytettävissä tasan yksi kuukausi. Suositeltavaa on, että teet tälle ajalle lukusuunnitelman. Huolellinen lukusuunnitelman laatiminen on osa oppimisprosessia ja todella hyvä tapa lähteä liikkelle valintakoemateriaaleihin tutustumisessa. 

Tälle yleiselle tutustumiselle ja lukusuunnitelman laatimiselle on hyvä varata aikaa ainakin ensimmäisille päiville ja vasta sen jälkeen syventyä tarkemmin materiaaleihin lukusuunnitelman mukaisesti. Lukiessa on suositeltavaa lähteä liikkeelle laajojen kokonaisuuksien hahmottamisesta. Näin opiskelu on systemaattista ja taloudellista edetessä laajemmista kokonaisuuksista kohti yksityiskohtaisempaa osaamista. Oppiminen tapahtuu luontevasti, kun tieto kerrostuu  ja jäsentyy loogisesti ja aiemmin opittu tieto auttaa ymmärtämään ja muistamaan lisää yksityiskohtaista tietoa. Jotta pystyt muodostamaan toimivan lukusuunnitelman, sinun täytyy tutustua opiskeltavaan kokonaisuuteen, joten saat kaksi kärpästä samalla iskulla.

Lukusuunnitelmaa tehdessä huomioi oma elämäntilanne ja itselle sopiva lukutahti. Varaa lukemiseen käytettävä aika kalenteriin huomioiden myös muut menot ja se, että sinulle jää myös riittävästi aikaa levätä. Levon ja hyvän unen sekä tehokkaan opiskelun liittoa kannattaa vaalia, sillä päivän aikana opiskellut asiat jäävät muistiin unen aikana.

Määritä itsellesi konkreettisia luku- ja osaamistavoitteita, jotka auttavat hahmottamaan tarvittavaa työmäärää tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi tällainen tavoite voisi olla, että osaat päivän opiskelun jälkeen yhden artikkelin pääpiirteet niin hyvin, että voisit tiivistäen kertoa ne ilman muistiinpanoja. Tällöin voit koko ajan verrata edistymistäsi osaamistavoitteeseen sen sijaan, että seuraisit esimerkiksi vain lukukertoja tai laskettuja laskuja. Tällainen määrällinen lukemisen edistymisen seuranta on myös hyödyllistä, mutta osaamiseen perustuva seuranta on olennaisempaa lopputuloksen kannalta. Onnistuminen mitataan osaamisessa, ei läpilukukerroissa. 

Ensimmäisten päivien tavoite voi olla läpi lukea ja silmäillä koko aineisto, jotta hahmotat millainen kokonaisuus siitä muodostuu. Tämän tutustumisen perusteella jaa materiaalit tarkemmin opiskeltavaksi siten, että joka päivä sinulla on aikaa kerrata edellisenä päivänä opiskelemaasi asiaa, opiskella täysin uutta asiaa ja mahdollisesti lyhyesti silmäillä, että minkä uuden asian parissa jatkat opiskelua seuraavana päivänä. Koetta edeltävälle ajalle on hyvä varata aikaa oman osaamisen syventämiseen kertaamisen kautta. Oppimisen kannalta tehokkainta on edellä kuvattuun tapaan jakaa opiskeltavaa asiaa pienempiin osioihin, joita kertaa useampana päivänä.

Ensimmäisellä viikolla osaamistavoite voi olla osata ja ymmärtää materiaalit karkealla sisällön tasolla. Esimerkiksi muistaa keskeiset käsitteet, mahdollinen tutkimusasetelma ja sanallisesti keskeiset tulokset.

Toisella viikolla ja kolmannella viikolla voi lähteä tavoitteellisemmin opiskelemaan yksityiskohtia, esimerkiksi syventää ymmärrystä keskeisistä käsitteistä ja niiden yhteyksistä, opetella  tutkimusasetelmaan ja tuloksiin liittyviä yksityiskohtia tarkemmin. Tilastotieteen osalta nämä viikot voi keskittyä vahvistamaan laskurutiinia.

Neljännellä viikolla voi kerrata ja pyrkiä vahvistamaan tasavahvaa osaamista materiaalien muodostamasta kokonaisuudesta. Koetta ennen voi siirtyä myös tavoitteellisesta opettelusta kohti oman osaamisen vahvistamista kertaamisen kautta.

 

Lukuvinkkejä

Lukemisessa keskeistä on, että tunnet itsesi ja pyrit kehittämään omaa opiskelutekniikkaasi. Näin saat käytettävissä olevasta ajasta kaiken irti. Miten asioiden opettelu sujuu parhaiten? Kuulemalla? Lukemalla? Kirjoittamalla? Näkemällä? Hyödynnä omia vahvuuksiasi. Pidä pääpaino itsellesi parhaiksi ja toimiviksi havaituissa opiskelutavoissa, mutta lisäksi voit haastaa itseäsi soveltamaan myös uusia ja erilaisia keinoja. 

Mitä erilaisemmilla ärsykkeillä ja tavoilla työstät opittavaa asiaa ja aktivoit muistijälkiä, sitä kattavammiksi ja vahvemmiksi asioiden väliset yhteydet muodostuvat muistissa. Hebbin sanoin ”cells that fire together wire together” ja sen voisi mutkia oikoen tulkita, että parhaiten opit asiat, jotka ymmärrät ja joita kertaat ja käytät. Monipuolinen tiedon prosessointi vahvistaa oppimista ja vaihtelevuus tuo lukemiseen mielekkyyttä.

Tässä muutamia yleisesti käytettyjä keinoja:

Muistiinpanot. Muistiinpanojen hyödyllisyys on moniulotteista. Muistiinpanoja voi tehdä monen tasoisia aina hierarkisista ja yksityiskohtaisesti jäsennellyistä muistiinpanoista nopeisiin ja lyhyisiin ranskalaisiin viivoihin. Lukeminen ja kirjoittaminen tukevat toisiaan ja asiat jäävät muistiin kynän kautta aivan eri tavalla kuin pelkästään tekstiä lukemalla. Muistiinpanoja voi tehdä myös äänittäen: sanele itsellesi asioita muistiin. Näin voit palata kertaamaan kuuntelemalla äänimuistiinpanojasi.

Voit siis tehdä mahdollisimman tiiviit ja lyhyet muistiinpanot tai vaihtoehtoisesti kirjoittaa tai äänittää muistiinpanoihin lähes kaiken sanasta sanaan tai mitä vain tältä väliltä. 

Ajatuskartat, mindmapit, käsitekartat. Ajatuskartoissa on sama idea kuin muistiinpanoissa eli jäsentää ja käsitellä artikkelin asioita, mutta visuaalisemmassa muodossa. Myös ajatuskartasta on moniulotteisesti hyötyä, sillä sitä tehdessä joutuu prosessoimaan opittavaa tietoa ja se toimii visuaalisena muistivihjeenä, että missä kohtaa ajatuskarttaa jokin asia on ollut sijoitettuna. 

Visualisoi. Tämä on eri asia kuin ajatuskartta, vaikka hyödyntääkin visuaalisuutta. Käytä korostusvärejä ja -kyniä sekä värikoodeja, esimerkiksi keltaisella käsite, oranssilla teoria, punaisella nimi, sinisellä vuosiluku, vihreällä prosenttiluku… Jos materiaalia ei pysty värikoodaamaan, koodaa muistiinpanosi. Toinen visualisoinnin muoto on rakentaa muistiinpanoista ja ajatuskartoista muistutuksia ja huoneentauluja. Mitä jos joku hankala asia olisikin metri x metri käsitekarttana seinälläsi? Entä jos joka ilta teet oveen post-it lapuille kysymyksiä/oikein-väärin väittämiä päivän aikana opiskelemistasi asioista?

(Tieto)sanakirja. Poimi keskeiset käsitteet ja selitä ne sanakirjamaisesti auki. Käytä tarvittaessa apuna googlea ja kaikkia muita keinoja millä vain ymmärrät asiat ja osaat ne selkokielisesti sanakirjaasi selittää. Vaikka kokeessa lähteenä on vain artikkelien tiedot, kannattaa silti varmistaa myös tarvittaessa muiden lähteiden avulla, että ymmärrät opittavat asiat. Ymmärtäminen auttaa asioiden muistamista. Myös teorioista, prosentti-, vuosi- ja muista materiaaleissa esiintyvistä luvuista sekä nimistä voi tehdä ”sanakirjan”.

Muistikortit ja pelit. Valmista kortit, jossa toisella puolella on jokin osattava asia ja toisella sen selitys. Näiden avulla voit testata itseäsi kumminkin päin, eli muistella mikä osattava asia onkaan tai vaihtoehtoisesti lukea selityksen ja muistella mihin se liittyikään. Tämä testaaminen on todella tärkeää, sillä sen avulla sekä opit asioita, kun joudut aktiivisesti palauttamaan niitä mieleesi että pysyt kärryillä siitä mitä jo osaat ja mitä pitää vielä opetella lisää. Unohtamatta sitä, että jo itse korttien valmistaminen on asioiden opettelua.

Lue ja kerro asioita ääneen. Tätä voi lämpimästi suositella kokeilemaan, vaikka se voi vähän hassulta tuntuakin! Sanotaan, että sitten vasta osaa asian hyvin, kun sen osaa opettaa jollekin toiselle. Eli opeta toiselle samoja asioita kuin mitä itse opettelet. Jos kaveria ei ole saatavilla, voit nauhoittaa omaa puhettasi ja kuunnella sitä itse. Tai sitten vain puhua itse itsellesi. Materiaaleista luettuna selvältä tuntuva asia ei välttämättä olekaan niin selvä asia selittää ääneen. Kokeile tätä ilman muistiinpanoja ja muistiinpanojen kanssa. 

Laske. Aloita laskeminen helpommista ja yksinkertaisista laskuista ja etene kohti haastavampia ja soveltavampia laskuja. Laske tehtäviä tukeutuen materiaalien apuun, laske tehtäviä ilman ulkopuolisia apuja (laskukaavoja, kirjaa), laske käyttäen pelkästään nelitaskulaskinta. 

 

Kuten huomasit keinot liukuvat päällekkäin ja ovat niin käytettynä varmasti parhaimmillaan. Esimerkiksi voit ensin tehdä muistiinpanot, joiden perusteella jäsennät asiat käsitekarttaan. Työstä muistiinpanot, käsitekartta ja alkuperäinen pääsykoemateriaali käyttäen samoja värikoodeja ja korostusmerkintöjä. Poimi eri värikoodeilla merkatut asiat huoneentauluiksi, muistipeliin tai muuhun vastaavaan. Käytä työstämiäsi materiaaleja esitellessäsi opittavaa aihetta kaverille.

Loppuun muistutukseksi tärkein neuvo: Määrä ei korvaa laatua lukemisessa. Jos huomaat olevan vaikea keskittyä muistiinpanojen kirjoittamiseen ja tuntuu, ettei ajatus pysy yhtään kasassa, vaihda tekemistä. Kertaa flash cardeilla tai muulla tavoin. Jos tekemisen vaihtaminen ei auta, pidä tauko, jonka aikana esimerkiksi jaloittelet, käyt ulkona, syöt ja juot tarvittaessa, meditoit, rentoudut ja rauhoitut. Tauon tai yöunien jälkeen voit palata virkistyneenä opiskelemaan!

 

Opiskeluintoa kaikille!

Näin itse luin: sosiaalinen tuki

Huomasitteko jo, että Psykalle.fi:n harjoitusvalintakokeet Jyväskylän koetta varten ovat ilmestyneet? Sitten vain testaamaan osaamistaan ja harjoittelemaan! Jos vielä epäilet kokeiden hankkimista, niin voit testata palvelua 12 ilmaisen kysymyksen avulla. HTT-kokeen harjoituksia saadaan vielä hetki odottaa, mutta nekin tulevat pian käyttöönne.

Itse tein pääsykokeisiin valmistautuessani kuusi Psykalle.fi -harjoituskoetta pitkin kevättä. Ensimmäiset tekemäni kokeet toivat esiin niitä kohtia, jotka eivät vielä itsellä olleet hanskassa ja vaativat harjoitusta, ja viimeiset toivat uskoa omaan osaamiseen. Itse koin kokeet todella hyödyllisiksi ja suosittelen niitä kaikille, sillä mielestäni tehokkainta on kerrata asioita siinä muodossa kuin niitä kokeessakin testataan – eli esseekokeeseen valmistautuessa kannattaa harjoitella esseevastauksen kirjoittamista, ja kun taas valmistautuu monivalintakokeeseen, kannattaa tehdä mahdollisimman paljon monivalintoja.

Tästä päästäänkin aasinsiltana Näin itse luin -postaussarjan toiseen osaan, eli sosiaaliseen tukeen. Ensimmäisen osan voit tsekata täältä. Sosiaalisella tuella tarkoitan siis kavereiden hyödyntämistä pääsykokeisiin valmistautumisessa! Itselleni tällä oli valtava merkitys erityisesti tilastoa opiskellessa. Tapasimme kahden kaverini kanssa viikottain tilaston opiskelun merkeissä (ryhmämme supercool nimi oli Tilastotaiturit), ja kävimme kirjan luku luvulta läpi. Myöhemmin treenasimme myös artikkeleita yhdessä. Oli hyvä käydä hankalia kohtia yhdessä läpi ja saada selvyyttä sellaisiin kohtiin, joita olimme ymmärtäneet eri tavoilla. Ilman yhteistä läpikäyntiä tuollaiset asiat olisivat jääneet kokonaan huomaamatta! Opetimme myös joitain artikkeleita toisillemme, sillä asioiden selittäminen on tehokas tapa oppia ja tuo monipuolisuutta lukemiseen. Moni saattaa ajatella, että yhdessä lukiessa syntyy ikävä kilpailuasetelma. Me kuitenkin pidimme toisillemme myös motivaatiopuheita ja suhtauduimme hommaan sillä asenteella, että pääsemme kaikki sisään – niin kuin sitten kävikin.

Hyödyllisintä yhdessä lukemisessa oli ehdottomasti monivalintojen tekeminen toisillemme. Jo kysymysten laatiminen itse on todella opettavaista, sillä silloin tulee kiinnitettyä huomiota pieniin yksityiskohtiin sekä siihen, millaisista asioista monivalintakysymyksiä voi ylipäätään tehdä. Parasta oli tietysti päästä tekemään kaverin laatimia monivalintoja. Jokainen saattaa kiinnittää huomionsa materiaalissa hieman eri asioihin ja tehdä näin hieman erilaisia kysymyksiä, mikä taas auttaa huomaamaan erilaisia asioita. Kävimme monivalinnat yhdessä läpi tapaamisilla, mikä myös edisti oppimista. Jos siis olet tähän asti lukenut yksinäsi, suosittelen ehdottomasti kokoamaan muutaman kaverin porukan kasaan lukemista varten! Jos omassa tuttavapiirissä ei ole muita psykalle hakijoita, niin lukukavereita voi löytää esimerkiksi keskustelupalstoilta. Vaikka fyysisesti tapaaminen ei onnistuisikaan, niin ryhmää voi hyödyntää vaihtamalla monivalintoja.

Lukemisessa voi toki koittaa hyödyntää myös niitä kavereita, jotka eivät hae opiskelemaan. Asioiden selittäminen ihmiselle, joka ei tiedä niistä mitään, on tehokas tapa oppia (olettaen että joku jaksaa kuunnella). Kaverin voi myös värvätä suullisesti tenttaamaan materiaalien asioita. Ainakin omasta mielestäni parasta on opiskella asioita mahdollisimman monipuolisesti eri tavoilla, jotta ne tarttuvat mieleen ja vaihtelun vuoksi. Kaikki keinot kannattaa siis ottaa käyttöön!

Lukemisen iloa!
– Anna

Ei paniikkia, artikkelit ovat pian ulkona

Artikkelikokoelma Jyväskylän psykalle valmistautuville julkaistaan aamun aikana Jyväskylän yliopiston nettisivuilla. Kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessa totesin, voi paketti aiheuttaa ensinäkemältä jonkinmoista pakokauhua. Ei huolta, tänään ei tarvitse oppia vielä mitään. Tänään tehtävänäsi on tehdä suunnitelma kevääksi, jota noudattamalla voit taata itsellesi, että koepäivän tullessa olet tyytyväinen tekemääsi työhön. Tehtävänäsi on katsoa, mitä ja kuinka paljon käsissäsi on, kuinka paljon aikaa on ja sen jälkeen jakaa materiaalien työstäminen tuleville viikoille. Kyllä, puhun nyt lukusuunnitelman tekemisestä.

Joillekin lukusuunnitelmat on itsestäänselvyyksiä jo yläkoulu- ja lukioajoilta, mutta toisille tämä kevät voi olla ensimmäinen, kun tulee tarvitsemaan jotain kättä pidempää oman opiskelun aikatauluttamiseen. Artikkelikokoelma yhdessä tilaston kirjan kanssa on niin massiivinen kokonaisuus, ettei ilman suunnittelua ehdi perehtyä kaikkiin osiin tasapuolisesti. Hakiessani opiskelemaan aloitin valmistautumisen rennosti lueskellen, kunnes tajusin viikkojen vähenevän ja lukupinon pysyvän muhkeana. Tein elämäni ensimmäisen lukusuunnitelman ja se toikin koko loppukevääksi varmuutta siihen, että ehdin opiskella jokaisen artikkelin ja tilaston kappaleen kunnolla siihen mennessä, kun valintakoe koittaa.

Lukusuunnitelman tekemiseen löytyy vinkkejä jos jonkinlaisia, mutta tärkeintä niiden tekemisessä on tiedostaa vaatimukset, omat aikaresurssit sekä pitää mielessä elämän yllätyksellisyys. Elämään ja yllättäviin tilanteisiin pitää pystyä reagoimaan, sillä muuten lukemista hallitsee stressi, mikä itsessään on jo hidaste oppimiselle. Kukaan ei voi tietää, milloin kevätflunssa vie peiton alle pariksi päivää tai vappu venähtää pitkäksi, ja siksi pienellä liikkumavaralla varustettu lukusuunnitelma on tärkeä. Muokkailin omaa lukusuunnitelmaani aina tarvittaessa ja välillä oli hieman tiukempia viikkoja ja joistakin huvituksista piti tinkiä, mutta näin sain ainakin taattua itselleni sen, että jokainen opiskelupaketin osio saa ansaitsemansa huomion. Koittakaa tekin! 

Onnea kaikille psykan luku-urakan selättämiseen! Pitäkää huoli, että ehditte perehtyä kaikkiin teksteihin tasapuolisesti, älkääkä unohtako opiskella tilastoa vastapainoksi.

Artikkeleihin itsekin pian hautautuen,
Karoliina

Jos historia toistaa itseään..

..on viikon päästä julkaistava Jyväskylän psykologian valintakokeiden ennakkomateriaali artikkelikokoelma.

..on myös Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle hakevien myöhemmin julkaistava pääsykoemateriaali artikkelikokoelma.

..alkaa iso osa lukijoista kahlata tekstejä läpi huomaten, että yhden lauseen luettua pitää palata kaksi taaksepäin.

..herää pakokauhu: ”Ei näissä oo järkeä.”, ”Mitä näistä pitää osata?”,”Pitääkö nää kaikki osata?”, ”Mitä tää tarkoittaa?”, ”En tajua!”.

..huomaa loppuen lopuksi, että artikkeli on tekstityylinä hyvin kaavamainen, uskomattoman informatiivinen ja tavallisesti erittäin yksiselitteinen.

Vuonna 2012, kun itse hain opiskelemaan psykologiaa, oli Jyväskylässä ensimmäistä kertaa valintakoemateriaalina artikkelikokoelma. Kukaan siis ei oikein tiennyt, mitä odottaa kokeelta tai millaiset sen vaatimukset ovat. Itse en ollut koskaan aikaisemmin lukenut tieteellisiä artikkeleita ja kieltämättä alussa lukuvauhtejani hidastikin se, etten ymmärtänyt kyseisen tekstin luonnetta, tavoitetta tai rakennetta. Oloni oli hieman epätoivoinen ja kaiken hätäilyn keskellä unohdin miettiä, mistä tekstit todella kertovat. Vähitellen kuitenkin sain ideasta kiinni ja ymmärtävään oppimiseeni tuli lisävauhtia. Vauhdin saaminen oli tärkeää, sillä monivalintatyyppisessä kokeessa ei riitä pelkkä haukikalojen muistaminen, vaan siinä vaaditaan myös asioiden ymmärtämistä.

Sen lisäksi, että psykologian materiaalien hallitsemisella on suurin painoarvo valintakokeissa, artikkelien julkaisupäivä lähestyy hetki hetkeltä. Jos historia toistaa itseään, artikkelikokoelmat koostuvat psykologian eri sektoreiden (esim. kehitys-, työ ja organisaatio-, neuro- tai kliininen psykologia) teksteistä sen mukaan, mitä kussakin yliopistossa painotetaan. Kannattaa siis käydä vilkaisemassa yliopistojen sivuilta, mitkä ovat heidän tutkimussuuntansa. Varoitan, että artikkelit on aluksi tylsää luettavaa niiden koruttomuuden vuoksi, mutta tiedollisesti tekstit ovat kultakaivoksia ja pursuavat mielenkiintoisia faktoja sekä tuoreita ja ajankohtaisia löydöksiä.

Tulevaisuuden kannalta tieteellisiin teksteihin on hyvä tutustua ja tottua jo tässä vaiheessa, sillä opinnoissa tankattava tieto perustuu nimenomaan tutkimukseen. Kurssien tenttimateriaalina voi olla tieteellisiä artikkeleita ja esimerkiksi omalla kohdallani törmäsin lukemiini pääsykoeartikkeleihin (ja niiden kirjoittajiin) heti ensimmäisinä opiskeluvuosinani mm. kehityspsykologian kursseilla. Jos ei aikaisemmin, niin viimeistään opinnäytetöitä, kandia ja gradua, kirjoittaessa artikkelimaailma tulee tutuksi, sillä myös näiden töiden taustalla on aikaisempi tutkimus.

Älkää siis hätäilkö uudenlaisen tekstityylin kanssa. Iloitkaa pikemminkin siitä, että ratsastatte psykologian tutkimuksen korkeimmalla harjalla.

 

Artikkeleita kanssanne odotellen,

Karoliina

ps. Muistattehan tankata tilastoa nyt, kun ei ole muuta luettavaa häiritsemässä.