Opiskelijan kesä

Kesä on tänä vuonna alkanut varhain ja tarjonnut harvinaisen kauniita päiviä nautittavaksi. Siksi onkin hyvä sauma vilkaista, miltä opiskelijan elämä näyttää kesällä.

Lukukausi päättyy virallisesti toukokuun lopulla, mutta monet kurssit päättyvät jo vapun tienoilla. Monesti olen toukokuussa kirjoitellut viimeisiä esseitä loppuun, mutta toukokuun puolivälin jälkeen katse suuntautuu jo kesään. Osa opiskelijoista lähtee kotipaikkakunnilleen kesän viettoon jo pian vapun jälkeen. Uusi lukukausi alkaa syyskuun alussa ja kurssit useimmiten vasta hieman myöhemmin, joten kesätauko voi kestää jopa neljä kuukautta. Miten tuon kesäloman sitten voi viettää?

 

IMG_20180519_194152[1].jpg

 

Töissä

Suuri osa opiskelijoista viettää kesänsä töissä. Töillä ansaitsee toimeentulon kesäksi ja mahdollisesti kartuttaa säästöjä myös tulevaa lukuvuotta varten. Itse olen työskennellyt kesäisin muun muassa marjamyyjänä, tarjoilijana sekä tutkimushaastattelijana. Työnteko tuo mukavaa vaihtelua opiskeluarkeen. Opiskelijana on paljon vapautta omien aikataulujen järjestämisessä, mikä on mahtavaa, mutta toisaalta se tuo mukanaan myös jatkuvan takaraivossa tykyttävän tunteen siitä, että voisi olla edistämässä kouluhommia. Kesätöissä joku muu on asettanut aikataulun valmiiksi, ja kun oma työvuoro on hoidettu, voi vapaa-ajan käyttää hyvällä omallatunnolla muihin asioihin. Olen pitänyt myös siitä, että ajattelua vaativien opintojen sijaan on vaihteeksi päässyt tekemään jotain konkreettisempaa ja fyysisempää esimerkiksi tarjoilijan hommissa. Ja kun on muutaman kuukauden tehnyt töitä, on helpompi syksyllä taas palata innosta puhkuen psykologian pariin.

 

Opiskellen

Jos työnteko ei innosta, töitä ei löydy tai opiskeluinto ei ole vielä loppunut, voi kesän viettää myös opiskellen. Opintoja täytyy tehdä vähintään 5 opintopistettä kuukaudessa, jotta opintotukea voi nostaa myös kesältä. On kuitenkin huolehdittava siitä, että opintotukikuukaudet riittävät koko tutkinnon ajalle, sillä myös kesällä nostetut tuet kuluttavat tukikuukausia. Kesän aikana tehtävät opinnot ovat usein itsenäisiä. Yliopistot saattavat tarjota myös muun muassa kielikursseja tai erilaisia projektikursseja kesälle, jolloin puurtaminen ei ole niin yksinäistä. Myös avoimen yliopiston tarjoamat kurssit kannattaa tsekata. Itse olen tehnyt joitain opintoja lähes joka kesä. Se on keventänyt taakkaa lukuvuodelta, kun joitain kursseja on voinut jättää kesälle. Kesällä on mukavaa paneutua opintoihin huolella, kun aikaa on enemmän ja kursseja vähemmän.

 

IMG_20180612_144420[1].jpg

 

Lomaillen

Opiskelijakin on ansainnut pitkän lukuvuoden päätteeksi kesäloman. Omasta palautumisesta on tärkeä huolehtia, ettei ole kiireisen kesän jälkeen vain entistä väsyneempi palatessa taas opintojen pariin. Osa kesästä kannattaa varata rentoutumiselle ja aikatauluttomuudelle, vaikka muun kesän viettäisikin opintojen tai työnteon parissa.

 

Reissussa

Oletko haaveillut pitkästä reppureissusta, Interrailista tai vapaaehtoistyöstä ulkomailla? Opiskelijana kesä on oivallinen ajankohta toteuttaa haaveita pitkästä reissusta, sillä työelämään siirtyessä kuukausien mittaisesta kesätauosta voi vain haaveilla. Reissailun voi yhdistää myös töihin tai opintoihin tekemällä ulkomailla töitä tai opintoja. Unohtumattomimpiin kesämuistoihini kuuluu kolmen viikon mittainen ranskan kielen kieliharjoittelu Belgiassa. Reissailun ja uusien kokemusten lisäksi sain harjoittelusta rutkasti opintopisteitä, mikä takasi sekä kesäopintotuen että opintojen edistymisen.

 

20160731_162744_edited.jpg

 

Nauttikaahan kesästä!
– Anna

Mainokset

Katse kohti soveltuvuuskokeita

Psykologian kirjalliset pääsykokeet ovat tältä keväältä ohi! Riippumatta siitä, miten koet kirjallisen kokeen menneen, voit kiittää itseäsi kaikesta tekemästäsi työstä. Nyt on aika riisua seinät käsitekartoista, tyhjentää mieli muistiinpanoista ja suunnata katse kohti kesää.

Muiden jäädessä jännittämään lopullisia tuloksia Jyväskylän ja Turun hakijat suuntaavat katseensa kohti soveltuvuuskokeita. Soveltuvuuskokeisiin ei voi varsinaisesti valmistautua, mutta muutamia juttuja voi ja kannattaa miettiä etukäteen.

 

Mitä tiedän soveltuvuuskokeesta?

 

Soveltuvuuskoe jännittää siksi, ettei tarkkaan voi oikein tietää, mitä siellä tapahtuu ja mitä kokeissa arvioidaan. Kaikki etukäteistieto soveltuvuuskokeista löytyy Opintopolusta. Turun soveltuvuuskoe sisältää haastattelun ja ryhmätilanteen. Haastattelun ja ryhmätilanteen avulla selvitetään mm. motivoituneisuutta, yhteistyökykyä ja kehitysvalmiuksia. Jyväskylän soveltuvuuskokeeseen taas kuuluu kirjallisia tehtäviä, ryhmätilanne sekä haastatteluita. Kokeissa arvioidaan psykologian moninaisissa asiantuntijatehtävissä edellytettäviä ominaisuuksia.

Kokeen sisältöä ei kannata liikaa arvuutella etukäteen, vaan mennä tilanteeseen mahdollisimman avoimin mielin. Kenenkään ei odoteta olevan valmis psykologi tai mahtuvan johonkin tiettyyn muottiin.

 

Miten soveltuvuuskokeeseen voi valmistautua?

 

Ennen soveltuvuuskokeita kannattaa miettiä ainakin omaa motivaatiota hakea alalle sekä heikkouksia ja vahvuuksia psykologin työtä ajatellen. Näille kannattaa myös miettiä laajempia perusteluja. Esimerkiksi jos sanot olevasi ihmisläheinen, niin mieti myös miten se näkyy käytännössä tai minkä takia ajattelet sen olevan hyvä ominaisuus psykologille.  Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, soveltuvuuskokeissa on tärkeintä olla oma itsensä. Teeskentely näkyy varmasti, eikä sitä katsota hyvällä.

Näiden juttujen miettimistä ei kannata jättää viimeiseen päivään, vaan pohtia nyt kun soveltuvuuskokeisiin on vielä reilusti aikaa. Viimeiselle illalle kannattaa koittaa keksiä jotain mieluisaa tekemistä, jotta voit rentoutua ja olla siten virkein mielin seuraavana päivänä kokeessa.

 

Mitä jos jännitän?

 

Jännittämistä voi lievittää valmistautumisella. On kuitenkin tärkeää muistaa myös se, että jännittäminen kuuluu asiaan. Jännitys kannattaa pyrkiä näkemään myönteisenä voimavarana, sillä se kertoo, että opiskelupaikka on sinulle tärkeä asia. Soveltuvuuskoepäivänä voi näyttää ja tuntua siltä, että kaikki muut ovat aivan rauhallisia. Tilanne kuitenkin jännittää varmasti jokaista hakijaa. Hyvä keino lievittää jännitystä voikin olla se, että juttelee muiden hakijoiden kanssa. Ainakin Jyväskylässä on myös ollut tapana, että soveltuvuuskokeissa on psykan opiskelijoita tarjoilemassa mehua. Jos tuntuu siltä, että heille jutteleminen voisi lievittää jännitystä, niin hyödynnä tämäkin keino!

 


Nauti soveltuvuuskoepäivästä, sillä kokemus on melko ainutlaatuinen. Tutustu muihin hakijoihin ja mene paikalle avoimin mielin omana itsenäsi!

Tsemppiterveisin,
Anna