Harjoitusmonivalinnat

Joko olet löytäny psykalle.fi:n tuoreet harjoitusmonivalinnat? Löydät tämän vuoden valintakoemateriaaleihin perustuvat tuhdit harjoituspaketit ja ilmaisia kokeilukysymyksiä osoitteesta psykalle.fi. Käyhän testaamassa tietosi vaikka heti! 

Monivalintakysymykset mittaavat usein yksityiskohtaisen tiedon ulkomuistamista. Tässä muutaman kohdan tarkistuslista, joka kannattaa käydä jokaisen monivalintakysymyksen kohdalla erikseen läpi. Harjoittelemalla tätä harjoituskokeen kanssa, sujuu vastaaminen itse valintakokeessa vanhasta tottumuksesta. Näin karsit ainakin turhat huolimattomuusvirheet pois varsinaisessa kokeessa, mikä voi olla jopa ratkaisevaa sisäänpääsyn kannalta.

Osa monivalintakysymyksistä on suoraviivaisia ja yksinkertaisia, mutta silti kannattaa olla vastaamisessa tarkkana. Iso määrä kysymyksiä ja kiire helposti turruttavat ja herpaannuttavat keskittymisen, jolloin kasvaa riski vastata kysymyksiin puolihuolimattomasti. Käy seuraavat kohdat joka kysymyksen kohdalla läpi ja hio monivalintojen vastaustekniikkasi varmaksi ja tehokkaaksi.

1. Lue aina huolellisesti koko kysymys ennen vastaamista. Lue myös kaikki vastausvaihtoehdot läpi ennen vastaamista. Monivalinnoissa saadaan pienillä sanamuodoilla sekoitettua vastaajan pää siitä, että mitä kysyttiin ja mikä/mitkä ovatkaan oikeita vastauksia. Jos ei lue kaikkia vastausvaihtoehtoja huolella läpi, voi erehtyä valitsemaan oikealta kuulostavan (väärän) vaihtoehdon sen oikean sijaan tai valita huolimattomasti oikeilta kuulostavia vastausvaihtoehtoja.

2. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää sanamuotoihin, jotka voivat kääntää kysymyksen tai vastausvaihtoehdon päälaelleen huomaamatta. “Pitää” vai “ei pidä”, “vähän”, “paljon”, “ei ollenkaan”, “kaikki” ja niin edelleen ovat sellaisia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota ja ajatella keskittyen läpi.

3. Perustele itsellesi jokainen oikea vaihtoehto oikeaksi ja jokainen väärä vaihtoehdo vääräksi. Tämä palvelee harjoituskokeessa oppimista, kun kertaat muistin varassa asioita. Pääsykokeessa puolestaan näin varmistat itsellesi, että olet ymmärtänyt kysymyksen, tiedät mitä vastata ja miksi. Varsinkin edellisiin kohtiin liittyen näin varmistat, että et ole vahingossa valitsemassa sinne päin olevaa vastausvaihtoehtoa oikean vaihtoehdon sijasta.

4. Punnitse tietosi varmuus ja arvioi sen perusteella kannattaako vastata. Toisaalta kannattaa luottaa vaistoon, että tietääkö vastauksen vai ei, mutta toisaalta kannattaa pohtia haluaako arvaamalla lähteä riskeeraamaan pisteitä. Toisaalta taas montaa kysymystä ei ole varaa jättää vastaamatta. 

Harjoitusmonivalintojen avulla saat tärkeää tietoa omasta osaamisestasi. Erityisesti väärin menneet kysymykset kannattaa käydä rauhassa läpi, jolloin jo tämä on hyvä oppimiskokemus. Niiden avulla voit myös suunnitella kertaamista. Mitkä asiat alkavat olla jo hyvin hallussa? Mitä tarvitsee selkeästi opiskella vielä lisää?

Huomioithan, että varsinainen valintakoe voi sisältää monivalintojen ohella myös muun tyyppisiä tehtäviä. Tämän vuoksi onkin suositeltavaa silmäillä koko valintakoe ja sen tehtävänannot läpi kokeet aluksi, jotta voit suunnitella ajankäyttöäsi ja työskentelyjärjestystäsi. Muiden kuin monivalintojen osalta voit noudattaa seuraavanlaista tarkastuslistaa:

1. Lue koko kysymys huolella läpi ennen vastamaan ryhtymistä. Mitä kysytään? Minkä tyyppinen tehtävä on kyseessä?
2. Kuinka kauan sinulla on aikaa tehtävän suorittamiseen huomioiden muut tehtävät? Vaikuttaako tehtävä helpolta-vaikealta? Nopealta-työläältä?
3. Millainen vastaus tehtävään vaaditaan, numero, sanallinen vastaus? Millainen voisi olla vastauksen suuruusluokka, jos kyseessä on lasku?
4. Ratkaise tehtävä parhaan tietosi mukaan huomioiden käytettävissä oleva aika.  
5. Tarkista. Aloita tarkistaminen lukemalla tehtävänanto läpi, että olet ymmärtänyt tehtävän oikein. 

Puolimatkassa mennään! Vielä siis lähes saman verran valintakokeisiin lukua edessä kuin takana. Huomaa miten paljon olet jo oppinut näin lyhyessä ajassa ja toisaalta miten paljon ehdit vielä oppia ja kerrata lisää! 

Advertisement

Lähtölaukaus kohti psykan opintoja

Materiaalit ovat vihdoin täällä ja luvassa on innostavia ja kiinnostavia artikkeleita psykologian alalta! Löydät omasi esimerkiksi täältä. Materiaalina toimii viime vuosilta tuttu artikkelikokoelma: yhdeksän psykologian artikkelia sekä tilastotieteen materiaali, joka koostuu tiivistelmästä keskeisiä tilastollisia menetelmiä sekä vanhoista valintakoetehtävistä.

Lukusuunnitelma

Lukemiseen on käytettävissä tasan yksi kuukausi. Suositeltavaa on, että teet tälle ajalle lukusuunnitelman. Huolellinen lukusuunnitelman laatiminen on osa oppimisprosessia ja todella hyvä tapa lähteä liikkelle valintakoemateriaaleihin tutustumisessa. 

Tälle yleiselle tutustumiselle ja lukusuunnitelman laatimiselle on hyvä varata aikaa ainakin ensimmäisille päiville ja vasta sen jälkeen syventyä tarkemmin materiaaleihin lukusuunnitelman mukaisesti. Lukiessa on suositeltavaa lähteä liikkeelle laajojen kokonaisuuksien hahmottamisesta. Näin opiskelu on systemaattista ja taloudellista edetessä laajemmista kokonaisuuksista kohti yksityiskohtaisempaa osaamista. Oppiminen tapahtuu luontevasti, kun tieto kerrostuu  ja jäsentyy loogisesti ja aiemmin opittu tieto auttaa ymmärtämään ja muistamaan lisää yksityiskohtaista tietoa. Jotta pystyt muodostamaan toimivan lukusuunnitelman, sinun täytyy tutustua opiskeltavaan kokonaisuuteen, joten saat kaksi kärpästä samalla iskulla.

Lukusuunnitelmaa tehdessä huomioi oma elämäntilanne ja itselle sopiva lukutahti. Varaa lukemiseen käytettävä aika kalenteriin huomioiden myös muut menot ja se, että sinulle jää myös riittävästi aikaa levätä. Levon ja hyvän unen sekä tehokkaan opiskelun liittoa kannattaa vaalia, sillä päivän aikana opiskellut asiat jäävät muistiin unen aikana.

Määritä itsellesi konkreettisia luku- ja osaamistavoitteita, jotka auttavat hahmottamaan tarvittavaa työmäärää tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi tällainen tavoite voisi olla, että osaat päivän opiskelun jälkeen yhden artikkelin pääpiirteet niin hyvin, että voisit tiivistäen kertoa ne ilman muistiinpanoja. Tällöin voit koko ajan verrata edistymistäsi osaamistavoitteeseen sen sijaan, että seuraisit esimerkiksi vain lukukertoja tai laskettuja laskuja. Tällainen määrällinen lukemisen edistymisen seuranta on myös hyödyllistä, mutta osaamiseen perustuva seuranta on olennaisempaa lopputuloksen kannalta. Onnistuminen mitataan osaamisessa, ei läpilukukerroissa. 

Ensimmäisten päivien tavoite voi olla läpi lukea ja silmäillä koko aineisto, jotta hahmotat millainen kokonaisuus siitä muodostuu. Tämän tutustumisen perusteella jaa materiaalit tarkemmin opiskeltavaksi siten, että joka päivä sinulla on aikaa kerrata edellisenä päivänä opiskelemaasi asiaa, opiskella täysin uutta asiaa ja mahdollisesti lyhyesti silmäillä, että minkä uuden asian parissa jatkat opiskelua seuraavana päivänä. Koetta edeltävälle ajalle on hyvä varata aikaa oman osaamisen syventämiseen kertaamisen kautta. Oppimisen kannalta tehokkainta on edellä kuvattuun tapaan jakaa opiskeltavaa asiaa pienempiin osioihin, joita kertaa useampana päivänä.

Ensimmäisellä viikolla osaamistavoite voi olla osata ja ymmärtää materiaalit karkealla sisällön tasolla. Esimerkiksi muistaa keskeiset käsitteet, mahdollinen tutkimusasetelma ja sanallisesti keskeiset tulokset.

Toisella viikolla ja kolmannella viikolla voi lähteä tavoitteellisemmin opiskelemaan yksityiskohtia, esimerkiksi syventää ymmärrystä keskeisistä käsitteistä ja niiden yhteyksistä, opetella  tutkimusasetelmaan ja tuloksiin liittyviä yksityiskohtia tarkemmin. Tilastotieteen osalta nämä viikot voi keskittyä vahvistamaan laskurutiinia.

Neljännellä viikolla voi kerrata ja pyrkiä vahvistamaan tasavahvaa osaamista materiaalien muodostamasta kokonaisuudesta. Koetta ennen voi siirtyä myös tavoitteellisesta opettelusta kohti oman osaamisen vahvistamista kertaamisen kautta.

 

Lukuvinkkejä

Lukemisessa keskeistä on, että tunnet itsesi ja pyrit kehittämään omaa opiskelutekniikkaasi. Näin saat käytettävissä olevasta ajasta kaiken irti. Miten asioiden opettelu sujuu parhaiten? Kuulemalla? Lukemalla? Kirjoittamalla? Näkemällä? Hyödynnä omia vahvuuksiasi. Pidä pääpaino itsellesi parhaiksi ja toimiviksi havaituissa opiskelutavoissa, mutta lisäksi voit haastaa itseäsi soveltamaan myös uusia ja erilaisia keinoja. 

Mitä erilaisemmilla ärsykkeillä ja tavoilla työstät opittavaa asiaa ja aktivoit muistijälkiä, sitä kattavammiksi ja vahvemmiksi asioiden väliset yhteydet muodostuvat muistissa. Hebbin sanoin ”cells that fire together wire together” ja sen voisi mutkia oikoen tulkita, että parhaiten opit asiat, jotka ymmärrät ja joita kertaat ja käytät. Monipuolinen tiedon prosessointi vahvistaa oppimista ja vaihtelevuus tuo lukemiseen mielekkyyttä.

Tässä muutamia yleisesti käytettyjä keinoja:

Muistiinpanot. Muistiinpanojen hyödyllisyys on moniulotteista. Muistiinpanoja voi tehdä monen tasoisia aina hierarkisista ja yksityiskohtaisesti jäsennellyistä muistiinpanoista nopeisiin ja lyhyisiin ranskalaisiin viivoihin. Lukeminen ja kirjoittaminen tukevat toisiaan ja asiat jäävät muistiin kynän kautta aivan eri tavalla kuin pelkästään tekstiä lukemalla. Muistiinpanoja voi tehdä myös äänittäen: sanele itsellesi asioita muistiin. Näin voit palata kertaamaan kuuntelemalla äänimuistiinpanojasi.

Voit siis tehdä mahdollisimman tiiviit ja lyhyet muistiinpanot tai vaihtoehtoisesti kirjoittaa tai äänittää muistiinpanoihin lähes kaiken sanasta sanaan tai mitä vain tältä väliltä. 

Ajatuskartat, mindmapit, käsitekartat. Ajatuskartoissa on sama idea kuin muistiinpanoissa eli jäsentää ja käsitellä artikkelin asioita, mutta visuaalisemmassa muodossa. Myös ajatuskartasta on moniulotteisesti hyötyä, sillä sitä tehdessä joutuu prosessoimaan opittavaa tietoa ja se toimii visuaalisena muistivihjeenä, että missä kohtaa ajatuskarttaa jokin asia on ollut sijoitettuna. 

Visualisoi. Tämä on eri asia kuin ajatuskartta, vaikka hyödyntääkin visuaalisuutta. Käytä korostusvärejä ja -kyniä sekä värikoodeja, esimerkiksi keltaisella käsite, oranssilla teoria, punaisella nimi, sinisellä vuosiluku, vihreällä prosenttiluku… Jos materiaalia ei pysty värikoodaamaan, koodaa muistiinpanosi. Toinen visualisoinnin muoto on rakentaa muistiinpanoista ja ajatuskartoista muistutuksia ja huoneentauluja. Mitä jos joku hankala asia olisikin metri x metri käsitekarttana seinälläsi? Entä jos joka ilta teet oveen post-it lapuille kysymyksiä/oikein-väärin väittämiä päivän aikana opiskelemistasi asioista?

(Tieto)sanakirja. Poimi keskeiset käsitteet ja selitä ne sanakirjamaisesti auki. Käytä tarvittaessa apuna googlea ja kaikkia muita keinoja millä vain ymmärrät asiat ja osaat ne selkokielisesti sanakirjaasi selittää. Vaikka kokeessa lähteenä on vain artikkelien tiedot, kannattaa silti varmistaa myös tarvittaessa muiden lähteiden avulla, että ymmärrät opittavat asiat. Ymmärtäminen auttaa asioiden muistamista. Myös teorioista, prosentti-, vuosi- ja muista materiaaleissa esiintyvistä luvuista sekä nimistä voi tehdä ”sanakirjan”.

Muistikortit ja pelit. Valmista kortit, jossa toisella puolella on jokin osattava asia ja toisella sen selitys. Näiden avulla voit testata itseäsi kumminkin päin, eli muistella mikä osattava asia onkaan tai vaihtoehtoisesti lukea selityksen ja muistella mihin se liittyikään. Tämä testaaminen on todella tärkeää, sillä sen avulla sekä opit asioita, kun joudut aktiivisesti palauttamaan niitä mieleesi että pysyt kärryillä siitä mitä jo osaat ja mitä pitää vielä opetella lisää. Unohtamatta sitä, että jo itse korttien valmistaminen on asioiden opettelua.

Lue ja kerro asioita ääneen. Tätä voi lämpimästi suositella kokeilemaan, vaikka se voi vähän hassulta tuntuakin! Sanotaan, että sitten vasta osaa asian hyvin, kun sen osaa opettaa jollekin toiselle. Eli opeta toiselle samoja asioita kuin mitä itse opettelet. Jos kaveria ei ole saatavilla, voit nauhoittaa omaa puhettasi ja kuunnella sitä itse. Tai sitten vain puhua itse itsellesi. Materiaaleista luettuna selvältä tuntuva asia ei välttämättä olekaan niin selvä asia selittää ääneen. Kokeile tätä ilman muistiinpanoja ja muistiinpanojen kanssa. 

Laske. Aloita laskeminen helpommista ja yksinkertaisista laskuista ja etene kohti haastavampia ja soveltavampia laskuja. Laske tehtäviä tukeutuen materiaalien apuun, laske tehtäviä ilman ulkopuolisia apuja (laskukaavoja, kirjaa), laske käyttäen pelkästään nelitaskulaskinta. 

 

Kuten huomasit keinot liukuvat päällekkäin ja ovat niin käytettynä varmasti parhaimmillaan. Esimerkiksi voit ensin tehdä muistiinpanot, joiden perusteella jäsennät asiat käsitekarttaan. Työstä muistiinpanot, käsitekartta ja alkuperäinen pääsykoemateriaali käyttäen samoja värikoodeja ja korostusmerkintöjä. Poimi eri värikoodeilla merkatut asiat huoneentauluiksi, muistipeliin tai muuhun vastaavaan. Käytä työstämiäsi materiaaleja esitellessäsi opittavaa aihetta kaverille.

Loppuun muistutukseksi tärkein neuvo: Määrä ei korvaa laatua lukemisessa. Jos huomaat olevan vaikea keskittyä muistiinpanojen kirjoittamiseen ja tuntuu, ettei ajatus pysy yhtään kasassa, vaihda tekemistä. Kertaa flash cardeilla tai muulla tavoin. Jos tekemisen vaihtaminen ei auta, pidä tauko, jonka aikana esimerkiksi jaloittelet, käyt ulkona, syöt ja juot tarvittaessa, meditoit, rentoudut ja rauhoitut. Tauon tai yöunien jälkeen voit palata virkistyneenä opiskelemaan!

 

Opiskeluintoa kaikille!

Eka vuosi psykalla

Moikka! Mun nimi on Oona, ja toimin Psykalle.fi -somevastaavana tänä keväänä. Hyppään myös tänne blogin puolelle, sillä halusin kirjoitella teille ensimmäisestä opiskeluvuodestani psykologian laitoksella. 

Kun kesällä 2018 sain tietää saaneeni paikan Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta, olin malttamattoman innostunut ja onnellinen, mutta samalla muuttui moni asia. Elokuun lopulla muutin muumimukini ja jukkapalmuni Tampereelta Jyväskylään, ja sanoin heipat niin perheelle, poikaystävälle kuin ystävillekin. Muuttoon liittyi siksi jännityksen ja ilon lisäksi haikeutta ja muutamat itkutkin. Elo yksiössäni alkoi sujua yllättävän mukavasti, ja syyskuun ekoina päivinä alkoikin jo opiskelijaelämä!

Yliopistoelämän ekat viikot olivat intensiivisiä, mutta ihania. Tuutorit kierrättivät meitä kampuksilla ja kaupungilla, ja illat tutustuimme toisiimme fuksiaisten tai sitsien merkeissä. Kun ekoille luennoille oli löytänyt, vakkarilounaspaikan valinnut ja uusien ihmisten kanssa ystävystynyt, alkoi arki selkiytyä. Meistä ”fuksipalleroista” pidettiin huolta, ja aktiivinen WhatsApp-ryhmä auttoi niin perille löytämisessä kuin kurssivalinnoissakin. Syksy alkoi rullata opintojen, harrastusten ja iltarientojen siivittämänä, ja pian tajusin, että olin kotiutunut Jyväskylään älyttömän nopeasti.

Opiskelu ekana vuonna on tuntunut yllättävän helpolta. Minulla oli taustalla muutamia perusopintokursseja avoimesta yliopistosta ja pari hakukertaa, joten akateeminen opiskelu oli jotenkin jo hallussa. Omassa kalenterissa on ollut paljon tilaa fuksivuonna, joten pitkät lomat ja viikonloput ovat auttaneet jaksamaan. Joka viikko tarjolla on kaikkea siistiä koulutusta, tapahtumaa tai juhlaa, joten itse opiskelukaan ei pääse puuduttamaan. Parasta antia on ollut ehdottomasti erilaisiin psykologin työnkuviin tutustuminen ja niin kutsutut ekskursiot erilaisiin työelämän mahdollisuuksiin – psykologin työllistymismahdollisuudet ovat paljon laajempia, kuin luulin! 

Ekana vuonna on yllättänyt ainakin:

• opiskeluarjen rentous. Kalenterissa on kahtena päivänä luento, yhdet bileet ja viikonlopuksi kotiin??
• opintojen itsenäisyys (=yksinäisyys). Vaikka kalenteri näyttää tyhjältä, tulee opintoja tehdä itsenäisesti. Moni psykan opiskelija on oppinut jo hakiessaan lukusuunnitelman ja organisoinnin jalon taidon, mikä on hyvä, sillä sitä tarvitaan yliopisto-opinnoissa PALJON. 
• ajan kuluminen. Mielestäni juuri oli syyskuu ja ekat luennot. Pian olen suorittanut melkein 20% koko tutkinnosta…
• erilaisiin vapaaehtoisjuttuihin tai muuhun ylimääräiseen lykkäytyminen. Vannoin kesällä, että sisään päästyäni en tee muuta kuin opiskelen. Nyt olen kuitenkin ainejärjestömme kehityspsykologian opiskelijaedustaja, vedän mielenterveyskampanjaa lukioille, lupaudun tutkimuksiin koehenkilöksi tai tuppaudun kaikkiin mielenkiintoisiin koulutuksiin ja työpajoihin iltaisin. Yliopistomaailmassa on niin paljon tarjolla kaikkea jännää ja mielenkiintoista, että kalenteri täyttyy kaikella ylimääräisellä kivalla!

Paikan tavoittelu psykalta vaatii kärsivällisyyttä ja itseluottamusta, mutta on kaiken työn arvoista. Psykologian opiskelussa parasta on yhteisöllisyys, uusien siistien juttujen oppiminen ja jatkuva ihmettely siitä, miten ihmeellinen ihmismieli oikeasti onkaan. Olen kokenut hauskoja iltoja tanssilattialla, mutta vielä antoisampia ovat olleet keittiön pöydän ääressä ystävien kanssa juodut iltateet maailmaa parantaen ja ihmismielen uskomattomuutta pohtien. ❤ 

Tsemppiterveisin,

Oona

Psykologian valintakoe ja tilastotiede

Miksi psykologian valintakokeessa vaaditaan tilastotieteen ymmärrystä?

Tilastotieteen osuus psykologian pääsykokeissa saattaa tulla yllätyksenä. Tämä on kuitenkin perusteltua, sillä tilastotiede kuuluu psykologian opintoihin merkittävissä määrin. Psykologia on tiede, joka pyrkii mittaamaan ja todentamaan ilmiöitään objektiivisesti ja yleistettävästi. Tämä tapahtuu hyödyntäen tilastollisia menetelmiä. Näin erotetaan psykologia niin kutsutusta keittiöpsykologiasta. Tilastollisten menetelmien osaaminen kuuluu ammattiin riippumatta siitä millä psykologian sovellusalalla työskennellään.

Aiempina vuosina tilastotieteen osuus on vaatinut pääsykoemateriaalien ja kokeessa jaettavan materiaalin hyvää ymmärtämistä ja soveltamiskykyä. Jännityksellä odotamme, että miten vaatimus tilastotieteen perusteiden ymmärryksestä tullaan huomioimaan osana julkaistavia valintakoemateriaaleja. Tämän postauksen pohdinnat perustuvat kokemukseen aikaisempien vuosien kokeista ja yliopistojen julkaisemiin tietoihin tämän vuoden kokeesta. 

Valintakokeeseen valmistautuminen tilastotieteen näkökulmasta

Valintakokeen rajalliseen aikaan nähden tilastotieteen tehtävät voivat olla työläitä. Tämän vuoksi asiat todella pitää osata ja ymmärtää, jotta voi täysipainoisesti käyttää ajan laskemiseen ja tehtävien ratkaisemiseen.

Valintakokeessa on hyvä valmistautua laskemista vaativiin tehtäviin, sillä opintopolussa on mainittu, että kokeessa saa käyttöön perustaskulaskimen eli ns.  nelitaskulaskimen. Yleensä nelitaskulaskin pitää sisällään toiminnot vain neljälle peruslaskutoimitukselle (plus, miinus, jako ja kerto) ja mahdollisesti neliöjuuritoiminnon. Tällainen laskin kannattaa ottaa käyttöön heti alusta asti ja pitää funktio- ja grafiikkalaskimet pöytälaatikossa. Kokeessa tottumattomuus laskimeen ja sen myötä tuleva hitaus voivat lisätä huomattavasti virheiden mahdollisuutta ja kuluttaa tärkeitä koeminuutteja hukkaan.

Pääsykokeeseen valmistautuessa on ensiarvoisen tärkeää hioa omaa laskurutiinia, jotta kallisarvoista koeaikaa ei mene hukkaan perusasioiden muisteluun. Lukuvaiheessa laskemisen avulla perusteiden ymmärtäminen ja oppiminen tapahtuu luonnollisesti. Esimerkiksi tilastollisten tunnuslukujen, kuten keskiarvon käsite on paljon helpompi ymmärtää, kun tietää miten se lasketaan.

 

Valmistautuminen materiaalien julkaisuun

Aiemmassa postauksessa oli hieman vinkkejä mitä kenties voi jo lukea ennen materiaalien julkaisua. Näiden lisäksi jäljellä olevan kahden viikon aikana voi ajatuksia ja suunnitelmia lähteä suuntaamaan jo voimakkaammin kohti 9.4. starttaavaa luku-urakkaa. Tässä kolme keskeisintä vinkkiä seuraaville viikoille:

• Tarkastele kalenteriasi ja raivaa tilaa opiskelulle: Kalenteria ei tarvitse saada täysin tyhjäksi muista asioista, mutta on silti mielekästä priorisoida neljäksi viikoksi valintakokeisiin lukua. Neljän viikon panostuksella on saavutettavissa huomattavia hyötyjä mielekkään opiskelupaikan ja tulevaisuuden ammatin kautta, joten on tärkeää miettiä minkä edelle pääsykokeisiin luku kannattaa laittaa. 

• Nuku, liiku, syö hyvin, tee kivoja ja mielekkäitä asioita: Itsestä huolehtiminen ja tasapainoinen vointi luo oppimiselle parhaat puitteet.  

• Laita hakemus mieluisaan yliopistoon 3.4.2019 klo 15.00 mennessä.

 

 

 

Psykalle 2019

Tavoitteena psykologian opinnot syksyllä 2019?

Joko olet aloittanut valintakokeeseen valmistautumisen? Tervetuloa psykalle.fi :n matkaan kohti psykologian opintoja! Tässä postauksessa kerrotaan miten voit alkaa valmistautumaan pääsykokeisiin. Opintopolku.fi tarjoaa kaiken olennaisen tiedon koulutusalaan, opiskelijavalintaan ja valintakokeisiin liittyen. Psykologiaa voit opiskella Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa. Psykologin ammattiin johtava koulutus on yhdistelmä psykologian kandidaatin ja psykologian maisterin tutkinnoista. Tiedätkö jo mihin yliopistoon aiot ensisijaisesti hakea opiskelemaan psykologiaa?  Tutustu ja vertaile eri yliopistoja rauhassa, niin saat parhaimman kuvan mitä yhtäläisyyksiä ja eroja yliopistojen välillä on.

 

Psykologian valintakoe 2019

Tänä keväänä psykologian valintakoeyhteistyössä ovat mukana Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot. Soveltuvuuskokeista on luovuttu kokonaan, eli opiskelupaikat jaetaan vain valintakokeen ja ylioppilaskokeiden pisteiden perusteella. Tämä on iso muutos verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin yhteistyötä ovat tehneet vain Helsingin, Tampereen ja Turun yliopisto Jyväskylän ja Joensuun yliopistojen pitäessä omat täysin erilliset valintakokeensa. Jyväskylän ja Joensuun kokeet ovat olleet hyvin erilaisia verrattuna valintakoeyhteistyön kokeeseen ja lisäksi Jyväskylässä ja Turussa on ollut käytössä soveltuvuuskokeet. Nyt yhteistyön myötä kaikki hakijat asettuvat aidosti samalle viivalle valintakoevaatimusten suhteen.

Opiskelijavalinnoissa puhaltavat voimakkaat muutoksen tuulet laajemminkin. Vuonna 2020 korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu siten, että todistusvalinta tulee olemaan isoin väylä opintoihin. Todistusvalinnan ohella valintakoe tulee jatkossakin olemaan vaihtoehtoinen tapa päästä opiskelemaan, mutta vaatimuksena valintakokeelle on, ettei se saa edellyttää pitkää valmistautumista. Voit lukea korkeakouluvalinnan uudistuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://minedu.fi/opiskelijavalinnat-ja-yhteistyo

Vaatimus siitä, ettei valintakoe edellytä pitkää ennakkovalmistautumista vaikuttaa jo tämän kevään psykologian pääsykokeessa. Valintakoemateriaalit julkaistaan 9.4.2019 eli vain kuukautta ennen pääsykoepäivää, joka on 7.5.2019. Toisin sanoen elämme jännityksessä huhtikuun alkuun asti, että millainen aineisto pääsykokeeseen tulee opiskeltavaksi. Aiemmasta poiketen edes tilastotieteen oppikirjaa ei ole ennakkoon julkaistu pääsykoemateriaalina.  

Valintamenettelyssä on lisäksi suuri rooli sekä ensikertalaisuudella että ylioppilaskokeiden arvosanoilla. Opiskelupaikoista iso osa on kiintiöity ensikertalaisille ja ensisijaisesti sisään valitaan ne, jotka menestyvät valintakokeen ja ylioppilaskokeiden perusteella laskettavien yhteispisteiden perusteella. Kun ensikertalaiskiintiön kaikki paikat on täytetty, siirtyvät kaikki hakijat samalle viivalle, josta paremmuusjärjestyksessä täytetään loput paikat jälleen ensisijaisesti yhteispisteet huomioiden.

Valintamenettelyn ja pääsykokeen uudistukset tekevät vaikeaksi spekuloinnin esimerkiksi pisterajoista ja yliopistojen välisistä eroista. Toisaalta opiskelupaikan varmistaakseen spekuloinnin sijaan kannattaa keskittyä huolelliseen kokeeseen valmistautumiseen.

 

Tietoa valintakoevaatimuksista ja siitä miten valmistautua

Jotta yllät parhaaseen suoritukseen pääsykokeessa on sitä varten valmistauduttava huolellisesti. Aikaisempina vuosina pääsykokeiden osaamistaso on ollut kova ja menestyäkseen materiaalien on täytynyt olla hyvin hallussa.

Opintopolun kuvauksissa kerrotaan, että koe edellyttää ”valintakoevaatimuksena olevan materiaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä.” Kuten kuvauksesta voi päätellä kokeessa vaaditaan laajempaa osaamista ja soveltamista kuin vain asioiden ulkoa muistaminen.

Ymmärrettävästi tämä kaikki herättää huolen siitä, että miten vain kuukauden valmistautumisaika materiaalien kanssa riittää. Kiinnostava kysymys on myös se, että miten voisi valmistautua kokeeseen jo ennen materiaalien julkaisua vai kannattako valmistautua mitenkään.

Yleisesti ymmärtämistä ja soveltamiskykyä olet luultavasti harjoitellut runsaasti aiemmissa opinnoissasi, arjessasi ja työelämässä. Keskeistä on myös kyky pystyä toimimaan jännittävässä koetilanteessa, jossa tehtäviä voi olla runsaasti suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Näitä voi harjaannuttaa huolehtimalla itsestä ja omasta hyvinvoinnista sekä pitämällä yllä hyvää motivoitunutta asennetta tulevaa valintakoetta kohtaan. Tämän lisäksi voit kuitenkin pohtia minkä verran ja millä tavoin koet tarpeelliseksi lukea ja opiskella jo ennen materiaalien julkaisua.

Tieteellistä ajattelutapaa ja tottumusta englanninkieliseen materiaaliin voit harjoitella lukemalla psykologian alan tutkimusartikkeleita, joita löydät esimerkiksi Psykologia-lehdestä. Näin tutustut tieteellisten tutkimusartikkeleiden rakenteeseen ja siihen miten tieteelliset tutkimustulokset rakentuvat.

Kokeesta on kerrottu myös, että valintakoe saattaa sisältää laskemista vaativia tehtäviä ja kokeessa saa käyttöön nelitaskulaskimen. Lisäksi on kerrottu, että tehtävät edellyttävät tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä sekä aineistojen tulkintaa. Aiempina vuosina tilastotieteen perusteiden sujuva hallinta ja soveltamiskyky ovat olleet keskeisessä asemassa. Tällä hetkellä ei voi kuin arvailla kuinka laaja-alaista ja syvää osaamista tämän asian suhteen kokeessa vaaditaan. Tästä riippumatta tilastotieteen perusteet ja nelitaskulaskimella laskeminen sekä laskurutiini ovat asioita, joita voi hyvin harjoitella. Tilastotieteen perusteita voi opiskella halutessaan useammasta eri lähteestä. Aiempina vuosina pääsykoekirjoina ovat toimineet Holopaisen ja Pulkkisen Tilastolliset menetelmät sekä Karjalaisen Tilastotieteen perusteet. 

Lisäksi valmistautua voi tutustumalla aikaisempien vuosien Helsinki-Tampere-Turku valintakoeyhteistyön kokeisiin, jotka löytyvät yliopistojen nettisivuilta mallivastauksineen.

Erityisesti edellä mainittuihin kohtiin voi suhtautua hyvää latausta virittävänä valmistautumisena ennen varsinaisten materiaalien julkaisua. Sekä Psykologia-lehteä lukemalla että tilastotieteen perusteisiin tutustumalla pääsee hieman tunnelmaan siitä mitä psykologian opiskelu yliopistossa tulee olemaan, sillä esimerkiksi tilastotiede on osa psykan opiskelijan arkea ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Vanhoihin valintakokeisiin tutustuminen puolestaan voi antaa suuntaa siitä millainen valintakoe toukokuussa saattaa olla vastassa.

 

Psykalle.fi tuotteet keväälle 2019

Psykalle.fi haluaa olla valmistautumisessa tukena koko kevään ajan. Ennen materiaalien julkaisua voit halutessasi opiskella tilastotieteen perusteita videoiden avulla. Videoilla on havainnollistavasti kerrottu ja laskettu auki tilastotieteen peruskäsitteitä perustuen Holopaisen ja Pulkkisen Tilastolliset menetelmät-kirjaan. Videoiden avulla voit rauhassa omaan tahtiin omaksua tilastotieteen perusasioita asiantuntevassa opetuksessa. Näin sinulla on valintakoemateriaalien julkaisuun mennessä jo hyvä ymmärrys tilastollisten menetelmien perusteista. Lisäksi käytössäsi on harjoitusmonivalintoja tilastotieteen perusteisiin liittyen, joilla voit testata osaamistasi tilastotieteen suhteen.

Pääsykoemateriaalien julkaisun jälkeen tullaan julkaisemaan harjoitusmonivalintoja tämän vuoden pääsykoemateriaaleista, jolloin pääset todella testaamaan omaa osaamistasi jo ennen pääsykoetta. Kaikki psykalle.fi materiaalit ovat verkkovälitteisiä, joten voit opiskella missä vain ja milloin vain sinulle sopii.

Lisäksi psykalle.fi:n somekanavat tulevat tarjoamaan vinkkejä ja kannustusta pääsykoekevään aikana, joten peukuta, seuraa ja tykkää meistä Facebookissa ja Instagramissa! 

Onnea tulevaisuuteesi!

Ensi alkuun: onnittelut jokaiselle uudelle psykologian opiskelijalle! Olet tehnyt kovan työn ja ansainnut paikkasi. Muistelen vieläkin lämmöllä päivää jolloin opiskelupaikka selvisi, niin huikea se fiilis oli. Tuosta ilontunteesta kannattaa nauttia! Nyt on aika myös hoitaa käytännön asiat kuntoon opintojen aloittamista varten. Ohjeet löytyvät yliopistojen sivuilta. Vaikka opintojen alku saattaakin jo kutkuttaa, muista myös nauttia kesästä!

Joka vuosi valtaosa psykologian hakijoista jää ilman opiskelupaikkaa. Pettymyksestä huolimatta voit kiittää itseäsi, sillä olet uskaltanut tavoitella unelmaasi. Kevään aikana tehty työ ei myöskään ole valunut hukkaan, vaikka se siltä saattaakin tuntua. Olet saattanut oppia uusia opiskelutekniikoita ja sitä, mikä itsellesi sopii parhaiten. Ymmärrät nyt ehkä paremmin sitä, mitä pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii. Ja tietenkin olet oppinut materiaalien myötä paljon uutta sekä psykologiasta että tilastotieteestä.

Avoin tulevaisuus saattaa ahdistaa, kun toivottu opiskelupaikka jää saamatta. Se tuo kuitenkin mukanaan myös paljon mahdollisuuksia. Välivuosi on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan sitä, mitä elämältä haluaa ja toteuttaa esimerkiksi haaveissa ollut au pair -vuosi tai pidempi ulkomaanmatka. Töiden tekeminen on myös fiksu ja monelle realistinen vaihtoehto. Kaikki työkokemus on hyvästä, ja opiskelijaelämänkin voi aloittaa rennommalla mielellä kun on hieman rahaa säästössä. Jos opiskeluinto on kova, opintojen aloittaminen on mahdollista avoimessa yliopistossa tai kansanopistossa. Avoimen kautta on mahdollista tehdä esimerkiksi psykologian perus- ja aineopinnot, pakollisia kieli- ja viestintäopintoja sekä tilastotieteen kursseja. Kun myöhemmin pääset opiskelemaan, voit saada opintosi hyväksiluettua. Vaikka välivuosi saattaa nyt tuntua maailmanlopulta, elämä jatkuu. Jälkikäteen katsottuna moni kokee välivuoden kasvattavaksi kokemukseksi, jonka jälkeen on entistä paremmat lähtökohdat aloittaa opinnot.

Kiitos kaikille kuluneesta keväästä Psykalle.fi -tiimin puolesta ja onnea tulevaisuuteesi, oli se sitten psykologian opintojen parissa tai jossain muualla!

– Anna

Opiskelijan kesä

Kesä on tänä vuonna alkanut varhain ja tarjonnut harvinaisen kauniita päiviä nautittavaksi. Siksi onkin hyvä sauma vilkaista, miltä opiskelijan elämä näyttää kesällä.

Lukukausi päättyy virallisesti toukokuun lopulla, mutta monet kurssit päättyvät jo vapun tienoilla. Monesti olen toukokuussa kirjoitellut viimeisiä esseitä loppuun, mutta toukokuun puolivälin jälkeen katse suuntautuu jo kesään. Osa opiskelijoista lähtee kotipaikkakunnilleen kesän viettoon jo pian vapun jälkeen. Uusi lukukausi alkaa syyskuun alussa ja kurssit useimmiten vasta hieman myöhemmin, joten kesätauko voi kestää jopa neljä kuukautta. Miten tuon kesäloman sitten voi viettää?

 

 

Töissä

Suuri osa opiskelijoista viettää kesänsä töissä. Töillä ansaitsee toimeentulon kesäksi ja mahdollisesti kartuttaa säästöjä myös tulevaa lukuvuotta varten. Itse olen työskennellyt kesäisin muun muassa marjamyyjänä, tarjoilijana sekä tutkimushaastattelijana. Työnteko tuo mukavaa vaihtelua opiskeluarkeen. Opiskelijana on paljon vapautta omien aikataulujen järjestämisessä, mikä on mahtavaa, mutta toisaalta se tuo mukanaan myös jatkuvan takaraivossa tykyttävän tunteen siitä, että voisi olla edistämässä kouluhommia. Kesätöissä joku muu on asettanut aikataulun valmiiksi, ja kun oma työvuoro on hoidettu, voi vapaa-ajan käyttää hyvällä omallatunnolla muihin asioihin. Olen pitänyt myös siitä, että ajattelua vaativien opintojen sijaan on vaihteeksi päässyt tekemään jotain konkreettisempaa ja fyysisempää esimerkiksi tarjoilijan hommissa. Ja kun on muutaman kuukauden tehnyt töitä, on helpompi syksyllä taas palata innosta puhkuen psykologian pariin.

 

Opiskellen

Jos työnteko ei innosta, töitä ei löydy tai opiskeluinto ei ole vielä loppunut, voi kesän viettää myös opiskellen. Opintoja täytyy tehdä vähintään 5 opintopistettä kuukaudessa, jotta opintotukea voi nostaa myös kesältä. On kuitenkin huolehdittava siitä, että opintotukikuukaudet riittävät koko tutkinnon ajalle, sillä myös kesällä nostetut tuet kuluttavat tukikuukausia. Kesän aikana tehtävät opinnot ovat usein itsenäisiä. Yliopistot saattavat tarjota myös muun muassa kielikursseja tai erilaisia projektikursseja kesälle, jolloin puurtaminen ei ole niin yksinäistä. Myös avoimen yliopiston tarjoamat kurssit kannattaa tsekata. Itse olen tehnyt joitain opintoja lähes joka kesä. Se on keventänyt taakkaa lukuvuodelta, kun joitain kursseja on voinut jättää kesälle. Kesällä on mukavaa paneutua opintoihin huolella, kun aikaa on enemmän ja kursseja vähemmän.

 

 

Lomaillen

Opiskelijakin on ansainnut pitkän lukuvuoden päätteeksi kesäloman. Omasta palautumisesta on tärkeä huolehtia, ettei ole kiireisen kesän jälkeen vain entistä väsyneempi palatessa taas opintojen pariin. Osa kesästä kannattaa varata rentoutumiselle ja aikatauluttomuudelle, vaikka muun kesän viettäisikin opintojen tai työnteon parissa.

 

Reissussa

Oletko haaveillut pitkästä reppureissusta, Interrailista tai vapaaehtoistyöstä ulkomailla? Opiskelijana kesä on oivallinen ajankohta toteuttaa haaveita pitkästä reissusta, sillä työelämään siirtyessä kuukausien mittaisesta kesätauosta voi vain haaveilla. Reissailun voi yhdistää myös töihin tai opintoihin tekemällä ulkomailla töitä tai opintoja. Unohtumattomimpiin kesämuistoihini kuuluu kolmen viikon mittainen ranskan kielen kieliharjoittelu Belgiassa. Reissailun ja uusien kokemusten lisäksi sain harjoittelusta rutkasti opintopisteitä, mikä takasi sekä kesäopintotuen että opintojen edistymisen.

 

 

Nauttikaahan kesästä!
– Anna

Katse kohti soveltuvuuskokeita

Psykologian kirjalliset pääsykokeet ovat tältä keväältä ohi! Riippumatta siitä, miten koet kirjallisen kokeen menneen, voit kiittää itseäsi kaikesta tekemästäsi työstä. Nyt on aika riisua seinät käsitekartoista, tyhjentää mieli muistiinpanoista ja suunnata katse kohti kesää.

Muiden jäädessä jännittämään lopullisia tuloksia Jyväskylän ja Turun hakijat suuntaavat katseensa kohti soveltuvuuskokeita. Soveltuvuuskokeisiin ei voi varsinaisesti valmistautua, mutta muutamia juttuja voi ja kannattaa miettiä etukäteen.

 

Mitä tiedän soveltuvuuskokeesta?

 

Soveltuvuuskoe jännittää siksi, ettei tarkkaan voi oikein tietää, mitä siellä tapahtuu ja mitä kokeissa arvioidaan. Kaikki etukäteistieto soveltuvuuskokeista löytyy Opintopolusta. Turun soveltuvuuskoe sisältää haastattelun ja ryhmätilanteen. Haastattelun ja ryhmätilanteen avulla selvitetään mm. motivoituneisuutta, yhteistyökykyä ja kehitysvalmiuksia. Jyväskylän soveltuvuuskokeeseen taas kuuluu kirjallisia tehtäviä, ryhmätilanne sekä haastatteluita. Kokeissa arvioidaan psykologian moninaisissa asiantuntijatehtävissä edellytettäviä ominaisuuksia.

Kokeen sisältöä ei kannata liikaa arvuutella etukäteen, vaan mennä tilanteeseen mahdollisimman avoimin mielin. Kenenkään ei odoteta olevan valmis psykologi tai mahtuvan johonkin tiettyyn muottiin.

 

Miten soveltuvuuskokeeseen voi valmistautua?

 

Ennen soveltuvuuskokeita kannattaa miettiä ainakin omaa motivaatiota hakea alalle sekä heikkouksia ja vahvuuksia psykologin työtä ajatellen. Näille kannattaa myös miettiä laajempia perusteluja. Esimerkiksi jos sanot olevasi ihmisläheinen, niin mieti myös miten se näkyy käytännössä tai minkä takia ajattelet sen olevan hyvä ominaisuus psykologille.  Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, soveltuvuuskokeissa on tärkeintä olla oma itsensä. Teeskentely näkyy varmasti, eikä sitä katsota hyvällä.

Näiden juttujen miettimistä ei kannata jättää viimeiseen päivään, vaan pohtia nyt kun soveltuvuuskokeisiin on vielä reilusti aikaa. Viimeiselle illalle kannattaa koittaa keksiä jotain mieluisaa tekemistä, jotta voit rentoutua ja olla siten virkein mielin seuraavana päivänä kokeessa.

 

Mitä jos jännitän?

 

Jännittämistä voi lievittää valmistautumisella. On kuitenkin tärkeää muistaa myös se, että jännittäminen kuuluu asiaan. Jännitys kannattaa pyrkiä näkemään myönteisenä voimavarana, sillä se kertoo, että opiskelupaikka on sinulle tärkeä asia. Soveltuvuuskoepäivänä voi näyttää ja tuntua siltä, että kaikki muut ovat aivan rauhallisia. Tilanne kuitenkin jännittää varmasti jokaista hakijaa. Hyvä keino lievittää jännitystä voikin olla se, että juttelee muiden hakijoiden kanssa. Ainakin Jyväskylässä on myös ollut tapana, että soveltuvuuskokeissa on psykan opiskelijoita tarjoilemassa mehua. Jos tuntuu siltä, että heille jutteleminen voisi lievittää jännitystä, niin hyödynnä tämäkin keino!

 

---

Nauti soveltuvuuskoepäivästä, sillä kokemus on melko ainutlaatuinen. Tutustu muihin hakijoihin ja mene paikalle avoimin mielin omana itsenäsi!

Tsemppiterveisin,
Anna

Opiskelijaelämää

Psykan opiskelijan elämä on paljon muutakin kuin opiskelua. Vapaa-aikaa voi kuluttaa ainakin opiskelijatapahtumissa, joita on tarjolla runsaasti!

Psykan opiskelijoilla on jokaisessa kaupungissa oma ainejärjestö, joka kokoaa kaupungin psykan opiskelijat yhteen, valvoo heidän etujaan ja järjestää monenlaista toimintaa. Oma ainejärjestöni on Stimulus, jonka jäsenet tunnistaa Jyväskylän katukuvassa keltaisista haalareista.

Syksyllä 2015 haalarit olivat vielä merkeistä tyhjät

Perinteisesti juhliminen on liitetty osaksi opiskelijaelämää, ja erilaisia bileitä onkin tarjolla paljon. Tapahtumia järjestetään myös poikkitieteellisesti, joten muidenkin alojen opiskelijoiden kanssa pääsee hengailemaan. Yksi syksyn kohokohdista Jyväskylässä on Kauppakadun Appro, jolloin opiskelijat kiertävät kaupungin baareja ja ravintoloita haalarimerkin toivossa. Approja järjestetään miltei kaikissa opiskelijakaupungeissa ympäri Suomen.

Fuksiaisia vietettiin viime syksynä aurinkoisessa säässä. Kuva: Joonas Sahramäki

Syksyllä tarjolla on monenlaisia fukseille suunnattuja tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan muihin opiskelijoihin ja kotoutumaan opiskelijaelämään. Fuksiaiset on perinteinen tapahtuma, jossa fuksit kiertävät vanhempien opiskelijoiden järjestämiä rasteja ja keräävät pisteitä. Kaikki fuksiaisissa koetut kauheudet pääsee kostamaan keväällä Kostajaisissa, jolloin fuksien ja vanhojen roolit kääntyvät päälaelleen.

Keltahaalarista kansaa vapun vietossa! Kuva: Joonas Sahramäki

Opiskelijan vuosi huipentuu vappuun. Silloin haalareita ei juuri tarvitse jalasta riisua, sillä erilaisia vapputapahtumia on parin viikon ajan harva se päivä. Vapun jälkeen suuri osa opiskelijoista jää kesälomille.

Välillä on aika jättää haalarit kaappiin. Viime syksynä juhlittiin Stimuluksen 55-vuotisjuhlia.

Vaikka juhliminen usein liitetäänkin opiskelijaelämään, toiminta on huomattavasti monipuolisempaa. Stimuluksessa on paljon innokkaita luonnossa liikkujia, minkä vuoksi yhteiselle luontoretkelle lähdetään pari kertaa vuodessa. Lisäksi tarjolla on muun muassa liikuntatapahtumia, kulttuuritapahtumia, koulutuksia, ekskursioita psykologian alan työpaikkoihin sekä vapaamuotoisempaa hengailua.

Silloin tällöin tekee hyvää jättää kaupungin pölyt taakse ja virkistäytyä luontoretkellä. Kuva: Janika Särestö

 

Ehkä ensi syksynä sinäkin pääset vetämään oman ainejärjestösi haalarit jalkaan ja nauttimaan opiskelijaelämästä!

– Anna

Näin itse luin: viime hetket ennen koetta

Helsingin, Turun ja Tampereen valintakokeeseen on enää muutama päivä aikaa. Siksi vuorossa nyt muutamia omia kokemuksiani siitä, miten käytin viimeiset päivät ennen koetta. Jyväskylän ja Joensuun hakijoilla on vielä hieman enemmän aikaa kokeeseen, mutta nämä vinkit voi laittaa korvan taakse ja ottaa käyttöön sitten lähempänä.

Koko valmistautumisaika on yhtä tunteiden vuoristorataa, ja niin ovat myös koetta edeltävät päivät. Itse koin välillä innostusta siitä, että pian pääsisi näyttämään taitonsa, ja välillä taas paniikkia koetilanteesta. Koska hain toista kertaa, vertasin kokemuksiani edelliskeväiseen. Kun tunsin osaavani paremmin kuin vuosi sitten, itseluottamus kasvoi. Toisaalta kokeeseen liittyvä epävarmuus ei missään vaiheessa kadonnut, vaan koe jännitti todella paljon. Välillä olin kärsimätön ja toivoin, että koepäivä koittaisi jo, jotta ei tarvitsisi enää lukea. Tsemppasin itseäni lukemaan selailemalla Jyväskylän psykologian ainejärjestön Stimuluksen sivuja. Katsellessani kuvia keltahaalarisista stimppalaisista mietin, miten paljon ärsyttäisi, jos en nyt pääsisi sisään ja olisin hukannut viimeiset lukupäivät. Niin jaksoin viimeistenkin päivien ajan kerrata matskuja uudestaan ja uudestaan. Minulle oli tärkeää saada tunne siitä, että olen tehnyt parhaani. Sitten en voisi ainakaan syyttää itseäni, jos en pääsisi sisään.

Loppuvaiheessa en lukenut itse artikkeleita tai tilaston kirjaa, vaan kertailin itse tekemilläni materiaaleilla, kuten käsitekorteilla ja avokysymyslapuilla. Tein myös paljon kavereiden tekemiä monivalintoja. Kertailin toiseksi viimeiseen päivään asti, mutta viimeisenä päivänä ennen koetta en lukenut ollenkaan. Koin, että tarvitsen yhden päivän mielen tyhjentämiseen ja rentoutumiseen, jotta olen parhaassa mahdollisessa vireessä koepäivänä. Kävin kaverin kanssa lenkillä ja valmistauduin tarkistamalla koesalin sekä bussiaikataulut ja laittamalla kaiken valmiiksi aamua varten. Sitten olinkin valmis koitokseen!

Tässä vielä koottuna omat viime hetken vinkkini:
1. Rentoudu ja anna aivojen levätä
2. Tarkista koepaikka ja muut kokeeseen osallistumiseen liittyvät ohjeet ajoissa yliopistojen nettisivuilta (Helsinki, Tampere ja Turku), jotta keskittyminen ei valu hukkaan turhan panikoinnin takia
3. Muista, että kokeessa ei kysytä mitään mitä materiaalissa ei ole sanottu
4. Olet varmasti lukenut kaiken, mitä kokeessa kysytään. Kaikki tieto on sinussa!
5. Luota itseesi!

Tsemppiä kaikille HTT-kokeeseen!
– Anna