Psykalle 2019

Tavoitteena psykologian opinnot syksyllä 2019?

Joko olet aloittanut valintakokeeseen valmistautumisen? Tervetuloa psykalle.fi :n matkaan kohti psykologian opintoja! Tässä postauksessa kerrotaan miten voit alkaa valmistautumaan pääsykokeisiin. Opintopolku.fi tarjoaa kaiken olennaisen tiedon koulutusalaan, opiskelijavalintaan ja valintakokeisiin liittyen. Psykologiaa voit opiskella Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa. Psykologin ammattiin johtava koulutus on yhdistelmä psykologian kandidaatin ja psykologian maisterin tutkinnoista. Tiedätkö jo mihin yliopistoon aiot ensisijaisesti hakea opiskelemaan psykologiaa?  Tutustu ja vertaile eri yliopistoja rauhassa, niin saat parhaimman kuvan mitä yhtäläisyyksiä ja eroja yliopistojen välillä on.

 

Psykologian valintakoe 2019

Tänä keväänä psykologian valintakoeyhteistyössä ovat mukana Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot. Soveltuvuuskokeista on luovuttu kokonaan, eli opiskelupaikat jaetaan vain valintakokeen ja ylioppilaskokeiden pisteiden perusteella. Tämä on iso muutos verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin yhteistyötä ovat tehneet vain Helsingin, Tampereen ja Turun yliopisto Jyväskylän ja Joensuun yliopistojen pitäessä omat täysin erilliset valintakokeensa. Jyväskylän ja Joensuun kokeet ovat olleet hyvin erilaisia verrattuna valintakoeyhteistyön kokeeseen ja lisäksi Jyväskylässä ja Turussa on ollut käytössä soveltuvuuskokeet. Nyt yhteistyön myötä kaikki hakijat asettuvat aidosti samalle viivalle valintakoevaatimusten suhteen.

Opiskelijavalinnoissa puhaltavat voimakkaat muutoksen tuulet laajemminkin. Vuonna 2020 korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu siten, että todistusvalinta tulee olemaan isoin väylä opintoihin. Todistusvalinnan ohella valintakoe tulee jatkossakin olemaan vaihtoehtoinen tapa päästä opiskelemaan, mutta vaatimuksena valintakokeelle on, ettei se saa edellyttää pitkää valmistautumista. Voit lukea korkeakouluvalinnan uudistuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://minedu.fi/opiskelijavalinnat-ja-yhteistyo

Vaatimus siitä, ettei valintakoe edellytä pitkää ennakkovalmistautumista vaikuttaa jo tämän kevään psykologian pääsykokeessa. Valintakoemateriaalit julkaistaan 9.4.2019 eli vain kuukautta ennen pääsykoepäivää, joka on 7.5.2019. Toisin sanoen elämme jännityksessä huhtikuun alkuun asti, että millainen aineisto pääsykokeeseen tulee opiskeltavaksi. Aiemmasta poiketen edes tilastotieteen oppikirjaa ei ole ennakkoon julkaistu pääsykoemateriaalina.  

Valintamenettelyssä on lisäksi suuri rooli sekä ensikertalaisuudella että ylioppilaskokeiden arvosanoilla. Opiskelupaikoista iso osa on kiintiöity ensikertalaisille ja ensisijaisesti sisään valitaan ne, jotka menestyvät valintakokeen ja ylioppilaskokeiden perusteella laskettavien yhteispisteiden perusteella. Kun ensikertalaiskiintiön kaikki paikat on täytetty, siirtyvät kaikki hakijat samalle viivalle, josta paremmuusjärjestyksessä täytetään loput paikat jälleen ensisijaisesti yhteispisteet huomioiden.

Valintamenettelyn ja pääsykokeen uudistukset tekevät vaikeaksi spekuloinnin esimerkiksi pisterajoista ja yliopistojen välisistä eroista. Toisaalta opiskelupaikan varmistaakseen spekuloinnin sijaan kannattaa keskittyä huolelliseen kokeeseen valmistautumiseen.

 

Tietoa valintakoevaatimuksista ja siitä miten valmistautua

Jotta yllät parhaaseen suoritukseen pääsykokeessa on sitä varten valmistauduttava huolellisesti. Aikaisempina vuosina pääsykokeiden osaamistaso on ollut kova ja menestyäkseen materiaalien on täytynyt olla hyvin hallussa.

Opintopolun kuvauksissa kerrotaan, että koe edellyttää ”valintakoevaatimuksena olevan materiaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä.” Kuten kuvauksesta voi päätellä kokeessa vaaditaan laajempaa osaamista ja soveltamista kuin vain asioiden ulkoa muistaminen.

Ymmärrettävästi tämä kaikki herättää huolen siitä, että miten vain kuukauden valmistautumisaika materiaalien kanssa riittää. Kiinnostava kysymys on myös se, että miten voisi valmistautua kokeeseen jo ennen materiaalien julkaisua vai kannattako valmistautua mitenkään.

Yleisesti ymmärtämistä ja soveltamiskykyä olet luultavasti harjoitellut runsaasti aiemmissa opinnoissasi, arjessasi ja työelämässä. Keskeistä on myös kyky pystyä toimimaan jännittävässä koetilanteessa, jossa tehtäviä voi olla runsaasti suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Näitä voi harjaannuttaa huolehtimalla itsestä ja omasta hyvinvoinnista sekä pitämällä yllä hyvää motivoitunutta asennetta tulevaa valintakoetta kohtaan. Tämän lisäksi voit kuitenkin pohtia minkä verran ja millä tavoin koet tarpeelliseksi lukea ja opiskella jo ennen materiaalien julkaisua.

Tieteellistä ajattelutapaa ja tottumusta englanninkieliseen materiaaliin voit harjoitella lukemalla psykologian alan tutkimusartikkeleita, joita löydät esimerkiksi Psykologia-lehdestä. Näin tutustut tieteellisten tutkimusartikkeleiden rakenteeseen ja siihen miten tieteelliset tutkimustulokset rakentuvat.

Kokeesta on kerrottu myös, että valintakoe saattaa sisältää laskemista vaativia tehtäviä ja kokeessa saa käyttöön nelitaskulaskimen. Lisäksi on kerrottu, että tehtävät edellyttävät tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä sekä aineistojen tulkintaa. Aiempina vuosina tilastotieteen perusteiden sujuva hallinta ja soveltamiskyky ovat olleet keskeisessä asemassa. Tällä hetkellä ei voi kuin arvailla kuinka laaja-alaista ja syvää osaamista tämän asian suhteen kokeessa vaaditaan. Tästä riippumatta tilastotieteen perusteet ja nelitaskulaskimella laskeminen sekä laskurutiini ovat asioita, joita voi hyvin harjoitella. Tilastotieteen perusteita voi opiskella halutessaan useammasta eri lähteestä. Aiempina vuosina pääsykoekirjoina ovat toimineet Holopaisen ja Pulkkisen Tilastolliset menetelmät sekä Karjalaisen Tilastotieteen perusteet. 

Lisäksi valmistautua voi tutustumalla aikaisempien vuosien Helsinki-Tampere-Turku valintakoeyhteistyön kokeisiin, jotka löytyvät yliopistojen nettisivuilta mallivastauksineen.

Erityisesti edellä mainittuihin kohtiin voi suhtautua hyvää latausta virittävänä valmistautumisena ennen varsinaisten materiaalien julkaisua. Sekä Psykologia-lehteä lukemalla että tilastotieteen perusteisiin tutustumalla pääsee hieman tunnelmaan siitä mitä psykologian opiskelu yliopistossa tulee olemaan, sillä esimerkiksi tilastotiede on osa psykan opiskelijan arkea ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Vanhoihin valintakokeisiin tutustuminen puolestaan voi antaa suuntaa siitä millainen valintakoe toukokuussa saattaa olla vastassa.

 

Psykalle.fi tuotteet keväälle 2019

Psykalle.fi haluaa olla valmistautumisessa tukena koko kevään ajan. Ennen materiaalien julkaisua voit halutessasi opiskella tilastotieteen perusteita videoiden avulla. Videoilla on havainnollistavasti kerrottu ja laskettu auki tilastotieteen peruskäsitteitä perustuen Holopaisen ja Pulkkisen Tilastolliset menetelmät-kirjaan. Videoiden avulla voit rauhassa omaan tahtiin omaksua tilastotieteen perusasioita asiantuntevassa opetuksessa. Näin sinulla on valintakoemateriaalien julkaisuun mennessä jo hyvä ymmärrys tilastollisten menetelmien perusteista. Lisäksi käytössäsi on harjoitusmonivalintoja tilastotieteen perusteisiin liittyen, joilla voit testata osaamistasi tilastotieteen suhteen.

Pääsykoemateriaalien julkaisun jälkeen tullaan julkaisemaan harjoitusmonivalintoja tämän vuoden pääsykoemateriaaleista, jolloin pääset todella testaamaan omaa osaamistasi jo ennen pääsykoetta. Kaikki psykalle.fi materiaalit ovat verkkovälitteisiä, joten voit opiskella missä vain ja milloin vain sinulle sopii.

Lisäksi psykalle.fi:n somekanavat tulevat tarjoamaan vinkkejä ja kannustusta pääsykoekevään aikana, joten peukuta, seuraa ja tykkää meistä Facebookissa ja Instagramissa! 

Mainokset

Onnea tulevaisuuteesi!

Ensi alkuun: onnittelut jokaiselle uudelle psykologian opiskelijalle! Olet tehnyt kovan työn ja ansainnut paikkasi. Muistelen vieläkin lämmöllä päivää jolloin opiskelupaikka selvisi, niin huikea se fiilis oli. Tuosta ilontunteesta kannattaa nauttia! Nyt on aika myös hoitaa käytännön asiat kuntoon opintojen aloittamista varten. Ohjeet löytyvät yliopistojen sivuilta. Vaikka opintojen alku saattaakin jo kutkuttaa, muista myös nauttia kesästä!

Joka vuosi valtaosa psykologian hakijoista jää ilman opiskelupaikkaa. Pettymyksestä huolimatta voit kiittää itseäsi, sillä olet uskaltanut tavoitella unelmaasi. Kevään aikana tehty työ ei myöskään ole valunut hukkaan, vaikka se siltä saattaakin tuntua. Olet saattanut oppia uusia opiskelutekniikoita ja sitä, mikä itsellesi sopii parhaiten. Ymmärrät nyt ehkä paremmin sitä, mitä pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii. Ja tietenkin olet oppinut materiaalien myötä paljon uutta sekä psykologiasta että tilastotieteestä.

Avoin tulevaisuus saattaa ahdistaa, kun toivottu opiskelupaikka jää saamatta. Se tuo kuitenkin mukanaan myös paljon mahdollisuuksia. Välivuosi on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan sitä, mitä elämältä haluaa ja toteuttaa esimerkiksi haaveissa ollut au pair -vuosi tai pidempi ulkomaanmatka. Töiden tekeminen on myös fiksu ja monelle realistinen vaihtoehto. Kaikki työkokemus on hyvästä, ja opiskelijaelämänkin voi aloittaa rennommalla mielellä kun on hieman rahaa säästössä. Jos opiskeluinto on kova, opintojen aloittaminen on mahdollista avoimessa yliopistossa tai kansanopistossa. Avoimen kautta on mahdollista tehdä esimerkiksi psykologian perus- ja aineopinnot, pakollisia kieli- ja viestintäopintoja sekä tilastotieteen kursseja. Kun myöhemmin pääset opiskelemaan, voit saada opintosi hyväksiluettua. Vaikka välivuosi saattaa nyt tuntua maailmanlopulta, elämä jatkuu. Jälkikäteen katsottuna moni kokee välivuoden kasvattavaksi kokemukseksi, jonka jälkeen on entistä paremmat lähtökohdat aloittaa opinnot.

Kiitos kaikille kuluneesta keväästä Psykalle.fi -tiimin puolesta ja onnea tulevaisuuteesi, oli se sitten psykologian opintojen parissa tai jossain muualla!

– Anna

Opiskelijan kesä

Kesä on tänä vuonna alkanut varhain ja tarjonnut harvinaisen kauniita päiviä nautittavaksi. Siksi onkin hyvä sauma vilkaista, miltä opiskelijan elämä näyttää kesällä.

Lukukausi päättyy virallisesti toukokuun lopulla, mutta monet kurssit päättyvät jo vapun tienoilla. Monesti olen toukokuussa kirjoitellut viimeisiä esseitä loppuun, mutta toukokuun puolivälin jälkeen katse suuntautuu jo kesään. Osa opiskelijoista lähtee kotipaikkakunnilleen kesän viettoon jo pian vapun jälkeen. Uusi lukukausi alkaa syyskuun alussa ja kurssit useimmiten vasta hieman myöhemmin, joten kesätauko voi kestää jopa neljä kuukautta. Miten tuon kesäloman sitten voi viettää?

 

IMG_20180519_194152[1].jpg

 

Töissä

Suuri osa opiskelijoista viettää kesänsä töissä. Töillä ansaitsee toimeentulon kesäksi ja mahdollisesti kartuttaa säästöjä myös tulevaa lukuvuotta varten. Itse olen työskennellyt kesäisin muun muassa marjamyyjänä, tarjoilijana sekä tutkimushaastattelijana. Työnteko tuo mukavaa vaihtelua opiskeluarkeen. Opiskelijana on paljon vapautta omien aikataulujen järjestämisessä, mikä on mahtavaa, mutta toisaalta se tuo mukanaan myös jatkuvan takaraivossa tykyttävän tunteen siitä, että voisi olla edistämässä kouluhommia. Kesätöissä joku muu on asettanut aikataulun valmiiksi, ja kun oma työvuoro on hoidettu, voi vapaa-ajan käyttää hyvällä omallatunnolla muihin asioihin. Olen pitänyt myös siitä, että ajattelua vaativien opintojen sijaan on vaihteeksi päässyt tekemään jotain konkreettisempaa ja fyysisempää esimerkiksi tarjoilijan hommissa. Ja kun on muutaman kuukauden tehnyt töitä, on helpompi syksyllä taas palata innosta puhkuen psykologian pariin.

 

Opiskellen

Jos työnteko ei innosta, töitä ei löydy tai opiskeluinto ei ole vielä loppunut, voi kesän viettää myös opiskellen. Opintoja täytyy tehdä vähintään 5 opintopistettä kuukaudessa, jotta opintotukea voi nostaa myös kesältä. On kuitenkin huolehdittava siitä, että opintotukikuukaudet riittävät koko tutkinnon ajalle, sillä myös kesällä nostetut tuet kuluttavat tukikuukausia. Kesän aikana tehtävät opinnot ovat usein itsenäisiä. Yliopistot saattavat tarjota myös muun muassa kielikursseja tai erilaisia projektikursseja kesälle, jolloin puurtaminen ei ole niin yksinäistä. Myös avoimen yliopiston tarjoamat kurssit kannattaa tsekata. Itse olen tehnyt joitain opintoja lähes joka kesä. Se on keventänyt taakkaa lukuvuodelta, kun joitain kursseja on voinut jättää kesälle. Kesällä on mukavaa paneutua opintoihin huolella, kun aikaa on enemmän ja kursseja vähemmän.

 

IMG_20180612_144420[1].jpg

 

Lomaillen

Opiskelijakin on ansainnut pitkän lukuvuoden päätteeksi kesäloman. Omasta palautumisesta on tärkeä huolehtia, ettei ole kiireisen kesän jälkeen vain entistä väsyneempi palatessa taas opintojen pariin. Osa kesästä kannattaa varata rentoutumiselle ja aikatauluttomuudelle, vaikka muun kesän viettäisikin opintojen tai työnteon parissa.

 

Reissussa

Oletko haaveillut pitkästä reppureissusta, Interrailista tai vapaaehtoistyöstä ulkomailla? Opiskelijana kesä on oivallinen ajankohta toteuttaa haaveita pitkästä reissusta, sillä työelämään siirtyessä kuukausien mittaisesta kesätauosta voi vain haaveilla. Reissailun voi yhdistää myös töihin tai opintoihin tekemällä ulkomailla töitä tai opintoja. Unohtumattomimpiin kesämuistoihini kuuluu kolmen viikon mittainen ranskan kielen kieliharjoittelu Belgiassa. Reissailun ja uusien kokemusten lisäksi sain harjoittelusta rutkasti opintopisteitä, mikä takasi sekä kesäopintotuen että opintojen edistymisen.

 

20160731_162744_edited.jpg

 

Nauttikaahan kesästä!
– Anna

Katse kohti soveltuvuuskokeita

Psykologian kirjalliset pääsykokeet ovat tältä keväältä ohi! Riippumatta siitä, miten koet kirjallisen kokeen menneen, voit kiittää itseäsi kaikesta tekemästäsi työstä. Nyt on aika riisua seinät käsitekartoista, tyhjentää mieli muistiinpanoista ja suunnata katse kohti kesää.

Muiden jäädessä jännittämään lopullisia tuloksia Jyväskylän ja Turun hakijat suuntaavat katseensa kohti soveltuvuuskokeita. Soveltuvuuskokeisiin ei voi varsinaisesti valmistautua, mutta muutamia juttuja voi ja kannattaa miettiä etukäteen.

 

Mitä tiedän soveltuvuuskokeesta?

 

Soveltuvuuskoe jännittää siksi, ettei tarkkaan voi oikein tietää, mitä siellä tapahtuu ja mitä kokeissa arvioidaan. Kaikki etukäteistieto soveltuvuuskokeista löytyy Opintopolusta. Turun soveltuvuuskoe sisältää haastattelun ja ryhmätilanteen. Haastattelun ja ryhmätilanteen avulla selvitetään mm. motivoituneisuutta, yhteistyökykyä ja kehitysvalmiuksia. Jyväskylän soveltuvuuskokeeseen taas kuuluu kirjallisia tehtäviä, ryhmätilanne sekä haastatteluita. Kokeissa arvioidaan psykologian moninaisissa asiantuntijatehtävissä edellytettäviä ominaisuuksia.

Kokeen sisältöä ei kannata liikaa arvuutella etukäteen, vaan mennä tilanteeseen mahdollisimman avoimin mielin. Kenenkään ei odoteta olevan valmis psykologi tai mahtuvan johonkin tiettyyn muottiin.

 

Miten soveltuvuuskokeeseen voi valmistautua?

 

Ennen soveltuvuuskokeita kannattaa miettiä ainakin omaa motivaatiota hakea alalle sekä heikkouksia ja vahvuuksia psykologin työtä ajatellen. Näille kannattaa myös miettiä laajempia perusteluja. Esimerkiksi jos sanot olevasi ihmisläheinen, niin mieti myös miten se näkyy käytännössä tai minkä takia ajattelet sen olevan hyvä ominaisuus psykologille.  Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, soveltuvuuskokeissa on tärkeintä olla oma itsensä. Teeskentely näkyy varmasti, eikä sitä katsota hyvällä.

Näiden juttujen miettimistä ei kannata jättää viimeiseen päivään, vaan pohtia nyt kun soveltuvuuskokeisiin on vielä reilusti aikaa. Viimeiselle illalle kannattaa koittaa keksiä jotain mieluisaa tekemistä, jotta voit rentoutua ja olla siten virkein mielin seuraavana päivänä kokeessa.

 

Mitä jos jännitän?

 

Jännittämistä voi lievittää valmistautumisella. On kuitenkin tärkeää muistaa myös se, että jännittäminen kuuluu asiaan. Jännitys kannattaa pyrkiä näkemään myönteisenä voimavarana, sillä se kertoo, että opiskelupaikka on sinulle tärkeä asia. Soveltuvuuskoepäivänä voi näyttää ja tuntua siltä, että kaikki muut ovat aivan rauhallisia. Tilanne kuitenkin jännittää varmasti jokaista hakijaa. Hyvä keino lievittää jännitystä voikin olla se, että juttelee muiden hakijoiden kanssa. Ainakin Jyväskylässä on myös ollut tapana, että soveltuvuuskokeissa on psykan opiskelijoita tarjoilemassa mehua. Jos tuntuu siltä, että heille jutteleminen voisi lievittää jännitystä, niin hyödynnä tämäkin keino!

 


Nauti soveltuvuuskoepäivästä, sillä kokemus on melko ainutlaatuinen. Tutustu muihin hakijoihin ja mene paikalle avoimin mielin omana itsenäsi!

Tsemppiterveisin,
Anna

Opiskelijaelämää

Psykan opiskelijan elämä on paljon muutakin kuin opiskelua. Vapaa-aikaa voi kuluttaa ainakin opiskelijatapahtumissa, joita on tarjolla runsaasti!

Psykan opiskelijoilla on jokaisessa kaupungissa oma ainejärjestö, joka kokoaa kaupungin psykan opiskelijat yhteen, valvoo heidän etujaan ja järjestää monenlaista toimintaa. Oma ainejärjestöni on Stimulus, jonka jäsenet tunnistaa Jyväskylän katukuvassa keltaisista haalareista.

WhatsApp Image 2017-08-20 at 15.01.15
Syksyllä 2015 haalarit olivat vielä merkeistä tyhjät

Perinteisesti juhliminen on liitetty osaksi opiskelijaelämää, ja erilaisia bileitä onkin tarjolla paljon. Tapahtumia järjestetään myös poikkitieteellisesti, joten muidenkin alojen opiskelijoiden kanssa pääsee hengailemaan. Yksi syksyn kohokohdista Jyväskylässä on Kauppakadun Appro, jolloin opiskelijat kiertävät kaupungin baareja ja ravintoloita haalarimerkin toivossa. Approja järjestetään miltei kaikissa opiskelijakaupungeissa ympäri Suomen.

22218265_1547469078654103_7986167770564310832_o
Fuksiaisia vietettiin viime syksynä aurinkoisessa säässä. Kuva: Joonas Sahramäki

Syksyllä tarjolla on monenlaisia fukseille suunnattuja tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan muihin opiskelijoihin ja kotoutumaan opiskelijaelämään. Fuksiaiset on perinteinen tapahtuma, jossa fuksit kiertävät vanhempien opiskelijoiden järjestämiä rasteja ja keräävät pisteitä. Kaikki fuksiaisissa koetut kauheudet pääsee kostamaan keväällä Kostajaisissa, jolloin fuksien ja vanhojen roolit kääntyvät päälaelleen.

31494455_1766158013451874_8181165585023893504_o
Keltahaalarista kansaa vapun vietossa! Kuva: Joonas Sahramäki

Opiskelijan vuosi huipentuu vappuun. Silloin haalareita ei juuri tarvitse jalasta riisua, sillä erilaisia vapputapahtumia on parin viikon ajan harva se päivä. Vapun jälkeen suuri osa opiskelijoista jää kesälomille.

WhatsApp Image 2017-11-11 at 19.47.22
Välillä on aika jättää haalarit kaappiin. Viime syksynä juhlittiin Stimuluksen 55-vuotisjuhlia.

Vaikka juhliminen usein liitetäänkin opiskelijaelämään, toiminta on huomattavasti monipuolisempaa. Stimuluksessa on paljon innokkaita luonnossa liikkujia, minkä vuoksi yhteiselle luontoretkelle lähdetään pari kertaa vuodessa. Lisäksi tarjolla on muun muassa liikuntatapahtumia, kulttuuritapahtumia, koulutuksia, ekskursioita psykologian alan työpaikkoihin sekä vapaamuotoisempaa hengailua.

18278740_1402180683182944_237473333570852554_o
Silloin tällöin tekee hyvää jättää kaupungin pölyt taakse ja virkistäytyä luontoretkellä. Kuva: Janika Särestö

 

Ehkä ensi syksynä sinäkin pääset vetämään oman ainejärjestösi haalarit jalkaan ja nauttimaan opiskelijaelämästä!

– Anna

Näin itse luin: viime hetket ennen koetta

Helsingin, Turun ja Tampereen valintakokeeseen on enää muutama päivä aikaa. Siksi vuorossa nyt muutamia omia kokemuksiani siitä, miten käytin viimeiset päivät ennen koetta. Jyväskylän ja Joensuun hakijoilla on vielä hieman enemmän aikaa kokeeseen, mutta nämä vinkit voi laittaa korvan taakse ja ottaa käyttöön sitten lähempänä.

Koko valmistautumisaika on yhtä tunteiden vuoristorataa, ja niin ovat myös koetta edeltävät päivät. Itse koin välillä innostusta siitä, että pian pääsisi näyttämään taitonsa, ja välillä taas paniikkia koetilanteesta. Koska hain toista kertaa, vertasin kokemuksiani edelliskeväiseen. Kun tunsin osaavani paremmin kuin vuosi sitten, itseluottamus kasvoi. Toisaalta kokeeseen liittyvä epävarmuus ei missään vaiheessa kadonnut, vaan koe jännitti todella paljon. Välillä olin kärsimätön ja toivoin, että koepäivä koittaisi jo, jotta ei tarvitsisi enää lukea. Tsemppasin itseäni lukemaan selailemalla Jyväskylän psykologian ainejärjestön Stimuluksen sivuja. Katsellessani kuvia keltahaalarisista stimppalaisista mietin, miten paljon ärsyttäisi, jos en nyt pääsisi sisään ja olisin hukannut viimeiset lukupäivät. Niin jaksoin viimeistenkin päivien ajan kerrata matskuja uudestaan ja uudestaan. Minulle oli tärkeää saada tunne siitä, että olen tehnyt parhaani. Sitten en voisi ainakaan syyttää itseäni, jos en pääsisi sisään.

Loppuvaiheessa en lukenut itse artikkeleita tai tilaston kirjaa, vaan kertailin itse tekemilläni materiaaleilla, kuten käsitekorteilla ja avokysymyslapuilla. Tein myös paljon kavereiden tekemiä monivalintoja. Kertailin toiseksi viimeiseen päivään asti, mutta viimeisenä päivänä ennen koetta en lukenut ollenkaan. Koin, että tarvitsen yhden päivän mielen tyhjentämiseen ja rentoutumiseen, jotta olen parhaassa mahdollisessa vireessä koepäivänä. Kävin kaverin kanssa lenkillä ja valmistauduin tarkistamalla koesalin sekä bussiaikataulut ja laittamalla kaiken valmiiksi aamua varten. Sitten olinkin valmis koitokseen!

Tässä vielä koottuna omat viime hetken vinkkini:
1. Rentoudu ja anna aivojen levätä
2. Tarkista koepaikka ja muut kokeeseen osallistumiseen liittyvät ohjeet ajoissa yliopistojen nettisivuilta (Helsinki, Tampere ja Turku), jotta keskittyminen ei valu hukkaan turhan panikoinnin takia
3. Muista, että kokeessa ei kysytä mitään mitä materiaalissa ei ole sanottu
4. Olet varmasti lukenut kaiken, mitä kokeessa kysytään. Kaikki tieto on sinussa!
5. Luota itseesi!

Tsemppiä kaikille HTT-kokeeseen!
– Anna

Millaista psykan opiskelu käytännössä on?

Osalla teistä on varmasti jo kokemusta yliopisto-opiskelusta muiden alojen opinnoista tai avoimesta yliopistosta, mutta suoraan toisen asteen koulutuksesta tulevia mietityttää usein se, minkälaista psykologian opiskelu käytännössä on. Nyt siis ajattelin hieman avata omia kokemuksiani siitä, minkälaista opiskelu on ja mitä opintoihin kuuluu. Omat kokemukseni perustuvat Jyväskylän psykologian opintoihin, ja yliopistoittain on eroja kurssitarjonnassa. Pääpiirteittäin opinnot ovat kuitenkin melko samanlaiset.

Psykologian opintoihin kuuluu sekä teoriaopintoja että käytännönläheisempiä työelämään valmentavia opintoja. Psykologian perus- ja aineopinnoissa, jotka opiskellaan ensimmäisinä opiskeluvuosina, perehdytään laajasti alan teoriaan. Opiskelu on melko perinteistä: luentoja, tenttejä, esseitä ja oppimispäiväkirjoja. Nykyään osa luennoista järjestetään verkkoluentoina, jolloin luentoa voi halutessaan katsoa vaikka kotisohvalta käsin. Kirjallisuutta on sekä suomeksi että englanniksi.

 

cof

 

Loppuvaiheen teoriakursseilla samoihin teemoihin pääsee tutustumaan vielä syvällisemmin. Itse olen tänä vuonna ollut muun muassa kliinisen psykologian kurssilla, missä olen päässyt seuraamaan psykoterapiatapaamisia ja kirjoittamaan tapausselostetta. Kehityspsykologian syventävällä teoriakurssilla taas haastattelin erästä ihmistä, ja peilailin hänen kehitystään teorioihin. Näin teoriaosaaminen on syventynyt käytännön kautta.

Yliopistossa opetellaan myös tekemään tutkimusta. Kursseilla opitaan tiedonetsintää, tieteellistä kirjoittamista sekä erilaisia tutkimusmenetelmiä, ja taidot pääsevät käytäntöön kandidaatin tutkielmaa ja gradua kirjoittaessa. Tutkiminen ei ole koskaan ollut oma intohimoni, mutta mielenkiintoinen lukuvuosi gradun parissa on herättänyt pienen innostuksen kipinän myös sitä kohtaan.

 

sdr

 

Opintoihin kuuluu myös vapaavalintaisia opintoja ja sivuaineita, joiden tarjonta vaihtelee yliopistoittain. Psykologian valinnaisissa opinnoissa olen opiskellut muun muassa geropsykologiaa ja kriisipsykologiaa. Vapaavalintaisten psykologian opintojen lisäksi saa opiskella mitä tahansa yliopiston tarjonnasta, tai jopa ottaa opintokokonaisuuksia muista yliopistoista. Itse olen lukenut psykologian ohella kasvatuspsykologiaa, ranskaa, kauppatieteitä sekä henkilöstöjohtamista.

Teoreettisen opiskelun lisäksi opintoihin kuuluu myös käytännönläheisempiä juttuja, jotka suurimman osan mielestä ovat niitä mielenkiintoisimpia. Ensimmäiset ammattiin valmentavat opinnot alkavat jo heti opintojen alussa, vaikka ne enemmän painottuvatkin opintojen loppuvaiheeseen. Kursseihin kuuluu muun muassa psykologin työelämään tutustumista ja haastattelutaitojen harjoittelua. Loppuvaiheen opintoihin kuuluu kursseja psykoterapista ja interventiosta sekä arviointimenetelmistä, kuten esimerkiksi työkyvyn tai mielenterveyden arvioinnista. Viimeisenä vaiheena opintoihin kuuluu 5 kuukauden mittainen harjoittelu jossain psykologian alan työpaikassa.

Kaiken kaikkiaan opiskelu on ollut todella mielenkiintoista ja monipuolista. Mitä pidemmälle opinnot ovat menneet, sitä mielenkiintoisemmaksi aiheet ovat käyneet. Jos haluat perehtyä tarkemmin eri yliopistojen opintoihin, voit etsiä opinto-oppaita yliopistojen nettisivuilta. Esimerkiksi täältä löydät Tampereen psykologian opinto-oppaan ja täältä Helsingin.

Siinä lyhyt tiivistys siitä, mitä kaikkea opinnot pitävät sisällään. Jos herää kysymyksiä niin laita kommenttia tai viestiä!

– Anna